Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tallinna - Tallis, Thomas - Talliumi - Tallqvist, 1. Henrik Theodor
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1135
Tallis—Tallqvist
1136
jon vanhoja muistomerkkejä, tauluja,
puuleikkauksia y. m.), Piiha vaimu kirik
(Ileiligegeist-kirclie; kappelina K(16, alttarikaappi v:lta 1484),
kreik.-katolinen Wene kirik (Nikoladkirche; rak.
ennen v:t.ta 1422). raatihuone (rak. alkuaan
1300-luvulla; kaupunginvaltuuston istuntosali, korkea
torni, hansan aikaisia oloja valaiseva arkisto,
1 tämerenmaakuntain rikkain), 1300-luvulla
perus-letun Schwarzhäupter- [Mustapeade-] seuran (vielä
olemassa, alkuaan ulkolaisten kauppiasten
muodostama, puoleksi sotilaallinen) talo (seuran
hallussa v:sta 1531; renesanssifasadi runsaasti
koristettu), Suur gilde (Grosse Gilde; villa 1410, nyk.
sitä käytetään myös pörssinä), tornit Paks
Margareta (Dicke Margareta; Rautaportin ääressä) ja
Kik in de Kök y. m. Uudempia ovat vir. Kaarle
kirik (Karls- 1. Dom-Karls-Kirche; 1870) ja
Jaani kirik (Johanniskirehe; 1807),
roomal.-katolinen Katoliku kirik (Peter-Pauls-Kirche; 1845),
Ivanuti gilde (Canutigilde; 1864; Estländische
literärische Gesellsehaft-seuran kirjasto, jossa yli
60,000 nid.), saks. teatteri, vir. Estonia-teatteri
(arkkitehti Armas Lindgrenin piirustusten muk.;
muita suom. arkkitehtien töitä T:ssa: Eliel
Saarisen Eesti pank ja I ;llä palkinnolla palkittu
kaupungin uuden asemakaavan luonnos, Palmqvist
& Sjöströmin suunnittelema kauppakuja Wiru
uulitsin ja Weike Karja uulitsin välille y. m.) ;
Pietari I:n pronssinen muistopatsas (1910) y. m.
— T:n ympäristössä on paljon näkemisen
arvoista; aivan kaupungin itälaidassa on keis.
huvilinna Kadri-org (Katharinenthal) (rak.
1719 T:ssa paljon oleskellut Pietari I, jonka
muistona näytetään keisarin itseään varten
rakennuttamaa pientä Pietarintupaa) kauniine
puistoineen, jonka rannanpuolella on suosittu
kävelytie (1893 uponneen ,,Rusalka"n muistoksi
pystytetty patsas) ja maanpuolella Lasnamäen
korkealla rinteellä Walge majakas
(suurenmoinen näköala). Kadri-orgista itään on
Marien-bergin linna, Pirita-puron (Brigittenbaeh)
varrella Kosen metsäpuisto ja Birgittalaisluostarin
(rak. 1407-36) rauniot. T:sta länteen on m. m.
Roeea ai Mare niminen huvilinna puistoineen
sekä Kopli- (Ziegelkoppel) niemellä ja T:sta
etelään Rahumäellä olevat hautausmaat. -—
Oppija sivistyslaitoksia: muutamia lukioita,
reaali-y. m. s. oppilaitoksia, ritari- ja
tuomiokirkko-koulu, erinäisiä ammattikouluja, yllämain.
maakuntamuseo (esihist., kansat,, luonnonhist. y. m.
kokoelmia), raatihuoneenarkisto ja Estländische
literärische Gesellsehaft-seuran kirjasto, vir. ja
saks. teatteri y. m. Huomattavimpia T:ssa
ilmestyviä sanomalehtiä ovat. ..Päevaleht" (painos 1916
yli 40,000) ja »Tallinna Teataja". — Suosittu
kylpypaikka. ■— Kuvernementin hallinto- sekä
erinäisten sotilas- ja meriviranomaisten asunto.
Tuomiokirkon kirkkoherra on samalla
Viron-maan superintendentti. — T:ssa on suom.-ruots.
seurakunta. — Pääelinkeinona on vanhoista
ajoista kauppa; vienti (viljaa, pellavaa, munia,
voita, kilohaileja y. m.), arvoltaan 54 milj. mk.
1912, on tuontia (puuvillaa, kivihiiltä, metalleja,
koneita y. m.), arvoltaan 190 milj. mk. (vain
Pietari ja Riika siinä suhteessa voittavat T:n),
säännöllisesti paljoa pienempi. Kauppa Suomen
kanssa on melkoinen. Kauppaa edistää mainio
satama (sen talvella jäätyessä T. käyttää
ulkosatamanaan 48 km lännempänä olevaa Paltiskia),
joka on lujasti linnoitettu (Pietari Suuren
linnoitusalueen eteläosa), ja hyvät, liikennesuhtect
sisämaahan. Ulkomaisessa laivaliikenteessä 1911
selvitettiin 0,87 milj. rek.-ton. neito (2,«% koko
Venäjän ulkomaisesta laivaliikenteestä). —
Raitiotie. — Teollisuus on viime aikoina
huomattavasti kasvanut; 1906 T:ssa oli 95 tehdasta.
— Kalastus (kilohailia y. m.) melkoinen.
Historia. T:n paikalla, Toompean
vuorella (jota virolaiset tarut mainitsevat Kale
vi n hautakummuksi) oli vir. linna Lindanisa
(nimitetty Kalevin puolison kunniaksi), jonka
Tanskan kuningas Valdemar II ristiretkellään
Viroon 1219 valloitti ja jonka paikalle hän
rakensi uudeu linnan; tämän ympärille syntyi T:ii
kaupunki, jonka asukkaat parhaasta päästä
olivat saksalaissyntyisiä. Tanskalaiskautena (jonka
1227-38 keskeytti lyhyt aika, jolloin T. oli
kalpa-veljesten hallussa) T. 1248 sai lyypekkiläisen
oikeuden ja liittyi 1284 hansaan, kasvaen pian
mahtavaksi kauppakeskukseksi, joka varsinkin
Venäjän kauppaa piti erikoisoikeutenaan ja
jonka kanssa Suomen puoliset kaupungit, Viipuri
etunenässä, menestyksettä koettivat kilpailla.
V. 1346 T. Vironmaan keralla oston kautta siirtyi
Saksan ritareille. V. 1525 T:ssa pantiin toimeen
uskonpuhdistus ja 1561. Saksan ritarikunnan
hajaannuttua, T. antautui Ruotsin alle peljäten
muuten joutuvansa katolisen Puolan valtaan.
V. 1569 tansk.-lyypekkiläinen laivasto pommitti
T:aa, 1570-71 ven. armeia menestyksettä piiritti
sitä 30 ja 1577 7 viikkoa, mutta 1710 se vihdoin
joutui venäläisten valtaan saaden itselleen
turvatuksi kaikki etuoikeutensa ja uskontonsa sekä
saksankielen loukkaamattomuuden. V. 1790 ruots.
laivaston hyökkäys T:aa vastaan torjuttiin;
1854-55 engl.-ransk. laivasto piti sataman
saarroksissa. E. E. K. (G. S.)
Tallis [tälis], Thomas (k. 1585), engl.
kuoro-säveltäjä, Henrik VIII:n ja hänen jälkeläistensä
Edvardin, Marian ja Elisabethin hoviurkuri.
Sävelsi kirkkomusiikkia anglikaanista
uskon-puhdistajain toimeenpanemaa
jumalanpalvelus-järjestystä, m. m. täydellistä puolipäiväpalvelusta
(Full cathedral Service) ja jokapäiväisiä
rukoushetkiä (Order of daily service) varten. Useita
hänen teoksiaan on äskettäin uudelleen julkaistu
(Mann, Oliphant, Rimbault, Terry). I. K.
Talliumi, vähissä määrin laajalti luonnossa
esiintyvä metalli. Sitä on sekoittuneena raudan,
vasken ja sinkin sulfideihin. Crookesiitti
kivennäinen sisältää t :ia n. 17 %. Markasiitissa sitä
on n. 0,3 %. Sen keksi Crookes 1861
spektraali-analyyttisesti erään rikkihappotehtaan
lyijykam-miossa. Kem. merkki Tl. Nimensä (kreik.
thal-lo’s = vihreä vesa) se on saanut liekkispektrinsä
vihreästä viivasta. Atomipaino 204. Sulamis-p.
n. 280°. Oin.-p. n. 11,». T. hapettuu helposti
ilmassa. On yhdistyksissään yhden tai kolmen
arvoinen muodostaen tallo- ja tali i-suoloja.
Talliuminpitoisen lasin valoutaittamiskyky on
suuri ja senvuoksi käytetään t.-lasia
keinotekoisten jalokivien valmistukseen. T.-hydroksidia
käytetään otsonin reagenssina (t.-paperi). 8. 8.
Tallqvist. 1. Henrik Theodor T.
(1839-1912), insinööri, rautatienrakentaja, yliop. 1858,
harjoitti vapaita opintoja yliopistossa ja
Helsingin tekn. reaalikoulussa. T:lla on
huomattavat ansiot rautateillemme rakennushistoriassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
