Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takaus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1113
rat herrat". Nämä toukokuun kylmät esiintyvät
kuitenkin niin epäsäännöllisesti, etteivät ne
huomattavasti tule näkyviin päivittäisissä
lämpötilan keskimäärissä, jotka on laskettu pitkiltä
havaintokausilta. Varmemmin on näillä
keskimäärä. ttvuilla voitu todeta toinen pakkasenpaluu
kesäkuun keskivälissä. Tämä ja luultavasti
useimmat pakkascupaluut ja t:t näyttävät
riippuvan siitä, että edellä käynyt lämpökausi on
siinä määrin lämmittänyt itäiset ja kaakkoiset
suuret mantereet, että siellä on muodostunut
matala ilmanpaine. kun taas kevätpuoleen
hitaasti lämpenevät läntiset meret edistävät
korkeata ilmanpainetta, mistä aiheutuu kylmiä
pohjan puoleisia tuulia ja t.-kylmiä. Siksipä onkin
todettu, että esim. mainitut toukokuun kylmät
ensin esiintyvät Pohjois-Euroopassa siirtyen
vähitellen etelää kohti. Syytä siihen, miksi ne
esiintyvät jonakin määrättynä aikana, esim.
kisäkuun puolivälissä, ei tunneta, mutta kansan
mieleen painuvat parhaiten ne, jotka sattuvat
sellaiseen aikaan, jolloin kasvillisuus on arin
hallalle. Ankarimmat t :t muodostuvat
tavallisesti lämpimien ja varhaisten kevätilmojen
sattuessa, kun taas tasaisempi ja normaali
lämmön-lisääntyminen näyttää olevan ominainen kylmille
keväille. T:n edellä ilmenevä lämmönnousu
näyttää tavallaan aiheutuvan samasta syystä kuin
t kin, s. o. lämmin sää syntyy itä- t.
etelätuulella lännestä tulevan ilmanpainemiuimin
etusivulla (joskus ukkosilman sattuessa) siinä
ilmenevän alaspäin laskeutuvan ilmavirran ja
voimakkaan sisäänsäteilyn vaikutuksesta, pakkanen
ja mahdollinen lumisade taas sen takasivulla, kun
kova pohjatuuli puhaltaa. Suomessa t :t ovat
tavallisia sekä touko- että kesäkuussa ja usein
hyvin ankarat. Toukokuun alku on t:lle otollinen;
niinpä 1915 Helsingissä mainittuun aikaan
sattui aivan tavattoman runsas lumisade. Toinen
t :n kausi on toukokuun loppu (esim. 1907).
Ankaroita t:ia lumisateineen ja kylmineen voi
usein myös odottaa noin viikon päivät
kesäkuun 1 p:n jälkeen (esim. 1908 Etelä-Suomessa)
sekä juhannuksen tienoissa (esim. 1910, jolloin
lumiukkoja nähtiin Karjalassa itse
juhannuspäivänä; 1915 y. m.). Myöskin heinäkuussa voi
sattua t:ia. harvoin kuitenkin lumisateita ja
ankaroita kylmiä, (vrt. II a 1 1 a.) O. J.
Takaus 1. takuu (lat. fidejussin, ruots.
bor-<j<’n\, lupaus vastata siitä, että joku täyttää tahi on
täyttämättä jotakin. Lupauksen antajaa sanotaan
t a k a u s m i e h e k s i. Päinvastoin kuin on
laita muissa maissa ei Suomen oikeuden mukaan
t lie ole minkään pääsitoumuksen olemassaolo
välttämätön. Niin esim. laki säätää t:n
asettaminen sakkojen suorittamisesta. Sääntönä on
kuitenkin, että t. on tehty toisen sitoumuksen,
tav. velkasitoumuksen täyttämisen vakuudeksi.
Milloin niin on laita, riippuu t:n pätevyys
kokonaan pääsitoumuksen pätevyydestä. Joskohta t.
voi koskea sitoumuksia mitä laatua tahansa, on
kuitenkin lupaus velan maksusta käytännössä
tavallisin t.-muoto. — T:ta koskevista
lainmää-räyksistä, jotka pääasiallisesti ovat
kauppakaa-len 10 luv. 8-13 §§ sekä 24 p. helmik. 1873
annettu asetus ja uuden ulosottolain
toimeenpanosta 3 p. jouluk. 1895 annetun asetuksen
24 käy selville, että t:ta voidaan tehdä
erilaisilla ehdoilla ja edellytyksillä. Senpä vuoksi
1114
tehdään ero useain t.-muotojen välillä.
Ensinnäkin voi takausmies mennä t:seen ,.itse
velanottajasta mutta ei hänen velastaan". Tässä
tapauksessa t. sisältää sitoumuksen „toimittaa
hänet" s. o. velanottajan ,,esille". Jos hän sen
voi, on hän ,, vastuusta vapaa". „ Jollei
toimita, maksakoon velan." Tämän
mieskohtaisen t:n vastakohtana on t., jossa t:n antaja
suoraan sitoutuu vastaamaan velan maksusta,
reaali-t. 1. asiallinen t. Toiseksi
tehdään ero laillisen 1. yksinkertaisen ja
omavelkaisen t:n välillä. Laillinen t. on lupaus
maksaa velka siinä tapauksessa, ettei velallinen
iise sitä voi. Takausmiehen maksuvelvollisuutta
varten laillinen t. siis edellyttää, että velallista
sitä ennen on velottu ja häneltä on puuttunut
varoja velan maksuun. T.-sitoumus on aina
katsottava lailliseksi, ellei sitoumuksessa nimenomaan
toisin sanota. Omavelkainen t. taas on
takausmiehen sitoumus vastata toisen velasta
niinkuin omasta. Tässä tapauksessa velkoja voi
heti velan maksettavaksi jouduttua velkoa
takausmiestä. joka t:n perusteella on velkapää
maksamaan. Tavallista on, että useammat
henkilöt sitoutuvat vastaamaan velasta. Näiden
henkilöiden sitoumus saattaa olla joko laillinen
takaus tai omavelkainen. Edelleen voivat
useammat henkilöt sitoutua vastaamaan velallisen
velasta „kukin omasta ja toistensa puolesta":
solidaarinen t., joka sallii velkojan
vaatia keneltä tahansa takausmiehistä koko
velkamäärän, tai on vastuunalaisuus ositeltu eri
takausmiesten kesken siten, että kukin maksaa
vain osansa velasta, s. o. niin paljon kuin hänen
osalleen tulee miesluvun mukaan: jaettu t.,
t. pro rata pårte. — Kuu takaus
säännöllisesti edellyttää velallisen ja velkojan,
lakkaa t., jos velallinen suorittaa velkansa. T.
lakkaa myöskin vanhentumisen kautta. Pisin
aika t.-sitoumukselle on 10 vuotta, lukien siitä
päivästä, jona takausmies antoi
maksusitoumuksensa. Tämä aika saattaa olla lyhyempikin.
Omavelkainen t., joka on annettu sellaisen velan
vakuudeksi, joka joutuu maksettavaksi
määräpäivänä tahi määrättynä aikana irtisanomisesta,
tulee velkojan 12 kuuk. 1. 360 päivän kuluessa
sanotusta ajasta hakea takausmieheltä, uhalla
että tämä muuten pääsee sitoumuksestaan
vapaaksi. Jos laillisessa t:ssa velallinen on
havaittu maksuun kykenemättömäksi, 011
takausmiestä niinikään haettava 12 kuuk. 1. 360
päivän kuluessa siitä, samanlaisen seurauksen uhalla.
Lopuksi t. lakkaa, kun takausmies maksaa
velallisen velan. Tässä tapauksessa on t.-miehellä
oikeus 10 vuoden kuluessa vaatia velalliselta,
minkä hän tämän puolesta on suorittanut.
Solidaarinen t.-mies on sitä paitsi oikeutettu
kanssatakaajiltaan vaatimaan, että he ottavat
maksuun osaa (ks. Takautuminen). —
Laillinen t. on myöskin n. s. v a s t a-t. (ruots.
kontra-borgen), jolla tarkoitetaan sitoumusta maksaa,
mitä takausmies lopulta velkavastuunsa johdosta
joutuu suorittamaan. Sitä vastoin se
vakuussitoumus, joka käy täyte-t:n nimellä (ruots.
fyllnadsborgen) ei ole mikään t. lainkaan, vaan
henkilön antama sitoumus maksaa se määrä, jota
lainanantaja ei saa hänen lainansa vakuudeksi
annetusta pantista. [F. W. Ekström, „Om
borgen" (1910).] A. Ch.
Takaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
