Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Säästökassa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1025
Säästökassa
-Säästöpankki
1026
teli tiedonantojen mukaan 9:kin m) naulian
tavoin jono luisuu eteenpäin yli kivien ja
kantojen, esteistä välittämättä, muuttaen muotoa
maanpinnan epätasaisuuksien mukaan. Jono
muistuttaa jonkun verran hitaasti matelevaa
käärmettä, josta se on saanut nimen „helmi- 1.
ketju-käärme". — A kämä sääsket (Cecidomyidce),
ks. t. — 5. Mäkärät (Simnlidæ). Verraten
leveäsiipisiä, pieniä hyönteisiä, jotka jotenkin
paljon muistuttavat kärpäsiä. Tunnetuin suku
on Simulia. Esiintyy usein, esim. Lapissa,
suunnattomin joukoin ja tekee suurta haittaa sekä
ihmisille että eläimille verta imemällä. Pisto
polttava ja tuskallinen. Toukat elävät
enimmäkseen juoksevassa vedessä ja pysyttelevät kiinni
pohjakivissä, vesikasvien lehdissä y. m., ruumiin
paksummassa takapäässä olevilla kiehkuraan
asettuneilla koukuilla. Kuumiin etupäässä on
samantapaiset koukut. Toukat voivat liikkua eteenpäin
virtaavissakin paikoissa, vuoroin ojentaen
ruumistaan, vuoroin koukistaen sitä luokin tavoin ja
tarttuen molempien päiden koukuilla alustaan
kiinni. Kotelot sijaitsevat tötterönmuotoisessa
verhossa kilvenmuotoisen levyn alla. — Pahassa
maineessa on C o 1 o m b a c z i n mäkärä (ks. 1.1.
U. S-s.
Säästökassa ks. Säästöpankki.
Säästökassatili ks. Pankki, palsta 172.
Saästömerkki ks. Postisäästöpankki.
Säästöpankki on rahalaitos, jonka tarkoituk
sena on ottaa tallettaakseen vähempivaraisten
kansanluokkain pienimmätkin säästövarat,
sijoit-laa ne varmasti sekä maksamalla säästöönpanoista
korkoa herättää ja edistää säästäväisyyden
harrastusta. Aikojen kuluessa on säästöpankkien
toimiala kuitenkin laajentunut ja niitä käyttää
säästöjensä tallettajana myöskin varakkaampi
keskisääty kaupungeissa sekä maata omistava
luokka maaseudulla. ■— Se ihmisystävällinen
toiminta ja harrastus kovaosaisten tilan
parantamiseksi. jota 1700-luvun loppupuolella
Keski-Euroo-pan maissa oli huomattavissa, antoi muun muassa
aiheen säästöpankkilaitoksen perustamiseen.
Ensimäinen s. oli 1765 Braunschweigissä perustettu
..Ilerttuallinen lainakassa", ja sitä seurasi 1778
Hampurin ..Säästämiskassa". Lähinnä seuraavina
vuosina syntyi Pohjois-Saksaan useampia s:eja,
ja täältä nämä laitokset levisivät muihinkin
mailiin. Sveitsi sai ensimäisen s:nsa Berniin 1788,
Englanti Lontooseen 1798, Skotlanti Ruthveliin
1810, Pohjois-Ameriikka Philadelphiaan ja
Bostoniin 1816, Ranska Pariisiin 1818, Itävalta
Wieniin 1819, Tanska Kööpenhaminaan 1820,
lluotsi Tukholmaan 1821, Italia Venetsiaan ja
Norja Kristiaaniaan 1822. Viimemain. v.
perustettiin myöskin Suomen ensimäinen s. Venäjällä
alkoi säästöpaukkiliike 1841, jolloin Pietarin ja
Moskovan säästökassat avattiin.
S.-laitoksen voidaan sanoa eri maissa
kehittyneen pääasiassa kahteen eri suuntaan.
Englannissa, Ranskassa ja Venäjällä on määrätty, että
s:ien varat ovat oman valtion obligatsioneihin
sijoitettavat, joten s:t näissä maissa ovat
muodostuneet yli koko maan haarautuvaksi
kanava-verkoksi, jota myöten väestön säästöt valuvat
valtion rahastoihin. Täten on kyllä saavutettu
mitä suurin varmuus säästöönpanijoille, mutta
samalla vedetään säästövarat pois omalta
paikkakunnalta sen taloudellista elämää
hedelmöittä-33. IX." Paineltu »/B 17.
mästä. Suurempi toimintavapaus sitävastoin on
jätetty s:eille Italiassa, Itävallassa, Saksassa ja
Skandinaavian maissa. Vaikka lainsäätäjä on
näissäkin maissa, turvatakseen säästöönpanijain
oikeutta, antanut määräyksiä s:ien liikkeeseen
nähden, on näille kuitenkin jätetty suurempi
vapaus varojen sijoittamisessa. Siten
viimemainitut. 8:t voivat sijoittaa varojaan, paitsi
obligatsioneihin, myöskin kiinnitystä vastaan kaupunki
tai maalaiskiinteistöihin sekä kunnallis- ja
takauslainoihin, vieläpä on vekselienkin
diskonttaaminen erityisillä ehdoilla sallittu (Itävallassa,
Norjassa ja Tanskassa). Näihin vapaammin
toimiviin pankkeihin kuuluvat Suomen s:t.
Suomen ensimäinen s. perustettiin Turkuun
1822 apteekkari Johan Jakob Julinin (aateloituna
von Julin) toimesta, joka matkoillaan Englan
nissa oli oppinut tuntemaan tällaisten laitosten
toimintaa. Turun s., joka yhä vieläkin 011
maamme ensimäinen suuruuteensakin nähden,
alkoi liikkeensä 4 p. tammik. 1823. Sittenkuin
1825 s. oli perustettu myöskin Helsinkiin, kului
lähes parikymmentä vuotta, ennenkuin uusia s:eja
alkoi syntyä. 1840-luvulla saivat Jyväskylän,
Oulun, Viipurin, Hämeenlinnan, Porin, Vaasan ja
Mikkelin kaupungit säästöpankkinsa. V. 1847
perustettiin ensimäinen maalais-s., Tenholan
pitäjään. Kaikki nämä s:t perustettiin yksityisten
keräämillä varoilla, ja vasta 1852 kunta
ensikerran esiintyi s:n perustajana, kun Joensuun
s. alkoi toimintansa. Useimmat myöhemmin
alkaneet s:t ovat kuntien perustamia. Nopeammin
alkoi stien luku lisääntyä 1870-luvulla, jonka
alkuvuosina sattunut taloudellinen nousukausi
sekä kunnallisen elämän elpyminen maaseudulla
edisti s.-laitoksen kehitystä. Kun s:ien luku näin
vähitellen lisääntyi ja niiden haltuun uskotut
varat karttuivat, heräsi kysymys siitä, että nämä
rahalaitokset, jotka tähän asti olivat saaneet
vapaasti järjestää liikkeensä ja joissa myöskin
suurta erilaisuutta vallitsi varsinkin
sijoitusliik-keeseen ja pankin hoidon järjestelyyn nähden,
olivat saatavat yhtenäisten lainmääräysten ja
tehokkaan valtion tarkastuksen alaisiksi. Nämä
pyrkimykset s.-laitoksen järjestämiseen
lainsäii-dänlötietä, joille vielä antoivat tukea muutamissa
s:issa sattuneet väärinkäytökset, johtivat sitten
siihen, että 19 p. kesäk. 1895 annettiin
Armollinen asetus sieista ja Armollinen julistus, joka
sisältää tarkempia määräyksiä s:eista. Näillä
lainsäädäntötoimenpiteillä annettiin tarkat
määräykset s:ien perustamisesta, hoidosta,
säästöön-otto- ja sijoitusliikkeestä, voittovarain
käyttämisestä j. n. e. sekä asetettiin ne erityisen
tarkastajan silmälläpidon alaisiksi. Annetut uudet
määräykset, jotka muun muassa tekivät lopun useissa
s:eissa käytetystä vekseliliikkeestä sekä
pakottivat pankit hankkimaan helposti rahaksi
muutettavia arvopapereita sattuvien säästöstäottojen
varalta, eivät silloisissa s.-piireissä saavuttaneet
läheskään yksimielistä hyväksymistä, mutta ne
kaksi vuosikymmentä, jotka ovat ehtineet kulua
s.-asetuksen voimaan astumisesta, ovat jo selvästi
osoittaneet, että sanotut, toimenpiteet ovat olleet
s.-laitoksellemme mitä suurimmaksi hyödyksi.
Tämä ajanjakso on ollut s:eillemme
keskeymä-töntä nopean edistymisen aikaa. Varsinkin
maa-lais-s:ien kehitys on ollut, huomattava ja ne
ovatkin muodostuneet maalaisväestön pääasiallisiksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
