Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tallqvist, 1. Henrik Theodor - Tallqvist, 2. Josef verner - Tallqvist, 3. Knut Leonard - Tallqvist, 4. Axel Henrik Hjalmar - Tallqvist, 5. Theodor Waldemar - Talma, François Joseph - Talmikulta - Talmud
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1137
Talma—’
Talmud
1138
Olleu mukana rakennustöissä jo
Hiihimäen-Pietarin radalla hän sittemmin otti osiui
seuraaviin suuriin rautatietöihin aluksi
piiri-insinöörinä ja sittemmin niiden ylijohtajana. Ollen
johtuvana voimana 1877 asetetussa komiteassa, jonka
tuli suunnitella rautateillemme taloudellisesti
edullisin rakennusjlirjestelmä T. samalla oli luomassa
ohjelmaa, jonka toteuttajana hän sittemmin,
rautatierakennusten johtajana sai olla.
Nimitettiin 1888 yli-insinööriksi tie- ja vesirakennusten
ylihallitukseen, josta erosi 1893. Vv. 1877-79
T. toimi Helsingin kaupungininsinöörinä ja
1893-1903 rahatoimikamarin sihteerinä. T. oli
edustajana porvarissäädyssä useilla valtiopäivillä
ja toimi rautatievaliokunnan puheenjohtajana.
Kohotettiin 1892 aatelissäätyyn, mutta ei
kirjoittautunut ritarihuoneeseen.
2. Josef Verner T. (s. 1862), tilasto- ja
taloustieteilijä; yliop. 1879, fil. tolit. 1886, tuli
sam. v. dosentiksi. T. on tuonut Suomen
yliopistoon tilasto- ja taloustieteen itsenäiseksi
opetusaineeksi. Julkaisuja „Reeherches
statisti-ques sur la tendance il une moindre fécondité
des mariages" (1886), ..Bidrag tili belysande
af det svenska myntets historia i Finland sedän
Ar 1808" ja ..En blick pä Finlands banks
utläniiigspolitik sedän ftr 1868" (1900, Suom.
tiedeseuran ,.Bidrag"-sarjassa), y. m. Hänen
veljensä on
3. Knut Leonard T. (s. 1863),
seemiläisten kielten tutkija, assyriologi, yliopp. 1883, fil.
kand. 1887, fil. iis. 1890, v:sta’l891 dosenttina,
ja v:sta 1899 itämaiden kirjallisuuden
professorina Helsingin yliopistossa. T. opiskeli 1888-89
Berliinissä ja Leipzigissä pääasiallisesti Delitzschin
ja E. Schraderin johdolla ja julkaisi 1890
väitöskirjana ensimäisen assyriologisen teoksensa ,,Die
Sprache der Ivontrakte Nabü-nà’ids". Vv.
1890-91 T. hoiti P. Raamatun alkukielten
apulaisen-virkaa. Oleskeli 1893-95 tutkimusmatkoilla
itämailla, pääasiallisesti Palestiinassa, Syyriassa ja
Egyptissä; monista matkakuvauksista
mainittakoon ..Skildringar frän Palestina" (1898).
Erikoista huomiota ovat hänen teoksistaan
herättäneet assyrialainen loitsukokoelma „Die
assy-risehe Beschwörungsserie MaqlQ" (1895) sekä
hänen perusteelliset tutkimuksensa seemiläisten
henkilönimien alalta, joiden tuloksina ovat
„Neu-babylonisehes Nanienbueli" (1905) ja „Assyrian
Persona! Names" (1914). Muita teoksia
mainittakoon vielä ..Arabische Spriclnvörter und Spiele"
(1897), ,Jbn Saids Geschichte der llisiden" (1899).
..Yrjö Aukusti Wallin" (1903), „G. A. Wallins bref
och dagboksanteckningar" (1905), „Assyriens och
Babvloniens kultur" (sarjassa Världskulturenl,
„ltämaat’’ (julkaisuissa ,.Yleinen kirjallisuuden
historia" ja ..Maailmanhistoria") y. m. H. IJ-a.
4. Axel Henrik Hjalmar T. (s. 1870),
matemaatikko ja fyysikko, T. l:n poika, yliop.
1886, fil. kand. 1889, fil. Iis. 1890, tuli
matematiikan dosentiksi 1891, teoreettisen
mekaniikan nuor. opettajaksi polvteknilliseen
opistoon 1891, saman aineen vanhemmaksi
opettajaksi 1898, kokeellisen ja teoreettisen fysiikan
dosentiksi 1904, fysiikan professoriksi
yliopistoomme 1907, insinöörinä tutkinut
Helsingin-Turun välistä rantarataa matkalla Pikkala-Karja
1892. Suomen teknillisen yhdistyksen
puheenjohtajana v:sta 1906. T. on harvinaisen tuottelias
tieteellinen tutkija. Hänen aikaisemmat
tutkimuksensa käsittävät minimipintojen,
konformi-sen kuvauksen sekä paliofunktsionien teoriaa ja
niiden sovelluttamista fysiikkaan. Mekaaniset
julkaisut esittävät stabiliteettiprobleemien
ratkaisuja; fysikaaliset ovat osaksi kokeellisia
osaksi teoreettisia tutkimuksia. Edellisistä on
etenkin mainittava hänen laajat teoksensa
sähkö-värähdyksistä, jaksollisista ja jaksottomista
sähköliikkeistä (..Untersuehuugen iiber elektrische
Sehwingungen" I, II, III, 1897-99. ja „über die
Elektrizitätsbewegung in verzweigten
Stromkrei-sen mit Induktion und Capacität", 1902). T. on
myös julkaissut joukon paljon käytettyjä
oppikirjoja. m. m. kaksiosaisen ..Lärobok i teknisk
mekanik" (1895, 1910; saks. 1903; suom. 1909)
jota käytetään monessa teknillisessä
korkeakoulussa (Suomessa, Ruotsissa. Sveitsissä ja Sak
sassa), „Grunderna af potentialteorin med
användning p;\ elektrostatiken oeh niagnetismen"
(1899) ja ,,Grunderna af teorin för sferiska
funktioner jämte användningar inom fysiken"
(1905). Tutkimuksensa T. on julkaissut Suomen
tiedeseuran ,,Aeta"- ja ,,öfversigt"-sarjoissa,
ulkomaalaisissa aikakauskirjoissa (kuten ..Annalen
der Physik"issä) ja sitä paitsi ..Tekniska
före-ningens förliandlingar"issa, ..Teknikern"issä y. m.
5. Theodor Waldemar T. (s. 1871), suom.
lääkäri, edellisen veli, saavutti lääket. ja
kirurgian tohtorin arvon väitöskirjalla ..Ueber
experimentel^ Anämien durch blutzerstörende Mittel".
T.. jonka tieteelliset tutkimukset ovat
kohdistuneet etupäässä sisälmysinatojen ja veritautien
välisten suhteitten selvittämiseen, tuli sisätautien
professoriksi 1910.
Talma [-mä’], Francois Joseph
(1763-1S26), ransk. näyttelijä. T. esiintyi ensi kerran
Théàtre frangais’n näyttämöllä marrask. 21 p.
1787 ja saavutti pian oivallisella
näyttelemisellään suuren maineen traagillisten osien
esittäjänä; sai aikaan sen, että näyttelijät alkoivat
historiallisissa kappaleissa esiintyä ajanmukai
sissa puvuissa. Hän liittyi suurella
innostuksella vallankumoukseen ja perusti uuden
näyttämön, missä esitettiin vallankumouksellisia
murhenäytelmiä, mutta palasi direktoriliallituksen
aikana „Théätre francais"hen. Napoleon piti häntä
suuressa arvossa ja otti hänet mukaansa 1808
Erfurtiin ja 1813 Dresdeniin; T. julkaisi
„Rt–flexions sur Lekain et sur l’art théatral" (1825) ;
hänen kuolemansa jälkeen ilmestyivät hänen
muistelmansa (1826). [Copin, ..T. et la
révolu-tion", sama, „T. et l’empire".]
Talmikulta, metalliseos, jossa on 86,5%
vaskea, 12,s% sinkkiä, l,i% tinaa, ja 0.2% rautaa.
T.-esineen pinta peitetään kullalla, jota
tavallisesti korkeintaan on n. 1%. Nimi 011 johtunut
keksijästä Thalloista (Pariisin kauppiaiden
käyttämä merkitsemistapa: Tai. mi-or = ThalIois’n
puolikuita).
Talmud (juut. tnlmiVd = oppiminen, opetus),
kahden juut. tekstikokoelman yhteinen nimitys.
T. sisältää ne tavanomaisen oikeuden lähteet,
joita juutalaiset pitävät oikeusohjeinaan Moo
seksen lain rinnalla ja joita sanotaan misnaksi
(ks. t.), ja niihin liittyvän täydennyksen 1.
selityksen, jota sanotaan gemarakei. Gemara syntyi
osaksi Palestiinassa, osaksi Babyloniassa. Kun
se kummallakin taholla liitettiin misnaan, syntyi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
