Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taideteollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1083
pyrkii niistä löytämään sovinnaisuudesta
poikkeavia uusia puolia, uudenaikaista sävyä. Kaikki
kotiseutu- ja kaneantaidetutkimuksen tulokset
uusi taide pyrkii piiriinsä sulattamaan, sen
henki on rakentava eikä kielteinen, sillä onhan
lähinnä kysymys vain uuden, ajanvastaisen
taiteen luomisesta edellisen ajan dekorat ii visen
pintapuolisen, orjamaisen kaavamaisen,
ulkoläksyn tapaisesti opitun lainataiteen vastapainoksi.
Varsin runsaita hedelmiä ovatkin viime
vuosikymmenien pyrkimykset t:n kohottamiseksi
kantaneet. Ensiluokkaisia taiteilijoita toimii joko
suunnittelijoina tui samalla myös suorittajoina.
lukuisat museot, koulut, taiteelliset työpajat,
joissa kauppaetujenkaan kannalta konetyönkään
apua ei enää auta laiminlyödä ja työnjako on
pitkälle viety, ammattilehdet, teoreettiset ja
kansantajuiset kirjoitukset ja aikakauslehdet
suorittavat uutteraa, uupumatonta
sivistämis-työtänsä t:n ja maun kohottamiseksi. T. on
jälleen sisartaiteidensa veroinen. Joka vuosi sille
avautuu uusia työaloja kodin ja sen ympäristön,
kirkon ja yhteiskunnan palveluksessa. — Uuden
ajan huomattavimmista t.-tuotteista
mainittakoon Morrisin tapetit ja kirjankoristus, belg.
van de Velden huonekalut, ransk. Laliquen
koristeet ja Gallfui lasit, amer. Tiffany’n lasit,
Kööpenhaminan posliini, saks. kirjankoristus,
tansk. Bindesbolliu koristeet, keramiikat ja
kirjankoristus, norj. Munthen kuvakudonnat.
wieni-läisen J. Hoffmanin huonekalut, suom. E.
Ehr-strömin pakotus- ja emaljityöt y. m. [Bucher,
„Geschichte d. techn. Ktinste" (1876); Jacob
v. Falcke, ..Ästhetik des Kunstgewerbes" (1883) ;
Semper, „Der Stil" (2:nen pain. 1879);
malli-kokoelma : Hirth, ..Der Formenscliatz" (1879) ;
Morrisin, Ruskinin, Walter Cranen, Lichtivarkin
y. m., y. m. kirjoitukset; Lelmërt, ,,Illustrierte
Geschiehte des Kunstgewerbes" (2 os., 1907-10)
y. m.; engl. laajalti levinnyt aikakauslehti
,,Studio" vuotuisine, dekoratiivisen taiteen eri
aloja, m. m. kansantaidetta (Skandinaavian maat,
Keski-Eurooppa, Italia, Venäjä) käsittelevine [-erikoisjulkaisuilleen.]-] {+eri-
koisjulkaisuilleen.]+} ks. Aseet, Emalji,
Esihistorialliset ajanjaksot. Fajanssi,
Filigraani, F r e s k o m a a 1 a u s, G e m m i t,
Gobeliini, Glypt iikka, Huonekalut,
I n t a r s i a, 1 n k r u s t a t s i o n i,
Kalkki-maalaus, Kirjankoristus,
Kuva-kudonta, Lasimaalaus,
Lasiteollisuus, Leikkausko risteet, M a j o 1 i k a,
Mosaiikki, N i e 11 o. Norsuni uulei
k-kaus, Ornamentiikka, Pakot us työt.
Pitsi, Plakaatti, Plaketti,
Puun-leikkaus, 11 o m a a n i 1 a i n e n tyyli,
S a v i t e o 11 i s u u s, S t u k k i, T a i d e k
u-d o n t a, Taidetaonta, Tapetti,
Terrakotta, Tyylittely, Vaasimaalaus.
U-n N.
Taideteollisuusyhdistys ks. Suomen t a i d e-
t e o 1 1 i s u u s y h d i s t y s.
Taidetta kouluihin, taidemaalaajatar Venny
Soldan-Brofeldtin aloitteesta Helsinkiin 3 p.
helmik. 1906 perustettu yhdistys, jonka
tarkoituksena on työskennellä taiteen levittämiseksi
Suomen kouluihin. Yhdistyksen esikuvina ovat
olleet monissa Euroopan sivistysmaissa toimivat
samanlaiset taiteen yleistyttämistä ja
kauneusaistin kehittämistä harrastavat yhdistykset.
1084
Yhdistyksen vaikutusala ei rajoitu ainoastaan
maamme eri oppilaitoksiin kansakouluista alkaen
kansanopistoihin saakka, vaan se käsittää yleensä
kaikkia kansansivistystä edistäviä laitoksia kuten
isiin, kansankirjastoja, nuorisoseuroja,
raittiusyhdistyksiä y. m. Yhdistyksen kilpailun kautta
toimittamana ilmestyi kokoelma ..Piirustuksia
maalaiskansakoulurakennuksiin" (1907), joka on
lahjoitettu kaikille kunnille. Yhdistys on
lahjoittanut t. myynyt jo tuhatmäärin suom. ja
ulkomaalaisten taiteilijain piirroksia, värietsauksia,
kipsiteoksia ja taulujäljennöksiä sekä toimittanut
kouluille lahjaksi saamiaan alkuperäisiä maa
lauksia. Se on kustantanut kolmeen Helsingin
kansakouluun suuret koristeelliset
seinämaalaukset, joista P. Halosen 011 Töölön, V. Thomén
Ratakadun ja Y. Ollilan Tehtaankadun
kansakoulussa ja joihin se 011 käyttänyt joko tila
[iäisiä kävttörahojaan tai muurarimestari Aleks.
\rtin perillisten Helsingin kaupungin kouluille
tarkoitusta varten antaman 10,000 mk:n
lahjoitusrahaston korkoja. Jäsenmaksu v:lta on
vähintään 1, 3 t. 5 mk.; koulut, opistot ja seu
rat maksavat v:ssa 20 mk. ja saavat saman
summan arvosta lahjaksi taideteoksia. Jäsenluku
nyk. n. 500. E. R-r.
Taideyhdistyksen kokoelmat ks. S u o m e n
taideyhdistys.
Taideyhdistykset ovat taiteenystävien
seuroja. joiden tarkoituksena on herättää ja
kehittää taiteen harrastusta m. m. toimeenpanemalla
taidenäyttelyjä, perustamalla taidekokoelmia
(joskus myös taidekouluja, vrt. Suomen
taide-y h d i s t y s), toimittamalla taidejulkaisuja sekä
etenkin kannattaa taidetta ja taiteilijoita
ostamalla ja arpomalla taideteoksia.
Taideyhdistys-laitos on syntynyt ilmauksena nykyaikaisen por
värillisen yhteiskunnan heräävästä
taiteenharras-tuksesta ja on levinnyt kaikkiin maihin.
Ensimäinen taideyhdistys perustettiin Münchenissä
1823, sitten Berliinissä 1825. Halberstadtissa
1828 ja Diisseldoriissa 1829. Nyk. on Saksassa
lähemmä 100 taideyhdistystä, joista monet ovat
vhteistyössä keskenään. Kööpenhaminaan
perustettiin’ taideyhdistys 1825, Tukholmaan 1832,
Kristiaaniaan 1836. Meikäläisistä t:stä
vanhimmat ja huomattavimmat ovat „Suomen
taideyhdistys" (1846), „Viipurin taiteenystävät"
"(1890)’ ja ,,Turun taideyhdistys" (1891). T:iin
voitanee myös lukea eri taidealoilla toimivien
taiteilijain meillä ja muualla perustamat
erikoiset yhdistykset, kuten esim. „Suomen
kuvanveistäjäliitto" Helsingissä. E. R-r.
Taifun ks. Myrsky.
Taiga (ven., < tat.), siperialainen aarnio
metsä, havupuinen. tav. tiheä ja vaikeasti
kuljettava, usein suoperäisellä maalla kasvava,
täynnä rytöjä ja murtoja; myös: asumaton,
tundriiu rajoittuva pohjoinen siperialainen
maa-alue. ks. Siperia, palsta 1391.
Taihoku (kiin. Taipe), Formosan pääkaupunki,
saaren pohjoispäässä, Tamsui-joen varrella, 15 km
kaakkoon Tamsui nimisestä ja 30 km lounaiseen
Kelung nimisestä satamakaupungista, ratojen
haarauksessa; 95.077 as. (19111. etupäässä
kiinalaisia. — T. on nuori kaupunki, per. 1879, kadut
leveät, suorat. Ulkomaalaiset asuvat
kaupungin-muurin ulkopuolella olevassa Taitotei nimisessä
etukaupungissa. Hallintorakennuksia, muutamia
Taideteollisuusyhdistys—Taihoku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
