Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takaharjun parantola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1107
Takaisinsaanti
i—Takakaspia
1108
sen ilmastollisesti kahteen pääosaan:
väliäsatei-sempaan itäiseen ja runsassateiseen läntiseen.
Jälkimäisessä lisäksi vuodenaikaiset
länimönvaih-telut ovat pienemmät kuin edellisessä. Akvaltissa,
Birman länsirannikolla v:n keskilämpö on
26° C, kylmimmän kuun (tammik.) + 21,»° C,
kuumimman (toukok.) n. + 28° C, vuotuinen
sademäärä on 4,971 mm. T.-I:u vastakkaisella
rannikolla jokseenkin samalla leveysasteella
olevassa llaiphongissa vastaavat luvut ovat
f 23,4° C, + 17,i° C, + 29° C, 1,627 mm. Sateesta
suurin osa tulee kesällä, touko-lokak :ssa
(Akya-bissa esim. 4,665 mm) ; paikoin on kaksi
sadeaikaa. — Kasvillisuus on yleensä paljoa
rehevämpää kuin Etu-Intiassa, varsinkin
saderik-kaamrnassa länsiosassa, jossa aarniometsät
vallitsevat. Itäosassa sitävastoin paikoitellen on
laajoja savannialueitakin (esim. Laoksessa). —
Eläimistö verraten vähän tutkittua;
luonteenomaista on matelija-, sammakkoeläin-, kala- ja
perhoslajien runsaus. Suurista eläimistä
mainittakoon elefantti, 4 sarvikuonolajia, tapiiri, tiikeri,
pantteri sekä monet apinalajit. Pohjoisessa
vaikuttaa Himalajan, etelässä Malaijilaisen
saariston naapuruus. — Väestön pääaineksena ovat
indokiinalaiset (ks. t.). Malakalla asuu
malai-jeja sekä liajallansa melkein kaikkialla
kiinalaisia. Eurooppalaisia on vähän, n. 60,000-70,000
henkeä. — Valtiollisesti T.-I. jakaantuu
Englannin omistamaan (Etu-Intian keisarikuntaan
hallinnollisesti kuuluvaan) Birmaau lännessä,
Ranskan Indo-Kiinaan idässä sekä itsenäiseen Siamiin
näiden välissä. Malakka kuuluu osaksi Siamille,
osaksi Englannille (Straits settlements), osaksi
se on näiden molempien suojelusherruuden
alaisina pikku ruhtinaskuntina. Alueet, niiden
pinta-ala ja asukasmäärä (1911) :
km» as.
Birma............ . 597,849 12.115,217
Ranskan Indo-Kiina...... 802,055 16,831,000
Siam............ . 600,000 8,150,000
Malaijilaiset suojelusvaltiot . . . 60,800 925,700
Malaijil. liittoutuneet suojelusv . . 72,000 1,035,933
Siamin malaijil. suojelusv..... 18.1110 375,00(1
Straits settlements....... 4,220 714,11X1
Kaikkiaan 2,155,024 40,156,950
Straits settlementsissä on otettu lukuun myöskin
muutamat, siihen hallinnollisesti kuuluvat
pienet saaret (Christmas- ja Keeling saaret,
La-bitan), jotka maant. eivät siihen kuulu.
Sitävastoin on jätetty pois Malakan eteläpäässä
oleva, Alankomaille kuuluva Riouw-saaristo. — ks.
lähemmin Birma. Ranskan I n d o-K i i n a,
S i a m, Malaijilaiset suojelu
sval-tiot, Straits settlements, Malakka,
In tl okiin alaiset, Malaijilainen
rotu. [ks. kirjallisuusluetteloita main. [-kirjoituksissa.]-] {+kirjoi-
tuksissa.]+} E. E. K.
Takaisinsaanti 1. takaisi n voitto. 1.
Muutoksenhakukeino, jolle on omituista, että se
on käytettävä samassa oikeusasteessa kuin mikä
on antanut muutoksenhaunalaisen tuomion. Jos
kantaja on saanut yksipuolisen tuomion
poisjäänyttä vastaajaa vastaan, on viimemainitulla
valta haastattamalla vastapuoltaan oikeuteen
»voittaa omansa takaisin". Haastetta on
pyydettävä siltä oikeudelta, joka on antanut
tuomion, maalla ensituleviin käräjiin ja
kaupungissa kuukauden kuluessa, milloin tuomion
antamisesta, milloin siilä kuin tuomittu sai tuo-
miosta tiedon. Tässä uudessa oikeudenkäynnissä,
jossa vastaaja vaatii yksipuolisen tuomion kumua
mistä ja edellisen kanteen hylkäämistä, oikeus
tutkii asian uudelleen koko sen laajuudessa ja
antaa tuomionsa ennemmin annetun yksipuolisen
tuomion estämättä. T.-kanne ei kuitenkaan estä
yksipuolisen tuomion täytäntöönpanoa.
Myöskin ulosotonhaltian luoua maksuvelvollisuuteen
tuomitulla velallisella on valta hakea t: ia siinä
oikeudessa, jossa hänen tulee vastata velkomis
abioissa. Haaste on toimitettava velkojalle kuu
den kuukauden sisällä sen jälkeen kuin ulosoton
haltian päätös sai lainvoiman. T.-oikeus on
velallisella huolimatta siitä, onko hän vastannut
velkojan lainhakuun vai ei. — 2. Oikeuden
käynti, jonka konkurssipesän toimitsijat ja vei
kojat panevat vireille voittaakseen takaisin kon
kurssipesään sellaisen omaisuuden, jonka velalli
nen on pesän vahingoksi toiselle luovuttanut
Sellainen kanne on nostettava lyhyessä määrii
ajassa luovutuksen jälkeen, ellei luovutus perustu
velallisen petolliseen menettelyyn tai muuhun vii
pillisyyteen, jossa tapauksessa asiasta on tehtävä
kanne mainitun rikoksen syytteeseen panemista
varten säädetyssä ajassa. A. Ch.
Takaisinvaikuttava ks. T a a n n e h t i v a.
Takajoukko suojelee etenevässä liikkeessä
marssikolonnain takana kulkevaa kuormastoa, ja
sen muodostaa tällöin pienehkö määrä jalkaväkeä
ja ratsuväkeä. Peräytymisliikkeessä t:lla on
sama tehtävä kuin etujoukolla etenevässä liik
keessä, s. o. sen tulee pidättää takaa-ajavaa
vihollista miehittämällä kaikki paluutiellä olevat sopi
vat paikat ja puolustamalla niitä niin kauan
että peräytyvä päävoima ehtii vetäytyä takaisin
hyvässä järjestyksessä. T:n tulee tällöin olla
jokseenkin voimakkaan, n. 1/l kaikista
marssi-kolonnan joukoista ja varsinkin sillä tulee olla
riittävästi tykistöä voidakseen pakottaa
takaa-ajavaa vihollista taisteluun ja siten viivyttää
sitä. M. v.’n.
Takakaspia 1. T r a n s k a s p i a. provinssi
(ven. Z akaapijakaja oblaatj), Venäjän Keski
Aasiassa, Turkestanin kenraalikuvernementissa.
Kaspian meren itäpuolella, sen, Aral-järven,
Kii-van, Bukharan, Afganistanin ja Persian välissä;
598,090 km2, 533,900 as. (1914), 0,s km2:llii
(Venäjän Keski-Aasian harvimmin asuttu alue).
— T. on Venäjän Keski-Aasian tyypillisimpiä
aroalueita; pohjoisosa, Karabugasin-lalulen etelä
puolelle asti, on Usturtin yliitasankoa (n. 200 m
yi. mereup.), jonka tasaisuuden katkaisevat vain
Mangyslakin niemimaalla ja Karabugasin-lahdeii
eteläpuolella olevat vuoriselänteet sekä Kiivan
rajalla oleva Sarykamysin painanne (n. 15 m
Kaspianmeren pinnan alapuolella). Usturtin
i telii- ja kaakkoispuolella on Karakumin osaksi
hiekkakinosten peittämä, osaksi savipohjainen
alatasanko (syvimmät kohdat n. 44 m
Kaspianmeren pinnan alapuolella), aron ja erämaan
välimuoto. Vain Karakumin etelärajalla,
Afganistanin sekä Persian ja T:n rajavuorien sekä niistä
luoteiseen, Krasnovodskin (Kaspian meren
rannalla) lähelle jatkuvien vuorenselänteiden
(Kopet-dagli y. m.) toimimaan peittämät pohjoisjuuret
ovat viljelyskelpoisia ja vakinaisesti asuttavia
mikäli vuorilta tulevat parikymmentä jokea ja
puroa (suurimmat Murghab, jonka alajuoksun
ympärillä on laaja Mervin keidas, Tedzen I.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
