Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takakaukaasia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1111
Taka-Pommeri—Takatalvi
1112
K. Lydcckenin toimesta
Viipuriin, jossa
piirustuksenopettaja Th. A.
Spren-ge) antoi hänelle
taideopetusta. Nähtyään 1804
T:n töitä ven. kenraali
Todlcben lupasi toimittaa
hänet Venäjän kruunun
kustannuksella jatkamaan
opintoja Pietariin, mutta
silloin viipurilaiset
kokosivat T:lle rahoja, joilla
hän Suomen
taideyhdistyksen koulussa
Helsingissä 1865-67 opiskeli pii
rustusta C. E. Sjöstrandin
johdolla. Edelleen
Suomessa kootuilla varoilla
T. pääsi 1867 73 Kööpenhaminan
taideakatemiaan harjoittamaan opintoja kuvanveistäjä II.
A’. Bissenin ja tämän pojan Chr. G. V. Bisseniu
johdolla. Paitsi useita rintakuvia T. valmisti
Kööpenhaminassa kipsisen ryhmäkuvan ..Koiran
kanssa leikkivä poika" (1870, Ateneumissa) ja
viipurilaisten tilauksesta sinkkisen kuvapatsaan
.,Kanteletta soittava Väinämöinen" (pystytetty
Monrepos’n puistoon 1873). Saatuaan m. m.
vähäisen valtioavun T. lähti 1873 Roomaan,
jossa hän asui kuolemaansa saakka. Siellä hän
taidettaan ominpäin harjoittaen kehittyi täyteen
itsenäisyyteensä ja teki useiden muotokuvatöiden
ohella m. m. seuraavat tunnetut veistoksensa:
„Venus ja Amor" (1874), „Aino" (1876),
„Re-bekka kaivolla" (1S77, saanut valtion
kilpapal-kinnon 1879), J. V. Snellmanin rintakuva
(muovailtu T:n käydessä Pariisin kautta 1878-79
Suomessa; marmoriin veistetty 1884 Pohjalaista
osakuntaa ja 1885 Yliopistoa varten),
Andromeda kallioon kahlehdittuna" (1879), ,.Amor
kiduttaa sydämiä" (1881), C. G. Estlauderin
rintakuva (1883, marmoriveistos v :lta 1884
Uusmaalaisen osakunnan oma), pronssinen J. V.
Snellmanin jättiläisrintakuva (1884. pystytetty
Kuopion kirkkopuistoon 1886). T. sai I:u pai
kinnon kipsiluonnoksestaan (1884) Helsinkiin
pystytettävää Aleksanteri II: n muistopatsasta
varten, jonka valmistamisen valtiosäädyt 1885
uskoivat hänelle ynnä W. Runebergille, jonka
tuli tehdä jalustakuvat oman luonnoksensa
mukaan. Tämä tilaus jäi lopulta kuitenkin
kokonaan Runebergille (joka päähenkilön kuvassa
noudatti T:n luonnosta), eikä T. liioin ehtinyt
suorittaa erästä valtiolta saamaansa tilausta
Helsingissä 1885 olleen taidenäyttelyn johdosta,
jossa hänelle oli annettu kultamitali. Sillä
kesken työtään, tulevaisuuden vihdoinkin
valoisalta näyttäessä, hän äkillisen reumaattisen
rintakuumeen murtamana ja terveydeltään jo
aikaisemmin heikontuneena, kun varojen
puutteessa oli ollut pakotettu työskentelemään
kosteassa atelieerissa, kuoli Roomassa 30 p. syysk.
1885.
T:n liian aikainen kuolema tuotti Suomen
taiteelle korvaamattoman tappion. Tämä köyhän
muonamiehen poika. Virolahdelta oli ensimäinen
suoraan kansamme syvistä riveistä kohonnut
kuvanveistäjäneromme. Tosin hänen ei ollut
sallittu koetella voimiaan suuriluontoisemmissa
töissä, vaan hänen elämänsä kului enimmäkseen
pienehköjen ja
vähäpätöistenkin tehtävien
suorittamisessa. Kuitenkin
ovat juuri hänen
kipsijäljennösten kautta laajalle
levinneet teoksensa, ensi
sijassa „Aino" ja
»Rebekka" kuvat, herättäneet
maassamme tähän asti
suurinta harrastusta
veistotaidetta kohtaan.
Riippumattomana kööpenhaminalaisten opettajiensa
thorvaldsen! lais-klassillisest a
suunnasta ja Rooman
antiikkisesta kuvanveistosta
T:n taide liittyy luon
teeltaan lähinnä
uudenaikaisten ransk.
kuvanveistäjien, kuten esim.
Du-bois’n, suuntaan, jossa-
realistinen todellisuusvaikutus yhtyy ihanteelliseen
käsitykseen. Puhdas
sulous, yksinkertainen
luonnollisuus ja erikoinen vaatimattomuuden
sävy ovat hänelle ominaisia. T. oli
kuvanveistäjistämme aikansa paras muotokuvallisten
esitysten tekijä. J. V. Snellmanin kuvan lisäksi
ovat erityisesti mainittavat lukuisat naisia
esittävät rintakuvat, joissa T:n lyyrillisen herkkä
ja hieno kauneusaisti selvimmin ilmenevät. Ilä
neliä oli harvinainen muodontaju ja
taiturimainen kyky käsitellä ja veistää marmoria.
V:sta 1879 T. oli ollut naimisissa Roomasta
syntyisin olevan Giaeinta Biavaseon kanssa.
Tunnustukseksi T:n elämäntyöstä keis. senaatti
määräsi 1880 hänen leskelleen ja kahdelle
lapselleen 1.200 mk:n vuotuisen eläkkeen. Suomen
taiteilijain toimesta sekä yleisellä
rahankeräyksellä koottiin perheelle myöskin 17,000 mk:n
pääoma, jonka hoito ja erityisten määräysten
mukainen käyttö uskottiin 1887 Suomen
taideyhdistykselle. T:n jälkeenjääneiden teosten
näyttelystä 1886 taideyhdistys osti enimmän osan
kokoelmiinsa, joita varten se myös veistätti
marmoriin ..Aino" kuvan. T:n haudan hoitamisesta
Rooman protestanttisella hautausmaalla on
taideyhdistys niinikään huolehtinut. [Eliel Aspelin,
...Johannes T. Elämä ja teokset" (1888).]
E. R-r.
Taka-Pommeri ks. Poni meri.
Takaraivo, pään takaosa, ks. P ä ä k a 11 u.
Takareki, lyhyehkö reki. jota käytetään
toisen, pitemmän reen yhteydessä pitkän
puutavaran, kuten hirsien ja lankkujen takapäitä kan
nattamaan. U. T. 8.
Takatalvi, keväällä tai alkukesästä
vallinnutta voimakasta lämpökautta seurannut
voimakas lämpötilan laskeutuminen.
Luonteenomaisinimillä t:illa on sitäpaitsi varsinkin pohjolassa
muita talven tunnusmerkkejä, kuten runsas
lumisade, jäätyminen tai ankarat hallat.
Pakkasen paluukaudet ovat yleinen ilmiö suuressa osassa
Eurooppaa ja eräät niistä vanhastaan tunnettuja
kansan kesken. Saksassa. Ranskassa y. m. ovat
eiikoisesti merkillepantuja ne t.-päivät, jotka
kansanluulon mukaan esiintyvät ennen touko
kuun puoliväliä, n. s. ..jäiipyhimykset" t. ..anka-
Johannes Takanen
-Rebekka kaivolla".
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
