Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tadema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1059
Tafilet—’
Taglioni
lOüO
Tarilet [Tafilelt, Tafilalt = „filalien maa’),
keidasrybmä Luoteis-Afrikassa, Atlas-vuoriston ja
Saharan rajalla, Etelä-Marokossa, 10
piiivärnat-kan päiissä Fesistä etelään; n. 1,400 km-,
100,000 as. — T. on kuuluisa erinomaisista taa
teleistään (n. 1,100 km- taatelimetsikköjä).
Asukkaat, arabialaisia ja berberejä, ovat yleensä
sangen sotaisia, asuvat linnoitetuissa,
yksinäisissä taloissa (suurempia kyliä: Rissani ja Buani,
jossa harjoitetaan huomattavaa käsiteollisuutta).
Ile oval melkein kokonaan riippumattomia
Marokosta ja vihaavat kiihkeästi eurooppalaisia.
T:ssa on berberien 7.r>7 e. Kr. perustaman,
aikanaan suuren ja kukoistavan (keskiajalla
yliopistostaan kuuluisan) Sagilmasa 1. Sedzclmasa
nimisen kaupungin rauniot.
Taft Jtiift], William Howard (s. 1857),
Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltain presidentti.
Toimittuaan asianajajana ja tuomarinviroissa T.
tuli 1900 sen komissionin esimieheksi, jonka tuli
saaltaa voimaan säännölliset olot Filippiineillä,
ja sain. v. näiden saarien ensimäiseksi
siviili-kuvernööriksi; hänen onnistuikin pian saada
siellä aikaan rauhalliset olot. V. 1904 T.
kutsuttiin sotaministeriksi, lähetettiin 1906 Kubaan
siellä puhjenneiden levottomuuksien johdosta,
1907 Panamaan tarkastamaan kanavoimistöitä;
valittiin 1908 tasavaltalaisten ehdokkaana
Yhdysvaltain presidentiksi, jossa toimessa oli
maalisk-1909 maalisk. 1913. Presidenttinä T. jatkoi
Rooseveltin pyrkimyksiä sotalaitoksen kehittämiseksi
ja trustien vallan rajoittamiseksi, vaikka
vähemmällä ponnella. Tasavaltalaisten tullisuojelusjär
jestelmä pysytettiin pääasiassa entisellään. V:n
1912 presidentinvaalissa T. joutui tappiolle; tuli
sitten professoriksi Y’ale-yliopistoon. J. F.
Tafti (ransk. la[fetas, < pers. t aftal<=
kehrätty, kudottu), paittinasidoksinen silkkikangas
joka on valmistettu hienosta keitetystä
silkkilangasta, s. o. raakasilkkilangasta, josta
saippua-liuoksessa keittämällä on poistettu silkkiliima 1.
serisiini. T:n tiheys on vaihtelevainen riippuen
kankaan käytännön tarkoituksesta. E. J. S.
Taftipaperi, yhdeltä puolen värjätty ja
kiillotettu paperi.
Tagalit (tayalogit), Filippiineillä, Luzonin ja
Mindanaon saarilla asuva malaijilaisheimo,
saariston tärkein ja visaya-heimon jälkeen
suurilukuisin, 1.460,695 henkeä 1903. Ovat
uskonnoltaan suurimmaksi osaksi roomal.-katolisia.
Harjoittavat pääelinkeinonaan maanviljelystä, myös
käsiteollisuutta ja rannikkoliikennettä. Kielestä
ks. M a 1 a i j i 1 a i s-p o 1 y n e e s i a 1 a i n e n
kielikunta; vrt. myös Filippiinit.
Taganrog f-o’g], kaupunki Etelä-Venäjällä,
Donin kasakkaiu provinssissa, Asovan-meren
pohjoisrannalla mereen pistävän niemen kärjessä,
30 km länteen Donin suusta, rantatien varrella;
83,500 as. (1912; paljo kreikkalaisia, joiden
hallussa suurin osa ulkomaankaupasta, juutalaisia,
länsi-eurooppalaisia y. m.). — Toistakymmentä
kirkkoa, joukossa protestanttinen ja
roomal.-katolinen, luostari, keis. linna (jossa
Aleksanteri I kuoli 1825). Aleksanteri I:n ja Pietari I:ii
muistopatsaat. Pari lukiota y. m. kouluja,
muutamia sairaaloita; teatteri, kirjasto,
Tsehovin-(kotoisin T:sta) museo. Piispanistuin. —
Harjoitetaan jonkun verran teollisuutta (myllyjä,
nahka-, tupakka-, makaronitehtaita) ; tärkeämpi
kuitenkin on kauppa, s. o. viljanvienti, jossa T.
on Venäjän 7 :s kaupunki. V. 1912 T:sta
vietiin 388,700 ton. viljaa (josta 250,000 ton.
vehnää; 3:s Venäjän vehnäsatamista). Koko vienti
(viljan lisäksi vähä pellavansiemeniä, villaa
y. m. ti.) oli arvoltaan 72,i milj. ink. (1907-11
keskimäärin vuosittain 101.» milj. mk.), tuon
nin ollessa vain 8,i milj. mk. — Vuosittain
kahdet karjamarkkinat. - Satama on aivan
avonainen ja niin madaltunut, että suurempien alusten
on ankkuroitava 25-40 km:n päähän rannasta.
V 19J1 selvitettiin 1,7 milj. rek.-ton. netto
(Venäjän satamista 7:s). — Pisalaiset kauppiaat
perustivat T:n paikalle 1200-luvulla Portus
Pisa-»ms nimisen kauppapaikan, joka sittemmin
kokonaan hävisi. T-.n perusti Pietari I linnoituk
seksi 1698. Viljanvientisatamaua T. tuli
tärkeäksi vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. V. 1855
engl.-ransk. laivasto pommitti T:ia ja hävitti
sen osaksi. E. E. K.
Tagantsev [a], N i k o 1 a j Stepanovits
(1843-1916), ven. oikeusoppinut, senaattori.
Har-joitettuaan lainopillisia opintoja kotimaassaan
ja täydennettyään tietojaan ulkomailla T. pääsi
1868 Pietarin yliopistoon yiim. professoriksi ja
Aleksanterin lyseon rikosoikeuden opettajaksi.
Oli 1873-78 valtio- ja rikosoikeutta käsittelevän
aikakautisen julkaisun toimittajana ja avusti
eräitä muita oikeusopillisia aikakautisjulkaisuja.
V. 1881 T. määrättiin neuvottelevaksi jäseneksi
oikeusministeriöön sekä jäseneksi komiteaan,
joka valmisti ehdotusta uudeksi rikoslaiksi. Tuli
1887 Venäjän senaatin kassatsionidepartementin
jäseneksi ja 1897 sen esimieheksi. T. oli
johto-mielienä siinä komissionissa, jonka tekemät
muistutukset saivat aikaan, että 1889 lopulla
vahvistettu Suonien uusi rikoslaki peruutettiin. Hän
on myös ottanut osaa Suomen valtiollisen
kysymyksen selvittelyyn. Kun 1904 asetettiin
suomalaisista ja venäläisistä kokoonpantu komissioni,
jonka tuli määritellä rajat yleisvaltakunnallisen
ja Suomen paikallisen lainsäädännön välillä,
toimi T. sen puheenjohtajana; syksystä 1905
alkaen ei komissioni enää kokoontunut.
A". W. 1!.
Tagetes, samettikukka, keltanokka,
mykerökukkaisia ruohoja, joilla on keltaiset,
punaiset y. m. väriset kukat ja päätöpariset
lehdet. Kotimaa Ameriikka. Yleinen koristekasvi
puutarhoissa on 7’. patulus. K. L.
Tagliacozzo / tai jako’tso], kaupunki
Keski-Italiassa, Abruzzien maakunnassa, Aquilan
provinssissa, Roomasta itä-koilliseen, Imelen vai
rella; 9,061 as. (1901; kuntana). — Muutamia
vanhoja kirkkoja, Orsini-Colonnan linna
(1300-luvun lopulta). — T:n luona Aujou’n Kaarle
1268 voitti ratkaisevasti Konradinin (ks. t.).
Tagliamento [laljame’-] (vanhan ajan
Tilia-venlus), joki Koillis-Italiassa, Venetsian
maakunnassa, lähtee Vareo di Maurialta 1,203 m
yi. merenp., virtaa aluksi itäistä, sitten eteläistä
pääsuuntaa, laskee Porto del T:n luona
Adrianmereen; 170 km. josta 20 km kuljettavaa.
Taglioni [taljoni], kuuluisa it. tanssijasuku.
— Filippo T. (1777-1871), kotoisin Milanosta,
toimi balettimestarina Tukholmassa. Kasselissa
ja Varsovassa. Hänen lapsiaan ovat: Maria T.
(1804-84), joka esiintymisaikanaan 1822-47
esitystensä sielukkaalla runollisuudella saavutti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
