Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sääksjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1019
Sääli—Säänennustus
1020
tavat odotettavissa olevaa siiätii sillit tavoin, ettil
kauniin ilman edellä pohjakerros on
pilven-tapaisesti samea, päällimmäinen kerros kirkas,
huonon sään edellä pintakerros samea.
(U. S :n.J
Sääli (ruots. medlidande, saks. Mitleid) on
toisen ihmisen tai yleensä toisen olennon
kärsimykseen kohdistuva myötätunne (ks. S y m p a t i a).
Elämän luonnetta kuvaa se seikka, että kielessä
ei ole yhtä välittömästi muodostunutta sanaa
myötätunteiselle mielihyvälle (liuom. suomessa
teennäiseltä tuntuva sana ,,myötäilo"; vrt.
ruotsin medlidande ja medgliidje, saksan Mitleid ja
Mitfreude) kuin myötätunteiselle mielipahalle 1.
s:lie. Tämä seikka on luonnollisesti yhteydessä
sen kanssa, että kärsimys elämän ylläpitämisen
vuoksi tarvitsee verrattomasti enemmän
huomiota ja osanottoa kuin ilo ja onni. S:hän voi
olla tunnevirikkeenä tahdolle säälityn
kärsimyksen poistamiseen tai lieventämiseen. S:iä
ihmismieli paljoa herkemmin kokee kuin myötäiloa,
joten on paljon perää siinä Jean Paulin usein
toistetussa lauseessa, että s:n tuntemiseen
kelpaa ihminen, mutta myötäilon tuntemiseen
kykenee vain enkeli. Mutta puhdas, epäitsekäs sikin
on harvinaisempi kuin miltä näyttää, sillä s:iin
liittyy varsin usein itsetyytyväisyyden ja
omahyväisyyden tunteita. Se, joka toista säälittelee,
tuntee itsetuntonsa nousevan sen johdosta, ettei
hän itse ole joutunut samaan onnettomuuteen
tai lankeemukseen kuin toinen ; voipa säälijä
tuntea suorastaan iloa toisen vahingosta
(vahingonilo). Sitävastoin toisen onni ja menestys
helposti vaikuttaa masentavasti toisen itsetuntoon,
joten myötäilo ei ota syntyäkseen. Paitsi tätä
seikkaa, että s:iin helposti voi sekaantua
ala-arvoisia tunteita, on s:iä siveellisesti
arvosteltaessa myös otettava huomioon, että sääliminen
voi olla liian tunteellista, hentomielistä ja
sellaisena ehkäistä tarkoituksenmukaista
auttamis-toimintaa. Heikkouksiensa takia s. ei kelpaa siksi
siveellisen toiminnan yksinomaiseksi perustaksi,
joksi Schopenhauer tahtoo sen asettaa. Sillä on
kyllä huomattava arvonsa tahdon ja toiminnan
tunteenomaisena virittäjänä lieventämään sitä
toisen olennon kärsimystä, jonka tuntemista s.
on: mutta vain silloin, kun s. on järjellisesti
ohjattuna ja saa liittolaisekseen lujan ja hyvän
tahdon, se johtaa todellisesti arvokkaaseen
toimintaan. Ilman tätä järjen ja tahdon tukea s.
on sokea tunne, joka ei kykene johtamaan
muuhun kuin toimettomaan surkutteluun tai
tilapäisiin, tuloksiltaan usein hyvin arveluttaviin
avustustoimiin. Niinpä esim.
hyväntekeväisyyden järjestämisen ystävät usein saavat taistella
harkitsematonta kerjäläisten avustamista vastaan,
jossa avustaja kenties vain haluaa miten tahansa
vapautua omasta myötätunteisesta tuskastaan
eikä osoita tarkoituksenmukaista osanottoa
toisen ihmisen hätään. Z. C.
Sääminginsalo ks. S a m u s a I o.
Sääminki (ruots. S ä [äj m i n g e). 1. K u n t a,
Mikkelin 1., Rantasalmen kililak., Säämingin
nimismiesp.; kunnan piirin sisällä sijaitsee
Savonlinnan kaupunki. Pinta-ala 963,5 km2,
josta viljeltyä maata (1910) 7.48S ha (siinä
luvussa luonnonniityt 2,727 lia, viljaakasvava
kaskimaa 131 ha). Manttaalimäärä 72,io?i,
talon-savuja 704, torpansavuja 198 ja muita savuja 72
(1907). 10,148 as. (1914); 1,666 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 1,287:1111
(1901). 887 hevosta, 3,926 nautaa (1913). —
Kansakouluja 8 (1915). Itä-Savon käsityökoulu
(Pääskylahdessa). Säämingin kunnan
säästöpankki (Savonlinnassa). — Teollisuuslaitoksia:
Laitaatsillan konepaja ja telakka; Lehtiniemen
höyrysaha ja höyrymylly; Juvolan tiilitehdas;
Niittylahden ja Utraslahden meijerit. — Vanhoja
kartanoita: Niittylahti, Tynkkylänjoki,
Aho-lahti, Loikansaari, Harjula y. m. —
Luonnonnähtävyyksiä tarjoavat Pihlajaveden, Haukiveden
y. m. kauniit rannikot; erikoisesti mainittakoon
Ruunamäki Pihlajanniemellä ja Kesamonsaari
Pihlajavedessä (molemmissa näkötornit). —
2. Seurakunta (Savonlinnan-Säämingin
yhdistetty maa- ja kaupunkiseurakunta),
hallituksen pit., Savonlinnan hiippak., Savonlinnan tuo
miorovastik.; S. erotettiin Juvasta eri pitäjäksi
v:n 1477 jälkeen. Sillä ja Savonlinnan
kaupungilla on ollut yhteinen papislo v:sta 1648,
samoin kirkko v:n 1714 jälkeen. S:iin ovat
aikoinaan kuuluneet seuraavat nykyjään
itsenäiset khrakunuat: Rantasalmi, Puumala, Sulkava
ja Kerimäki (osia S:stä liitettiin myös Joroisten
seurakuntaan, kun se perustettiin 1631). —
Kirkko (Savonlinnan kaupungissa, ,,Savonlinnan
tuomiokirkko") tiilestä, rak. 1874-78.
Aikaisemmin S:n kirkko sijaitsi 4 km Savonlinnasta
länteen (viimeinen rak. 1785 [puusta]), mutta kun
kuvernööri (päät. 15 p:ltä toukok.) 1850 oli
tuominnut vanhan kirkon liian pieneksi ja
sam. v. (uudella päätöksellä 15 p:ltä elok.) kielsi
sitä enää korjaamasta, ryhdyttiin sittemmin
nykyisen kirkon rakennuspuuhiin, ja sen
valmistuttua vanha kirkko purettiin v:n 1882 jälkeen;
kellotapuli on kuitenkin vielä pystyssä.
L. ll-nen.
Säämiskä, säämiskäparkituksella 1.
säämis-köimällä valmistettu pehmeä nahka, joksi
käytetään hirven, poron, lampaan, vuohen sekä
myöskin nautaeläinten vuotia. S:ää käytetään
hansikkaiksi, ratsastushousuiksi, takeiksi y. m.
pukineiksi, kirurgisiin siteisiin y. m. vrt. Nahka.
Säämjärvi (ven. Sjamozerskaja). 1. Kunta
Aunuksessa, Säämjärven, Sotjärven ja
Valiat-järven seuduilla; 7,122 as. (1905) pääasiallisesti
karjalaisia; 8 venäläistä kansakoulua.
Kunnan-huone Säämjärven kylässä, joka sijaitsee
samannimisen järven etelärannikolla. — 2. Järvi.
Suojoen 1. Suojiin joen (ks. Suojoki)
vesistössä, joen vasemmalla puolella, Aunuksen
suurimpia ja luonnonihanimpia järviä, suurin pit.
n. 35 km, suurin lev. n. 15 km. S. laskee
Tsäp-jokea myöten Suojunjokeen (Vahatjärveen).
Säämyskä ks. S ä ä in i s k ä.
Sääniökki, ilman kosteutta ilmaiseva laite,
kaksiovinen pieni mökki, jossa riippuu
suolikie-leen kiinnitetty, kummassakin päässään nukkeja
kantava rima. Kieli joko laajenee tai kutistuu
ilman kosteuden kasvaessa tai vähetessä ja
kiertyy samalla niin, että vuoroin toinen, vuoroin
toinen nukke ilmestyy ovelle.
Säänennustus. Muinaisajan kansoilla oli se
käsitys, että sää välittömästi oli riippuvainen
jumalista tai taivaankappaleiden liikkeestä, joten
vain papit, maagit, oraakkelit, tähtienselittäjät
olivat säänennustajia. Tällaiseen käsitykseen
perustuu m. m. se laajalle levinnyt usko, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
