- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1043-1044

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - T ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

T, latinalais eurooppalaisen kirjaimiston kali
deskymmenes kirjain, jonka vanhin seemiläinen
muoto oli ristinmuotoinen (ks. kuvataulua K i
r-j oi tus I). Tästä kehittyi kreikkalaisten ja
roomalaisten T. Aspireerattu (ks. t.) t (th)
merkittiin seemiläisessä ja kreik. kirjoituksessa
erikoisella kirjaimella (ks. kuvataulua K i r j o
i-t u s 1). T:n äännearvo on huomattakoon
kuitenkin, että th engl. kirjoituksessa voi ilmaista
sekä erästä puheäänellistä että erästä pulieääne
töutä spiranttia (Tietosanakirjan
ääntämismer-kinnässä <5 ja (>, esim. sanoissa Ihe ja thing).

Z-äänne ou ääntämispaikkaan katsoen
hammas-äänne (dentaali), ääntämistapaansa nähden taas
sulkuäänne (klusiili), sitä äännettäessä kun
nimittäin kieli toimii siten, että sen kärjen pinta
painautuu yläikenieu sisäpuolta vastaan. Samaan
tapaan muodostuvasta (/-äänteestä ( eroaa siinä,
että jälkimäinen on puheäänetön, edellinen taas
puhcäänellinen.

Lyhennyksissä roomalaisissa kirjoituksissa T
voi olla = Titus, Tullius, Tullus, ’tertius,
testa-mcnlum, ti tulus, tomus, tribunus, thculogia;
kaupassa T. = t a a r a, t. = t o n n i; postissa T. =
taksa (frankeeraamattomissa tai vaillinaisesti
frankeeratuissa kirjeissä), musiikissa = t e n o r i.
tutti. — Roomal. lukumerkkinä T=160;
kreikkalaisilla r = 300. ,T = 300,000. Y. w.

Ta, tantalin (ks. t.) kem. merkki.

Taaffa ks. Pussipäästäinen.

Taaffe, Edvard (1833-95), kreivi, itäv.
valtiomies. Suku on kotoisin Irlannista. T. kohosi
nopeasti virka-arvoissa tullen 1867 ministeristön
jäseneksi, hoiti ensin eräiden ministeriöiden
asioita ja oli sitten 1868-70 ministeripresidenttinä,
1S70-71 sisäministerinä. Hänen tarkoitusperänsä
oli sovinnon aikaansaaminen Itävallan
slaavilaisten kansojen kanssa. Noina vuosina hän
oli ministeristössä vähemmistössä. Kun hän.
oltuaan v:sta 1871 Tirolin käskynhaltijana,
uudestaan tuli 1879 ministeripresidentiksi, niin
hän alkoi johtaa politiikkaa main. suuntaan.
Slaavilaisille tehtiin myönnytyksiä esim. kieli
kysymyksessä ja tsekkiläineu yliopisto
perustettiin, mutta nämä toimet eivät tyydyttäneet
slaavilaisten vaatimuksia ja toiselta puolen ne
katkeroittivat Itävallan saksalaisia. Saamatta
kyllin vankkaa kannatusta miltään taholta T.
luopui 1893 virastaan ja vetävtyi yksityiselämään.

k. iv. rt.

Taaki (ruots. stag, engl. stay), aluksen
kiinteään takilaan kuuluva vahva hamppu- t.
rauta-köysi, joka maston tai tangon yläpäästä lähtien
tukee sitä keulan puolelta. T. saa erikoisnimensä
asemastaan, ëSim. isossa mastossa on i s o-t„
isossa märssytangossa i s o t a n k o-t„ isossa
[i rämmi tangossa isoprammitaaki j. n. e.

F. W. L.

Taakilamppu ks. A n k k u r i 1 a m p p u.

Taala (amer. suom.). dollari.

Taalain hiekkakivi muodostaa Taalainmaan
luoteisosassa laajan alueen ja on pääasiallisesti
punaista kvartsihiekkakiveä, jossa on diabaasia
intrusiivisina kerroksina. T. h. vastaa
geologisesti Satakunnan ja Laatokan syvänteen
jotuni-laisia hiekkakiviä. /’. E.

Taalainjunkkarin kapina on saanut nimensä
johtajastaan n. s. T a a 1 a i n junkkarist a.
ruots. Daljunkaren, eräästä talonpojan
pojasta, joka väitti olevansa Sten Sture
nuoremman vanhin poika Nils Sture. ks.
Taalain-k a p i n a t.

Taalainkapinat, kolme Kustaa Vaasan aikana
Taalainmaalla syntynyttä kapinaa. Ensimäinen
taalainkapina oli 1524-25; uppiniskaisuuden
lietsojina toimi pari kuninkaan
kirkkopolitiikkaan tyytymätöntä pappismiestä, Vesterisin
piispa Peder Sunnanväder ja tuomiorovasti Knut.
Taalalaiset pitivät keväällä 1525 Tiinassa
kokouksen ja lähettivät kuninkaalle kirjeen, jossa
vaativat syntyneiden epäkohtien poistamista.
Kuninkaan saapuessa syksyllä Taalainmaalle
liike kumminkin asettui ja toimeenpanijat
pakenivat Norjaan, josta heidät kuitenkin
luovutettiin Kustaa Vaasalle, tuomittiin kuolemaan
ja mestattiin. — Toinen taalainkapina oli n. s.
taalainjunkkarin kapina 1527-28. Sen
aikaansai eräs Sten Sture nuoremman poikana
esiintynyt talonpoikaisrenki. joka ensin sai
jotenkin paljon kannattajia. Mutta sittenkuin
Kristiina Gyllenstjerna oli kir jeellä vakuuttanut
poikansa äsken kuolleen, väheni hänen joukkonsa.
..Taalainjunkkari" etsi apua Norjasta, jossa hän
meni kihloihin östråtin rouvan Inger
Ottesdot-terin tyttären Ingeborgin kanssa, ja palasi taas
Taalainmaahan, josta hänen kuitenkin täytyi
paeta. Norjan kautta hän pääsi Rostockiin,
mutta Kustaa Vaasan vaatimuksesta hänet
luovutettiin Ruotsiin rangaistavaksi ja mestattiin.

Kolmas oli n. s. k e 1 1 o k a p i n a 1531-32.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:46 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0554.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free