Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tahko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1067
Tahkoamiskone—Tahto
1068
pyöritettävä tahkokivi on sovitettu. Käytetään
märkänä paitsi teräkalujen teroitukseen
myöskin varsinaisena työkalu koneena, jolloin se
korvaa viilaustyön, esim. veitsien, saksien ja
kirveiden muotoiluun ja silittämiseen. Kiven
suurin sallittu kehänopeus sekunnissa 3-6 m. —
Smirkelitahko ks. T a h k o a m i s k o n e.
— vrt. myös T ahkokivi. P-o P-o.
Tahkoamiskone, kone, jossa joko on pyörivä
tahkokivi. smirkelikivi t. karborundumkivi taikka
puukiekko, jolle on
liimalla kiinnitetty
smirkelikangasta t.
-jauhetta, taikka pysty
valurautakiekko,
jonka terävälle syrjälle
valutetaan veteen
sekoitettua smirkeliä,
hiekkaa tai muuta
purevaa jauhetta
(la-sin-t.) taikka
vaakasuora valli rau tataso,
jolle valutetaan
teräs-hiekkaa, tavallista
hiekkaa t. m. s.
samaten veteen
sekoitettuna (kiven-t.),
vieläpä kahden tai kolmen pyörän päällitse kulkeva
hihna (kuva), johon niinikään on liimattu
stnir-kelijauhetta. Varsinaisilla t:illa työkappaleista
joko puhdistetaan tai poistetaan liika aine,
teroituskoneita käytetään teräkalujen
teroitukseen (ks. Hiomakone). P-o P-o.
Tahkokivi, luonnosta saatu,
kvartsihiekka-jyväsistä piihapon tai kalkin (hiekkatahko)
taikka hienosta hiedasta saven sitomana
(savi-tahko) kovettunut ja pyöreäksi kiekoksi
muodostettu sekä nelikulmaisella akselireiällä
varustettu, teroitukseen tai tahkoa miseen käytetty
kivi. Hiekkatalikojen suuruus: läpimitta 10-60
tuumaa (250-1,520 mm), koon ero aina 2 tuumaa,
leveys 2-10 tuumaa; savitahkojeu: läpimitta
8-48 tuumaa. ’ P-o P-o.
Tahti (lat. lucius = kosketus, isku) on
aika-arvo, jonka määrätty mitta on sävellystä
jaksottavien rytmillisten puitteiden yleisenä
perustana. Nimitys johtuu laulun- t. soitonjohtajan
kädenliikkeistä, joilla tämä pohjamitta
ilmaistaan. Täten tulisi siis t:n aina vastata iskualaa.
Nuottimerkintään piintyneen
epäjohdonmukaisuuden vuoksi ei kuitenkaan näin ole laita, vaan
tahti pannaan ilmaisemaan milloin yhtä
isku-alaa, milloin useampia (tavallisimmin kahta,
joskus 3-5). Tahtien rajat merkitään
nuottiviivaston poikki ulottuvilla pystysuorilla tali ti vi
i-voilla. T.-viivat olivat käytännössä jo 15:nnen
vuosis. tabulatuureissa ja 16:nnen vuosis. parti
tuureissa. 17:nnellä vuosis. ne tulivat
nuottikirjoituksessa yleisesti käytäntöön. I. K.
Tahti-isku, mus., tahdin alkusäveleen (tahi
taukoon) kohdistuva isku (vrt. Tahti, Iskut.
I. K.
Tahtilaji, mus. Sävellyksen t. riippuu
isku-alojen sisäisestä rakenteesta ja keskinäisistä
pitmissuhteista. Iskualojen ollessa samanpituiset
on t. joko tasajakoinen tahi kolmijakoinen.
Iskualamitan säännöllisestä vaihtelusta johtuvat
vaihtojakoiset t:t (koitui- ja viisivaihtoiset).
Tahtien merkinnässä vallitsevasta epäjohdon-
mukaisuudesta (ks. Tahti) on kuitenkin
johtunut. että t:ien lukumäärä on enentynyt
moninkertaiseksi saavuttamatta silti sen parempaa täs
mällisyyttä. Tämä koskee etenkin n. s.
..yhdistettyjä" t:eja, jotka sisältävät 2 tahi useampia
iskualoja. Näennäisesti erilaiset t:t (’It. J/j,
*/a tahi "le, "/„, 3/t, "/t), tarkoittavat siten usein
todellisuudessa aivan samaa rytmilajia. Mutta
toisaalta saattaa taas sama t.-merkintä ilmaista
oleellisesti erilaisia iskualarakenteita (esim. 3/»-t.
valssi-, masurkka- tahi poloneesi-rytmissä).
/. K.
Tahtimerkintö ks. Tahdin merkintä.
Tahtiosa, mus., on aikayksikkö, johon tahdit
lähinnä jakautuvat. Tasajakoisessa iskualassa on
2 t:aa, kolmijakoisessa 3, kolmivaihtoisessa
isku-parissa samoin 3 ja viisivaihtoisessa 5 t:aa.
N. s. yhdistetyissä tahtilajeissa on t:ien
lukumäärä suurempi, riippuen siitä kuinka monta
iskualaa tahtiin sisältyy. T:ien mukaisesti
muodostuu tahdinlyönti (ks. t.) eri tahtilajeissa.
/. K.
Tahtiosoitus ks. Tahdinmerkintä.
Tahtiviiva ks. Tahti.
Tahto käsitetään sielutieteessä tavallisesti
tieto- ja tunnetoiminnon rinnalla siksi
perustoiminnoksi, jossa sielu ilmenee toimivana
(aktiivisena) 1. pyrkivänä. Vieläpä n. s. v o 1 u n t
a-ristinen suunta, jota Fiehte ja Schopenhauer
ovat filosofisesti tehostaneet ja jota
uudenaikaisessa sielutieteessä esim. Høffding, William
James, Fottillée ja Jodi edustavat, katsoo t:oa
varsi naisimmaksi sielulliseksi perustoiminnoksi,
koska sielunelämän omituinen yhteys edellyttää
t:oa moninaisten tajunainesten koossapitävänä
tekijänä. Tätä käsitystä vastaan esiintyy
vastakkainen suunta (esim. Ebbinghaus,
Miinster-berg) sillä yleisellä perustuksella, että välitön
havainto ei voi osoittaa kokemuksessa yksityisiä,
omalaatuisia tahdonaineksia, vaan että
jokaisessa tahtomuksessa I. tahdonilmiössä esiintyy
vain aistimuksia (esim. lihasten ponnistukseen
kohdistuvia), mielikuvia ja tunteita, joten t:oa
tämän suunnan mukaan ei voi pitää minään to 1<
1-lisena perustoimintona. Tämä suunta saa usein
intellektualistisen li mau. koska se
tunteiden ohessa erikoisesti korostaa tietoaines
ten merkitystä todellisissa talulonilmiöissä. Mutta
vaikka asianlaita kyllä on se, ettei t. esiinny
erillisenä toimintona, vaan aina liittyy moninaisista
aineksista yhdistettyyn sielunilmiöön, niin näyttää
kuitenkin monesta sielutieteilijästä olevan
todettava, että t. tajunilmiöiden kulkua suuntaavana
ja erittäinkin esiintyviä liikuntovirikkeitä elikäi
sevänä on omalaatuinen perustoiminto.
Jos t. ymmärretään yleensä pyrkimykseksi,
niin se tietoisuuden selvyyteen nähden osoittaa
useita kehitysasteita. Alimmalla asteella t.
esiintyy sielullisena tarpeena, erittäinkin
hämärästi tajuttuna ruumiinliikuntotarpeena, joka
varsinkin liittyy vaistolle ominaiseen
toimintaan. Kun tarpeeseen sisältyy mielikuva
pyrkimyksen suunnasta tai päämäärästä, sanotaan
t:oa vietiksi. Viettiä nimitetään haluksi,
kun pyrkimyksen päämäärästä on mielessä
selvä mielikuva, johon liittyy tietoisuutta
siitä, että kuvitellusta päämäärästä on olemassa
askel todelliseen saavutukseen. Milloin vietti
tai halu ei voi päästä toteutumaan, mutta
Tahkoamiskone.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
