Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1129
Talja—Talleyrand-Périgord
1130
piit pyöriä käytetään. Vaikkakin t:n
vaikutus-aste on vi rraten iso ja rakenne yksinkertainen,
t :oja kun voidaan käyttää kaikkialla, missä vain
on tarpeeksi vahva kiinnityspiste tarvittavalla
korkeudella, ei t :oja kuitenkaan enää paljoa
käytetä itsenäisinä nostolaitteina. Kun välitys on
iso, tulee tarvittavan köyden pituus hankalan
suureksi, lisäksi t:lta puuttuu pidätys- ja
jarru-laite. joten köyden vapaata päätä ei voi jättää
irti, eikä miesvoimaa, mikä t:ssa melkein
yksinomaa tulee kysymykseen, paljoakaan enää
käytetä nostokoneissa. T:t tulevat nykyään
enimmäkseen käytäntöön purjealuksissa. E. S-a.
Talja 1. vuota, nyljetty, karvapeitteinen
raakanahka. vrt. Nahka.
Taljareepi (ruots. taljarep, engl. lanyard).
kiinteän takilan tukiköysien (vanttien,
partuu-nien ja taakien) alapäässä oleva useankertainen
pingoitusköysi. F W. L.
Taika ks. Köli.
Talkakaari, kiila- 1. lansettikaari, xarhaisem
mau gotiikan huippukaan, jonka
kaaripuolisko-jen keskipisteet ovat kaaren ulkopuolella, ks.
Kaari.
Talkki (lalciim), pehmeä kivennäinen,
kokoomukseltaan vedenpitoinen magnesiumsilikaatti
1 Mg3H2.SiiOi2). Kiderakenteeltaan monokliininen,
mutta ei esiinny kiteytyneenä, on väritön tai
vihertävä. Lohkeilee suomuiksi, kovuus 1.
om.-p. 2.7. tuntuu käteen rasvaiselta. Hapot eivät
siihen vaikuta, kuumennettaessa käy kovaksi
imuuttuu enstatiitiksi). Rasvakivi 1.
stea-tiitti on tiivistä t:ia. T. esiintyy aineksena
t -liuskeessa ja vuolukivessä sekä puhtaana,
t.-linsseinä, magncsiumsilikaattiliuskeissa. Sitä
käytetään hienonnettuna puisten koneosien
voiteeksi, puuteriksi, lisäaineeksi paperimassaan,
räätälinliituun y. m., tiivistä t: ia sitäpaitsi
kaasu-lamppuihin. sulattimiin ja pienten koruesineiden
valmistukseen. T:ia saadaan Sveitsistä,
Tirolista. Erzgebirgestä, BriangonMsta ja Uralista.
Suomessa sitä tavataan jotenkin puhtaana
Sotkamon Talvivaarassa. * P. E.
Talkkiliuske, liuskevuorilaji. jossa talkki on
pääaineksena. Tämän ohella on kloriittia,
säde-kiveä, magnesiittia. usein myös kvartsia.
Sveitsin ChiaveHnan vuolukivi on kloriittirikasta
t:tta. Itä-Suomen liuskealueilla tavataan monin
paikoin t:tta ohuina kerroksina. P. E.
Talkkimaa, magnesia (ks. t.).
Talkkimagnesiittikivi ks. Vuolukivi.
Talkkisälpä ks. M a g n e s i i 11 i.
Talkkuna tehdään Karjalassa ohrista (myös
kauroista), Keski-Suomessa rukiista, kauroista,
ohrista ja herneistä. Jyvät keitetään, kuivataan
leipäuunin arinalla ja jauhetaan. Karjalassa
valmistetaan jauhoista, sekoittamalla niitä kiehuvaan
veteen, kuiva puuro, jota sitten useinkin kädestä
voin keralla syödään. Keski-Suomessa sekoitetaan
talkkunajauhot piimään. U. T. 8.
Talkkunaoaivi 1. T a 1 k k u n a p ä ä, n. 633
m yi. merenp. kohoava tunturi Saariselässä
’ks. t.) Suomen rajalla (raja käy T:n
korkeimman huipun yli, tehden siinä mutkauksen).
L. TJ-nen.
Talkoo t. talkoot, työväen kestitys silloin,
kun se ilman korvausta ottaa osaa jonkun
suurenpuoleisen työn, esim. heinän- ja elonkorjuun
suorittamiseen.
Tallahassee /tiilohäsi). Floridan valtion
pääkaupunki Yhdysvalloissa, Floridan valtion
länsiosassa, n. 32 km Meksikon-lahdesta, ratojen
risteyksessä; 5,018 as. (1910; 1900: 2,981 as.).
-T. on kauniilla paikalla; laajoja puistoja ja
puutarhoja. Valtion kapitoli, liittorakennus,
kauntin oikeuspalatsi. Oppilaitoksia: Floridan
nais-eollege, valtion normaali- ja
teollisuus-koulu neekereitä varten, maatalous- ja
teolli-suus-eollege. — T. valittiin 1824 Floridan terri
torin pääkaupungiksi; oli silloin melkein
asumaton.
Tallard [tahVr], Camille (1652-1728), T:n
kreivi, Hostunin herttua, ransk. sotamarsalkka;
otti osaa Ludvik XIV: n sotiin, joissa yleni
nopeasti; tuli 1693 kenraaliluutnantiksi;
neuvotteli Ranskan valtuutettuna Vilhelm IIT:n kanssa
Espanjan jaoista 1698 ja 1700; otti sittemmin
osaa Espanjan perimyssotaan, missä joutui 1704
tappiolle Ilöehstädtän luona ja oli senjälkeen
englantilaisten sotavankina v:een 1712.
Ludvik XIV, joka piti häntä liiankin suuressa
arvossa, määräsi hänet jäseneksi
holhoojahalli-tukseen, josta hän kuitenkin heti poistettiin.
J. F.
Tallberg
bärjj, Mathias Julius [-Hjalmar (s. 1857), liikemies, perusti 1880 Kiseleff
& Heikelin asioimiston Helsinkiin, muuttaen sen
1877 omalle nimelleen (Julius Tallberg).
Liikkeen pääalana on työkalujen ja
rakennusaineiden kauppa (henkilökunta 1917 105 henkeä®
T. on yritteliäästi edistänyt rakennustoiminnan
kehitystä ja ottanut, osaa. monien suurten
liik-i keiden perustamiseen ja johtamiseen, kuuluen
j m. m. kolmen pankin hallintoon. Ollut jäsen
m. m. valtion kauppakomiteassa. Helsingin
kaupungin valtuusmiehenä 1888-1912. Suomen
kauppavaltuuskunnan keskusvaliokunnan jäsen.
Perusti 1907 liikemiehiä varten
opintolainasää-teen. O. L-e.
Talletus 1. depositsioni, säilyyn
antaminen, arvoesineiden, rahojen y. m. paneminen
pankkiin tai julkiseen säilyyn (vakuudeksi,
pantiksi j. n. e.). Pankkitoiminnassa tätä sanaa
ei käytetä ainoastaan todellisesta esineiden
tallettamisesta, vaan yhtä paljon siirretyssä
merkityksessä pankin koko ottolainauksesta, kun
pankkiin annettuja rahoja ei ensinkään
,,talleteta", niutta ne maksetaan takaisin vaadittaessa
tai irtisanottaessa, ks. Pankki, palsta 171 ja
seur.
Talletuspankki ks. Pankki, palsta 171.
Talletustili ks. Pankki, palsta 171 ja seur.
Talletustodistus ks. Pankki, palsta 171.
Talleyrand-Périgord /talrà-perigf/r]. Char
les Maurice (1754-1838), T:n herttua,
Benc-ventin ruhtinas, ransk. valtiomies, antautui,
vaikka vastenmielisesti, jalkavamman vuoksi
hengelliseen säätyyn, tuli 1775 S:t, Denis’n
apotiksi. 1788 AutunMn piispaksi. Valittuna 1789
sääty-kokoukseen hän liittyi kolmanteen säätyyn
ja vaikutti säätyjen yhtymiseen sekä
..Ihmisoikeuksien julistuksen" syntyyn, kirkon tilojen
peruuttamiseen valtiolle sekä samojen mittojen
ja painojen aikaansaamiseen, jotapaitsi hän laati
vapaamielisen opetusohjelman. 14 p. heinäk. 1790
Mars-kentällä pidetyssä liittojuhlassa T. toimitti
messun isänmaan alttarilla ja vihki
departementtien liput; teki ensimäisenä piispojen joukossa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
