Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taannehtiva ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
101!»
Taannehtiva—Taatelipalmu
1050
t ii - 1,047 1< i | > | >. lü lei v. i. V. 1850 valmistus oli
4.300 kippuntaa. arvoltaan 10,400 ruplaa. V. 1853
T:lle laitettiin manuiaktuuripa ja, 1857 valimo
ynnä. taepaja, 1860 saatiin lupakirja putlaus- ja
valssi laitoksen perustamiseksi. Vuosisadan
loppupuolella alkoi uusi kehitysjakso; 1880 T:n osti
saks. yhtiö, perustaen sinne 3 suurta valssilaitosta,
10 kunnan putlausuunia, Siemens Martin-uunin
valuteräksen valmistamista varten (ensimäinen
laatuaan Suomessa), höyryvasarapajan y. m.
Tarkoituksena oli viedä valmisteet Venäjälle, mutta
kun suom. raudalle pantiin korkea tuontitulli.
<i yritys menestynytkään. Saks. yhtiö lopetti
toimintansa 1886 ja T. jäi seisomaan. V. 1890
perustettiin kotimainen Dalsbruks aktiebolag
niminen o.-y., jonka osakkaiden vararikon takia
osakkeet 1S93 siirtyivät toisille omistajille. Nämä
muodostivat 1890 Aktiebolaget D a 1
s-bruk nimisen uuden o.-y: n (osakepääoma
J.000,000 mk.), jonka toimeenpanevana johtajana
siitä pitäen on toiminut vuorineuvos Edvin
Lönnbeuk. Hänen johdollaan T. on kehittynyt
Suomen suurimmaksi rautaruukiksi, jonka eri
laitosten valmistusarvo (ennen suurvaltainsodan
aiheuttamaa poikkeuksellista tilannetta) 1914 oli
4.0(15,700 mk. ja työväestö 682 henkeä. Mas
uunissa jalostetaan yksinomaan ruots.
rautamalmia käyttäen vain puuhiiltä (josta johtuu
raudan erinomainen laatu). Takkirauta tarvitaan
kaikki ruukin omia martini- ja
putlaus-laitoksia varten. Niiden valmisteet,
valssataan valssilaitoksessa kaikenlaiseksi
kankiraudaksi, josta suurin osa myödiiän, osa
jalostetaan edelleen kettinkip ajassa (ainoa
laatuaan Suomessa), naulapajassa ja
konepajassa. Muita rautatehtaan osastoja
ovat teräsvalimo, takkirauta valimo,
höyry vasarapaja. V. 1914 masuunin
valmistusarvo oli 874,000 mk., työväestö 66 henkeä,
putlaus-, maitiini- ja valssilaitoksen sekä
teräs-valimon valmistuarvo 2,730.900 mk., työväestö
411 henkeä, naulatelitaan. kettinkipajan ja
höyryvasarapajan valmistusarvo 687,500 mk.,
työ-väistö 77 henkeä, konepajan valmistusarvo
’’.7.">.000 mk., työväestö 128 henkeä. — Sysi
poltetaan omissa hiiliuuneissa, rakennuksissa
tarvittavat laudat ja lankut sahataan omassa
sahassa. T:lla on laaja maanviljelys
(maatilojen yhteenlaskettu pinta-ala 22,000
tynnyrinalan’ sekä hyvästi hoidetut metsät. — T:n
tehdas-asutuksen asukasluku on n. 3.000 henkeä.
Ruukin tehdasyhteiskuunassa on lääkäri (yhtiön
kustantama). apteekki, sairaala (yhtiön kustantama),
postikonttori, sähkölennätinkonttori,
puhelin-keskusasem i. 2 ylempää ja 2 alempaa
kansakoulua (yhtiön kustantamat; yhteensä n. 500
oppilasta) komeassa, yhtiön 1908 rakentamassa
koulutalossa (maksanut 100,000 mk., laajennettu
1912) y. m. E. E. K.
Taannehtiva. Lailla sanotaan olevan
taannehtiva voima, kun se järjestää sellaisten
tekojen tahi tapahtumien oikeudellisia
vaikutuksia. jotka ovat tehdyt tahi sattuneet aikana,
jolloin lakia ei vielä ollut olemassa. Yleisenä
sääntönä on. etteivät uudet lait saa vaikuttaa
pysyviin oloihin. Poikkeuksen tekevät
prosessi-lait. joita yleisesti sovelletaan ennen niiden
voimaan astumista tehtyjen tekojen aiheuttamissa
oikeudenkäynneissä. Mitä rikoslainsäädäntöön
tulee on myöskin uutta lakia sovellettava
rikokseen, joka on tehty vanhemman lain voimassa
ollessa, jos uusi laki on vanhempaa lievempi.
(Tämä periaate saa ilmaisunsa Suomen rikoslain
voimaanpanemisesta annetun asetuksen 3 §:n
säännöksessä.) Sitä vastoin täytyy t:n lain
säätämiseen yksityisoikeudellisella alalla olla
hyvinkin painavat syyt. Suonien oikeuteen
nähden on huomattavin t. laki 12 p:ltä maalisk.
1909, nimittäin asetus samana päivänä annetun
torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta
aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. A. Ch.
Taantumus, edistyksen ja uudistusten
vastustaminen; Vanhoillisuus, joka pyrkii äärimäisillä
keinoilla säilyttämään tai palauttamaan
vanhentuneita oloja ja laitoksia. — Valtiollisen
t:n ajaksi sanotaan Napoleonin kukistumisesta
(1814) heinäkuun vallankumoukseen (1830)
ulottuvaa aikaa.
Taantuva (kehitys, tutkimusmenetelmä y. m.)
ks. Regressiivinen.
Taantuva tutkimusmenetelmä ks.
Regressiivinen.
Taara, arvelun mukaan virolaisten ennen
palvelema jumala. Henrik Lättiläinen kertoo,
että heillä ja nimenomaan saarenmaalaisilla oli
suuressa arvossa pidetty „Tharapita" niminen
jumala, jota he taistelussa huusivat avukseen.
On katsottu tämän nimimuodon syntyneen
erehdyksestä (Tliarapita, oik. Taar’abita s. o. Taara
auta!) ja sisältävän junialannimen „ Taara".
Häntä palveltiin pyhässä lehdossa, jossa oli
luinen kuvansa, puun kannon päähän veistetty
ih-misenpää. Myös Tarton (Henrik Lättiläisellä
Tarhata) nimessä 011 tahdottu nähdä muisto
Taa-rasta. Sama sana esiintyy J. Krohnin mielestä
Liivinmaan Thoreydan maakunnan nimessä (Tor’
aila s. o. Torin tarha). Agricola mainitsee
Suomessa palvotun Turisasta, joka „antoi voiton
sodassa", ja tarullisissa runoissa esiintyvät nimet
Tuuri ja Turo. On mahdollista, että kaikki nämä
tiedot viittaavat virolaisten ja suomalaisten k
s-kuuteen levinneeseen skandinaavilaisen Tor
jumalan palvelukseen. K. G.
Taara ks. T a r a.
Taasianjoki (ruots. Tessjöå), n. 60 km
pitkä joki. alkaa Salpausselän eteläpuolelta Iitin
pitäjästä ja laskee Suomenlahteen n. 10 km
itäpuolella Loviisan kaupunkia. T. tuo mereen vettä
keskiveden aikaan 4 m3 sek:ssa (korkean veden
aikaan 40 m3, matalan veden aikaan 1 m3).
Taateli ks. Taatelipal m u.
Taatelipalmu (Phoanix), 12 lajia sisältävä,
Afrikassa ja Lounais-Aasiassa edustettu
sulka-palmusuku, jonka lajeilla on suuri, haarainen,
aluksi suuren suojuksen sulkema kukinto ja
useita metrejä pitkät lehdet. Hede- ja emikukat
ovat eri puissa. Tavallinen t. (Ph.
dactyli-fera) on komea, 10-20 m, jopa joskus 40 m
korkea puu, joka on Pohjois-Afrikan ja
Lounais-Aasian tärkeimpiä, maisemille leimanantavia
puukasveja. Sen ruskeat, 2-4 cm pitkät, yhden
pitkulaisen, kivikovan siemenen sisältävät
marjat, taatelit, ovat hyvin sokerin- ja
tärkkelyksen-pitoisia, ja kansat kasvin kotimaassa käyttävät
niitä vereksinä t. kuivattuina ravinnoksi; usein
taatelit ovat heidän pääravintonaan.
Karavaaneilla ne ovat pääeväänä ja monissa seuduissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
