Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Söderkulla ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1037
Edellämainittuihin elämäkerrallisiin teoksiin
liittyy vielä 2-osaitien Levertin-biografia (l:nenosa
1914). — Uraa uurtava on S:n työ ollut uusien
kielten opetuksen alalla. Etupäässä hänen
ansiokseen on luettava germaanilaisen ja
romaani-laisen filologian muodostaminen tieteellisiksi
oppiaineiksi yliopistoon ja siitä johtuva uusien
kielten opettajien tieteellisen tason kohoaminen,
samoin myöskin näitten kielten nykyinen tärkeä
asema koulujen opetusohjelmissa.
Tämäntapaisten harrastusten yhteydessä ovat useat S:n
kirjoitukset Kasvatusopillisen yhdistyksen
aikakauskirjassa, Valvojassa ja muualla, hänen ranskan
kielen kielioppinsa ja lukukirjansa, hänen 1887
perustamansa Uusfilologinen yhdistys
(puheenjohtajana 1890-1902 ja kunniapuheenjohtaja
v:sta 1902) sekä alullepanemansa julkaisusarjat
..Mémoires de la Société néo-philologique" ja
..Neuphilologische Mitteilungen". S. on monilla
ulkomaanmatkoillaan perinpohjin perehtynyt
suurten kulttuurimaitten sivistyselämään ja
vaikuttanut kotimaassa etenkin romaanilaisen
sivis-tysmuodon tunnetuksi saattamiseen. Yleisesti
tunnettu on hänen stilistinen kykynsä. Hän on
kuulunut useitten kotimaisten ja ulkomaisten
aikakauskirjojen toimittajiin ja avustajiin ja
julkaissut niissä suuren määrän kirjoituksia ja
arvosteluja. Erittäin huomattava sija on hänen
satamääriin nousevilla, eri aikakauskirjoissa ja
päivälehdissä julkaisemillaan teatteri- ja
kirjallisuusarvosteluilla, jotka suuresti ovat
vaikuttaneet yleiseen kirjalliseen aistiin ja usein ovat
olleet sen varsinaisena määrääjänä. Hänen
monipuolisesta sivistyksellisestä toiminnastaan
mainittakoon vielä hänen esiintymisensä puhujana
ja esitelmöitsijänä kotimaassa ja kutsuttuna
luennoitsijana ulkomailla. S. oli yliopiston
edustajana säätyvaltiopäivillä 1905-06;
Taideyhdistyksen puheenjohtaja hän on v:sta 1913 alkaen.
E. 8-hti.
Söderkulla /.so-/, maatila (allodisäteri,
alus-tiloineen 4 3/te manttaalia, n. 1,450 ha) Sipoon
pitäjässä Sipoonjoen varrella 11 km Nickbyn
rautatieasemalta etelään. Laivaliike Helsingistä.
Tiilitehdas (valmistaa muuri- ja kattotiiliä sekä
ojaputkia), konepaja (valmistaa koelypsy- ja
rehuvaakoja. kuivausriihiä, erinäisiä peltokaluja
v. m.) ja turvepehkutehdas. Taimitarha. —
Valtion avustusta nauttiva ruotsinkielinen
käytän-uöllistietopuolinen maanviljelyskoulu (per. 1863,
1863-65 kaksikielinen; oppijakso 2-vuotinen) ja
valtion ylläpitämä ruotsinkielinen
metsänvartia-koulu (per. 1908, oppijakso 1-vuotinen). — S. oli
1500-luvulta v:een 1723 Ekelöf-suvulla, jolta se
siirtyi oston kautta Tigerstedt-suvulle, pysyen
sen hallussa n. v:een 1810. Sen jälkeen sen ovat
omistaneet m. m. valtioneuvos Rosvall, asessori
C. J. Wikberg, kenraali S. von Etter ynnä
perilliset (1876-1905) ja A. B. Söderkulla gård oeh
verkstäder (1906-1913). Nyk. omistaja (1917)
agronomi W. Sumelius. Päärakennus (tiilestä,
3-kerroksinen) on vuodelta 1908. A. Es.
Söderköping [södertsd-J, kaupunki
Etelä-Kuotsissa. Itä-Göötanmaan pohjoisosassa,
Norrköpingista kaakkoon, rautatien ja
Göötan-kana-van varrella (eteläpuolella), 5 km sen
päätekoh-dasta Slätbakenin-lahteen Memin luona (jossa S:n
satama); 2,047 as. (1911). — Raatihuone, kaksi
vanhaa kirkkoa. Suosittu kylpylaitos. Harjoite-
1038
taan vähäistä kauppaa, käsiteollisuutta,
puutarhanhoitoa y. m. s. — S. on ikivanha kaupunki;
oli keskiajalla Ruotsin tärkeimpiä kaupunkeja.
Merkityksessä sen voittivat vain Tukholma ja
Kalmar. Sen läpi juoksevaa, nyk. aivan
madaltunutta Storån-jokea myöten nousivat suuret
alukset kaupunkiin. Monta herrainpäivää ja
muuta tärkeätä kokousta (kruunajaisia y. m.)
pidettiin S:ssä; uuden ajan alkupuolella Storàii
madaltuminen, tulipalot, vihollishyökkäykset y. m.
aiheuttivat S:n rappeutumisen. Viimeiset vai
tiopäivät pidettiin siellä 1595.
Söderman /sö-J, Johan August (1832-76),
ruots. säveltäjä, kirjoittanut operetti- ja
näy-telmämusiikkia, hengellisiä lauluja sekä
katolisen messun soololle, kuorolle ja uruille,
soololauluja pianosäestyksineen, mieskvartettilauluja
(m. m. meilläkiu hyvin tunnetut
„Talonpoikais-häät"), sekakuorolauluja sekä erinomaisen
kauniita balladeja soololle ja orkesterille (toiset
myös kuorolle), niink. esim. „Die Wallfahrt naeli
Kevlaar", ..Hjertesorg", „Der schwarze Ritter"
ja ,,Tannhäuser".
Södermanland [sö-J (myös Sormia n d).
maakunta Keski-Ruotsissa, Sveanmaan itäosassa.
Mälar-järveu eteläpuolella, Mälarin, Hjälmarenin.
Ttämeren ja Itämerestä länteen päin pistäviin
Bråvikenin sekä Kolmårdenin metsäseudun
ympäröimä, käsittää nyk. Södermanlands Iän nimisen
läänin, eteläosan Stockholms läniä, Tukholman
kaupungin eteläosan (Södermalmin ja puolet
„Staden"ia) sekä pienen kappaleen Vestmanlands
läniä, kaikkiaan S.970 km3, n. 400,000 as. — S.
on yleensä hyvin epätasaista, suurin tasanko
Yingåkersslätten Hjälmarenin eteläpuolella, mutta
missään ei kuitenkaan ole korkeampia vuoria.
Korkeimmat kohdat etelässä, Kolmårdenissa,
nousevat 122 m yi. merenp., ja idässä, mereu
lähellä. n. 90 m yi. merenp. Lehtimetsiä on paljo,
ja yleensä S:ia pidetään liyvin luonnonkauniina,
varsinkin koska vesistöjä, järviä, lampia ja
jokia on sangen taajassa. Maa on viljavaa;
suuria herraskartanolta on paljo. Elinkeinoista ks.
lähemmin Södermanlands Iän. — S. oli
Kaarle IX :n herttua kuntana, ennen hänen
kunin-kaaksituloaan. E. E. K.
Södermanlands Iän ,[sö- Ißn], lääni
Keski-Ruotsissa, Itämeren, siitä länteen päin pistävän
Brävikenin, Hjälmarenin ja Mälar-järven välissä,
käsittää suurimman osan Södermanlandin
maakunnasta; 6.810 km2 (josta 573 km2 sisävesiä),
183,450 as. (1915), 29 km2:llä. — Lääni or. hyvin
kumpuista, luonnonkauniita maisemia on paljo.
V. 1911 pinta-alasta 28,ioli peltoa ja muuta
viljeltyä maata, 2,2 % niittyä, 64 % metsää.
Maanviljelys tuottaa yli oman tarpeen; 1901-10
korjattiin keskimäärin vuosittain kauraa 48,700
ton., ruista 25,000 ton., sekaviljaa 12,100 ton.;
vehnää 11,300 ton., perunoita 34,000 ton.,
rehujuurikkaita 35,000 ton. V. 1911 oli nautakarjaa
116,394. hevosia 18,377, lampaita 17.468. sikoja
26,031 kpl. Metsätalous, samoinkuin kalastus,
huomattava. Vuorityö tuottaa rautamalmia,
33,317 ton. (19fl). Teollisuus tärkeä (Eskil
stuna ympäristöineen y. m.), valmistusarvoltaan
71 mii), mk., työväestö 11,149 henkeä (1911).
Rautateitä 371 km (1909). Kauppalaivasto
verraten vähäpätöinen. — Läänissä 011 6 kaupunkia
(Eskilstuna. Mariefred, Nyköping. Strängnäs,
Söderkulla—Södermanlands Iän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
