Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taimitarha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1001
ero 5,4 iii); |lit. 564 m ja pohjan lev. 8,» m;
laskeutuminen on jaettu kahdelle sululle,
kumpaisellakin 2,«? m; molempien sulkujen välillä on
kanavassa 134 m pitkä ja 17,8 m leveä
sivuutus-allas; sulut kivestä, molemmat 50,s m pitkät,
7,7i m leveät ja veden syv. niissä 2.87 m.
Kanavan yli välittää liikennettä puinen käiintösilta.
Taipaleen ynnä Konnuksen (ks. t.) kanavat
ovat ensimäiset Suonien valtion rakentamat
sululliset kanavat; ne rakennettiin 1835-39
132,000 mk:n kustannuksella. T:n nykyinen
kanava on kuitenkin rakennettu vasta 1867-71
(519,000 mk:n kustannuksella) ja se sijaitsee
vanhan kanavan länsipuolella. V. 1912 kulki
kanavan kautta 2,392 alusta ja 121 tukkilauttaa
(suurin määrä aluksia päivässä oli 55). T. k :11a ynnä
Konnuksen kanavalla oli 1912 tuloja yhteensä
43,834 mk.; kunnossapitokustannukset tekivät
sam. v. 12,594 mk. L. H-nen.
Taipaleenluoto, majakkalaiva samannimisellä
matalikolla Laatokan länsirannikolla, n. 10 km
pohjoiskoilliseen Suomen ja Venäjän rajalta,
n. 15 km itäkaakkoon Taipaleen kylästä ja las
tauspaikasta; näyttää vaihtumatonta valkoista
valoa, jonka korkeus vedenpinnasta 9,12 m;
aluksen pit. 25,« m, suurin lev. 6,4» 111, kantavuus
145 netto rek.-ton. Rak. 1877 116,656 mk:n
kustannuksella. — Meteorologinen ja hydrografien
havaintoasema. L. H-nen.
Taipaleentakainen tsuudi, ven. aikakirjain
Zavolotsjskaja tsudj. ks. Zavolotsje ja
Z a v o 1 o t s j s k a j a tsudj.
Taipalsaari (varhaisempina aikoina
Taipale). 1. Kunta, Viipurin 1.. Lappeen kililak,
Lemin-Taipalsaaren nimismiesp.; kirkolle vesi- ja
talviteitse n. 15 km Lappeenrannasta
(säännöllinen höyrylaivaliikenne). Pinta-ala 340,7 km2,
josta viljeltyä maata (1910) 3,230 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 822 ha, puutarha-ala
27 ha). Manttaalimäärä 27,os, talonsavuja 374,
torpansavuja 72 ja muita savuja 445 (1907).
5,500 as. (1915); 783 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 452:11a (1901).
467 hevosta, 2.257 nautaa (1913). —
Kansakouluja 6 (1916). — Teollisuuslaitoksia:
Kalliorannan höyrymylly ja. saha. —
Luonnonnähtävyyksiä tarjoavat runsaasti (Saimaan) saaret ja
rannikot, (,,Pieni Punkaharju" 2 km kirkolta itään).
— 2. Seurakunta, hallituksen pit.,
Savonlinnan hiippak., Lappeenrannan rovastik.; mainitaan
Lappeeseen kuuluvana kappelina 1500-luvun puoli
välissä, erotettiin omaksi khrakunnaksi kunink.
kä-skykirj. 24 p:ltä heinäk. 1571. Vv. 1673-1743
T. oli ensin Viipurin sittemmin (Ison vihan
jälkeen) Porvoon piispan palkkapitäjänä, kunnes
(Turun rauhanteossa) joutui Venäjän puolelle
rajaa. T:een ovat aikaisemmin kappeleina
kuuluneet Savitaipale ja Lemi (ks. n.). —
Kirkko puusta, rak. 1754, korj. perin pohjin
1845-47 ja 1904-06. L. H-nen.
Taipe ks. T a i h o k u.
Taiping-kapina riehui Kiinassa 1850-64, ks.
Kiina, historia, palsta 866 ja seur.
Taipuminen, valon. ks. V a 1 o n t a i p u m
i-n e n.
Taipumus on joko synnynnäinen (ruots.
an-lag) tai elämän kuluessa väliitellen muodostunut,
kestäväinen, eri tiloissa ilmenevä halu (ruots.
böjelse, saks. Neigung). Edellisen merkityksen
1092
vastineeksi on sielutieteellisissä oppikirjoissa
ehdotettu 1 u o 111 u m u s sanaa, jälkimäisen
v i e h t y m y s (aikaisemmin viettymys) sanaa.
1. Synnynnäisillä t:illa ymmärretään
sielutieteessä kaikkia yksilön sieluntoiminnan
syntyperäisiä ominaisuuksia, niihin luettuina tempera
mentit, jopa vaistotkin. Ahtaammin
ymmärrettynä synnynnäinen t. on siéluntoiminnan
alkuperäinen suuntautuminen määrättyyn
esine-lajiin (esim. soitantoon); synnynnäinen t. on siis
sieluntoiminnan sisällyksen puolesta määrätty
laatu, jotavastoin temperamentilla
ymmärretään -sielunelämän omituista muotoa, varsinkin
nopeuteen ja voimallisuuteen katsoen. T: illa on
luonnollisesti vastineensa ruumiin, lähinnä
hermoston rakenteessa, voivatpa t:t esiintyä
etupäässä ruumiillisinakin ominaisuuksina. Yk>i
lön t:ten selittämiseksi vedotaan ensi sijassa
perinnöllisyyteen (ks. t.), siilien, että
t:t kulkevat perinnöllisinä dispositsioneina
vanhemmista heidän lapsiinsa taikka myöskin
etäi-semmistä esi isistä heidän jälkeläisiinsä (ks.
Atavismi). Milloin jokin arvokas t. on
yksilöllä olemassa harvinaisen runsaassa määrin,
sanotaan sitä neroksi tai taitolahjaksi
(ks. Nero). Rikostieteessii (ks. 1, o ra b’ r o s 01
ja kasvatusopissa on ilmennyt eri mielipiteitä
.-.iitii. missä määrin t:t„ missä määrin taas
elii-mänolot, yhteiskunnallinen ympäristö ja
kasvatus määräävät yksilön luonteen ja kehityksen.
17:nnen ja 18:nnen vuosis. kasvatusoppi (Loek’.
Kant) arveli synnynnäisen t:n merkityksen vai
sin vähäiseksi; kasvatus, hoito ja kulttuuri
katsottiin melkein kaikkivaltaiseksi. Uudempi
sielutiede panee syystä painoa siihen, että
ihmisten synnynnäisillä eroavaisuuksilla 011
vaikutus-voimaa. Mutta vaikka synnynnäinen t. on
tarpeen, jotta yksilö, etenkin joillakin aloilla, voisi
saada huomattavia tuloksia aikaan, niin on myös
kin tunnustettava, että suuretkaan luonnolliset
lahjat eivät kehity ilman harjoitusta ja työtä, ja
yleensä ilman sopivia elämänehtoja.
2. Halusta kehkeytyy t. 1. viehtymys, kun lie
syyt, jotka kerran ovat herättäneet halun, osoit
tautuvat pysyviksi, joten ne voivat herättää sen
yhä uudestaan ja tehdä sen kestäväksi
sielunomi-naisuudeksi. Viehtymyksetkin voivat olla sekii
ruumiillisia että sielullisia. Useita
taipumuksia sivistys tuottaa ihmiselle totuttamalla häntä
määrättyyn menettilytapaan. esim. sellaisen luon
nollisen tarpeen kuin nälän tyydyttämisessä tai
synnyttämällä t:ia sellaisiinkin asioihin, jotka
alussa tuntuvat vastenmielisiltä, esim. siisteyteen.
Toiselta puolen kulttuuri voi saada aikaan monia
harhaankin meneviä t:ia. Voimakkaasti
kehittyneitä t:ia ovat harrastukset (ks. H e
r-b a r t-Z i 1 1 e r i I ii i n e n kasvatusoppi)
ja intohimot. Intohimo on tottumukseksi
kehittynyt kiihkeä haluaminen. Jokainen
intohimo saattaa mielessä myötäänsä etualaan ne
mielikuvat ja virikkeet, jotka ovat yhteydessä
siihen itseensä kuuluvien halujen kanssa, ja
Viehtoo siten melkein kaikki yksilön elämykset
alaisikseen. Se poistaa mielestä ne halut ja
taipumukset, jotka sille ovat esteeksi. Intohimoja
ovat esim. pelihimo, kunnian- ja vallanhimo,
sai-turuus, juoppous v. m. Arvokkaammatkin t :t
saattavat esiintyä intohimoina, esim.
tutkimus-ja matkailemislialu, intohimoinen rakkaus omaan
Taipaleenluoto—Taipumus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
