Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tagore ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11)63
Taguaani—Tahiti-saaristo
1064
„RfidSa" (ongi. ..The king of the iliirk- chamber",
1914; esit. Lontoossa), ..Balmikipratibhä" (1893),
„TSitrü", ihana ylistys rakkaudelle (eugl. 1914;
myös ruots.), „Däkghar" (engl. ..The post oflice",
1914; myös ruots.; esit. Lontoossa), y. m. Lopuksi
on mainittava T:n oivalliset
kirjallisuushistorialliset, yhteiskunnalliset, poliittiset ja uskonnolliset
kirjoitelmat, joita on ilmestynyt kymmenkunta
kokoelmaa. — T. on tiiliä hetkellä Intian
kuuluisin runoilija ja sen huomatuimpia
merkkihenkilöitä. Hänen runoutensa on vaikuttanut
luovasti ja kehittävästi varsinkin Bengaalin
kieleen ja kirjallisuuteen, ja koko hänen
toimintansa on vaikuttanut herättävästi ja
innostavasti hänen kotimaassaan. Tässä suhteessa on
erikoisesti huomattava se oppi- ja kasvatuslaitos,
sänti Nikötan (..rauhan koti"), jonka hän 1901
perusti maatilalleen Bolpuriin lähelle Kalkuttaa.
Se on läpeensä intialais-kansallinen hengeltään,
mutta siinä on huomioon otettu myöskin
parhaimpia länsimaisia saavutuksia kasvatustieteen
alalla, ja se on jo saavuttanut paljon
merkitsevän sijan Bengaalin sivistyselämässä. Vv. 1912
ja 1913 T. kävi Euroopassa ja Ameriikassa,
julkaisi käiinnösvalikoiman runoudestaan, otti osaa
Pariisin uskonuonhistorialliseen kongressiin ja
piti Lontoossa ja amer. Harvard-yliopistossa
sarjan filosofisia luennoita, jotka sittemmin ilmes
tyivät painosta (..Sädhanä, the realisation of
life", 1913; myös ruots.). V. 1913 antoi Ruotsin
akatemia T:lle Nobelin kirjallisuuspalkinnon —
epäilemättä merkkitapaus inhimillisen kehityksen
historiassa. — Alkukielellä on T:n kootut teok
set viimeksi julkaissut „India publishing house"
Kalkutassa. (Cremer, „R. T." (saks.) ; Rhys,
..R. T.. a biographical study" (1915); Roy, „R. T."
(ruots. 1916); Anderson, „R. T. as a novelist"
(..Asiatie quarterly review", 1913) ; Charpentier.
,,R. T.’ (..Nordisk tidskrift", 1913); Konow,
..K. T." (..Ord oeh bild", 1914); ..Autobiography
of niaharshi Debendranath Tagore" (1914. myös
ruots.).J E. W-s.
Taguaani (Pleromys petaurista),
kissankokoinen, pitkähäntäinen itä-intialainen siipiorava,
tekee hyvin pitkiä liitoliyppyjä.
Tahallisuus ks. D o 1 u s.
Tahdas, taikinamaisessa tilassa oleva aine;
ks. myös Pasta; ijeol., ks. Magma.
Tahdinlyönti, tn ns. Jo muinaisaikojen mu
siikkiesityksissä oli erityinen tehtävä
kuoronjohtajilla, jotka jalkaa polkemalla ilmaisivat
laulajille iskujen kohdat ja siten pitivät esityksen
ryt-millisesti koossa. Käsiensä liikkeillä he
sitävastoin osottivat sävelmän melodista kulkua, lau
lajain ulkomuistin terästämiseksi. Kun
sittemmin nuottikirjoitus kehittyi havainnollisesti
ilmaisemaan sävelten melodista liikehtimistä,
siirtyi iskujen osottamiuen jalanpoljennasta
kädenliikkeisiin. Iskua vastaa oikean käden liike
ylhäältä alaspäin; muut tahtiosat ilmaistaan
toi-sensuu iltaisilla liikkeillä, eri lailla tahtiosien
luvun mukaan; 1:J, 2: †. — I:|> 2;—», 3:†.— l:j,
2: 4: †. — 1: 2; <-, 3; 4;\, 5: †. — 1:|,
2: *—, 3: y, 4: ->, 5: K, 0: †.
Vasemman käden liikkeillä ilmaistaan
voiman-vaihteita, sävelkorkeudenvivahteita y. m.
tilapäisiä esitykseen kuuluvia seikkoja. Toisinaan ne
ainoastaan vahvistavat ja selventävät oikean
käden liikkeitä tahi yleensä vain ovat tarkoite-
tut lisäämään johtajan liikkeiden plastillista
miellyttävyyttä. /, K.
Tahdinmerkintä 1. t a h d i n o s o i t u s, mit.,
ilmaisee tahtilajin (ks. t.) ja merkitään
sävellyksen alkuun sävellaji-etumerkinnön oikealle
puolelle. T:ään kuuluu 2 murtoluvun tapaan
asetettua numeroa, joista yläpuolinen ilmaisee
tahtiosien (ks. t.) lukumäärän, alapuolinen
kuluinkin tahtiosaan sisältyvän nuottiarvon (esiin.
= 2 tahliosaa, joista kumpikin on ’/«-nuotin
arvoinen). /. K.
Tahdinosoitus ks. Tahdin m e r k i n t ä.
Tahdonvapaus ks. Talit o.
Tahiridit, Korasanissa, Persian koillisosassa
820-873 hallinnut ruhtinassuku.
Tahiti (ransk. myös Taiti, ennen Otaheili).
Ranskalle kuuluvan, Kaakkois-Polyneesiassa
ole-van Tahiti-saariston (ks. t.) pääsaari; 1,042 km-,
11,691 as. (1911). — T. on syntynyt kahdesta
soikion muotoisesta saaresta (suurempi Tahiti-nui
1. Porionuu luoteessa, pienempi Tahiti-iti I.
Taiarapu kaakossa), jotka yhdistää toisiinsa n.
2 kin leveä, vain 14 m korkea Taravaon kannas.
Kanniickoa, jossa 011 paljo pieniä, verraten
hyvä-satamaisia lahtia, ympäröi koralliriuttakehä. T:n
molemmat osat ovat tuliperäistä syntyä, läpeensä
vuorisia; vain rannikolla on kapea tasankovyö.
Korkein kohta on Orohena (2,240 m" yi. merenp.),
Tahiti-nui’n sisäosassa, kattilanmuotoisen laak
son ympäri kohoavan vuorikehän mahtavin
huippu. Tahiti-itiTlä Ronin nousee 1,324 m yi.
merenp. Sisäosista lähtee rannikolle säteittäin
vuorenharjoja. Niiden välissä virtaa vuolaita,
koskirikkaita vuoristojokia, jotka usein
katoavat rehevän kasvullisuuden peittoon.
Viehättävien maisemien, suopean ilmaston ja iloisen,
huolettoman väestönsä takia T:ia nimitetään
Oseaa-nian helmeksi. Ilmastosta, kasvillisuudesta y. m.
ks. Tahiti-saaristo. E. E. K.
Tahiti-pähkinä ks. Kasvullinen n o
r-s u 11 1 u u.
Tahiti-saaristo (ransk. Archipel de Tahiti;
myös Seurasaaristo, ransk. Archipel de la Société,
engl. Socicty islands), Ranskalle kuuluva saaristo
Oseaanian itäosassa Paumotu-saaristosta länteen
Papeeten satama Tahitilla.
16°-J.S et. lev., 155°- 14S° länt. pit.; 1,650 km1,
20,549 as. (1911; 1897: 18.400 as.). — T.
jakaantuu kahteen 10 penink._leviän saarettoman selän
erottamaan ryhmään: lles sous le Vent (=
„saa-ret tuulen suojassa") luoteessa ja llcs du Vent
(=,.saaret tuulessa") kaakossa. Edellisiä on 9,
suurimmat Raiatea (myös Ulietea; 194 km2),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
