Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talousmaantiede - Talousoikeus, ks. Taloudellinen oikeus - Talousopetus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1143
Talousoikeus—Talousopetus
1146
maantiede 1. Emupa n maat" (1914);
lleiderieh-Sieger, „Karl Andree’» Geographie des
Welthan-dels" (1910 ) : Friedrich, ..Allgemeine uud
spo-zielle Wirtseliaftsgeographie" (1904); G. G.
Chis-liolm, „Manual of commereial geography" (1890).J
E. E. K.
Talousoikeus ks. T a 1 o u d e 11 i n e n oikeus.
Talousopetus, tietopuolinen ja käytännöllinen
opetus niissä tehtävissä, jotka nainen suorittaa
kodissa (kotitalouden hoit o- I.
kotitalousopetus). Mainittuihin tehtäviin
kuuluvat lähinnä ruokatalous; kodin terveyden- ja
lastenhoito; vaatteiden hoito, osittain myös
valmistus; kodin järjestys- ja puhdistustyöt;
talous-kirjanpito; useimmiten myös kasvitarhauhoito ja
maaseudulla, ainakin pienempien hyötyeläinten
(siipikarjan, sikojen ja lampaiden) hoito (ruots.
/tuulit,/ ekonomi, saks. Ilauswirtschaf t, ransk.
iconantic domeslique).
Kautta aikojen ovat emännät, äidit
opettaneet kotitalouden tehtäviä käytännöllisesti
perheensä nuoremmille jäsenille, apulaisilleen
ja palvelusväelle. Muihin opetusaloihin
verraten järjestetty t. tulee varsin myöhään
yhteiskunnan puolelta huomatuksi, sen tärkeys
tunnustetuksi ja varoja sitä varten myönnetyksi.
Yhteiskunnallisten olojen muututtua ja
erittäinkin sen jälkeen kuin naiselle alkaa avautua yhä
enemmän tehtäviä ulkopuolella kodin ja perheen,
varsinkin teollisuuden, mutta myöskin muilla
aloilla, joutuvat naisten ennen suorittamat
kotitehtävät syrjäytymään, tulevatpa laajoissa
piireissä laiminlyödyiksikin. Yhteiskunnan omaet’i
on sentähden kiirehtinyt kiinnittämään
enemmän huomiota ja huolenpitoa kotien toimiin ja
naisten järjestelmälliseen kehittämiseen näitä
varten. T:sta ryhdytäänkin huomattavammin
huolehtimaan teollisuusmaissa, kuten
Englannissa, Belgiassa. Saksassa, Sveitsissä. Yleensä
huomio aluksi keskittyy pääasiallisesti
ruuanlaiton (keittotaidon) opetukseen. Ensimäisinä
oppilaitoksina on mainittava keittokotiin ja sen
yhteydessä seminaari keittokoulunopettajaiu
valmistamista varten South Kensingtonissa
(Lontoossa, per. 1874). Vasta 1880-luvulla tulee
harrastus t: n kehittämiseksi eri maissa
yleisemmäksi ja sitä ruvetaan vähitellen toteuttamaan,
osittain erityisissä kouluissa (talous-, keitto-,
kotitalouskoulut), osittain muiden yleisten
oppilaitosten, kuten kansakoulujen, tyttökoulujen ja
kansanopistojen yhteydessä (koulukeittiöt).
Viimemainittu, laajempiin piireihin ulottuva
opetustapa voittaakin viimeisinä vuosikymmeninä
kaikkialla alaa, ja useissa maissa otetaan siitä
määräys kansakoulua ja naisten oppikouluja
koskeviin asetuksiin. Ruotsissa, jossa
koulukeittiöitä 1908 oli n. 100 kansakoulussa ja 30
tyttökoulussa, on harvaanasuttujen maakuntien
tarpeeksi perustettu kiertäviä koulukeittiönä. —
Täysikasvuisia naisia varten perustetuista
talouskouluista toiset kehittyvät oppilaitoksiksi
nimenomaan kotitarvetta varten, toiset
ammattikouluiksi yleisiin toimiin tai muiden palvelukseen
antautuville. Viimemainituista monet
keskittävät työnsä johonkin erikoisalaan (erityisesti
ruuanvalmistus, puhdistustyöt, kirjanpito).
Kotitarvetta vartin toimivista kouluista yhä
useammat alkavat kiinnittää huomiota rinnan
kotitalouden muihinkin eri tehtäviin. Lyhempiaikai-
set (eräitä päiviä tai viikkoja kestävät) kurssit,
varsinkin järjestöjen toimeenpanemina, tulevat
maaseuduilla lisäksi käytäntöön. Tätä varten
palkataan kiertäviä naisneuvojia, jotka sitäpaitsi
kodeissa antavat apua ja opetusta. Toisissa
maissa t. aivan viimeisiin aikoihin asti 011 ollut
pääasiallisesti yksityisten henkilöiden ja
järjestöjen harrastuksen ja uhrausten varassa (Tanska,
Suomi), toisissa maissa uhraavat kunnat taival
tio melkoisia määrärahoja tätä varten (Norja;
Sveitsi, jossa eräitä vuosia sitten jo yli 1 milj.
frangia).
S u o m e s s a aikaisemmat karjakko- ja mei
jerikoulut tulivat tavallaan toimimaan
ensimäisinä talouskouluina, niistä kun toisissa oppilaat
vuoroonsa saivat olla myöskin keittiö- y. m.
taloustehtävissä suurtilain kokeneiden emäntien
tai taloudenhoitajattarien johtamina (ks.
Maatalousopetus). Perinpolijaisempi
perehtyminen maitotalouteen, karjan, sikojen ja
kanojen hoitoon on näiden koulujen oppilaista
myöhemminkin kehittänyt varsin lukuisia, taitavia
emäntiä, sittenkuin he palkatut ammattipaikat
jätettyään ovat joutuneet omia koteja hoitamaan.
— Uno Cygnaeus otti ensimaiseen
kansakoulueh-dotukseensa (1856) opetettavien aineiden
joukkoon käsitöiden rinnalle myöskin talousaskareet.
Tämä ajatus jäi kuitenkin silloin toteutumatta.
Varsinaisen talousopetuksen alkuvuotena voidaan
Suomessa pitää v. 1891, jonka alussa
Helsingin kasvatusopillinen keittokoulu
alkoi toimintansa. Sen ensimäisenä ja
monivuotisena johtajana oli Anna O Isoni (sittemmin
rouva Qvist), joka edellisenä v. oli Suomen
naisyhdistyksen aloitteesta asetetun
kansalaistoimi-kunnan hankkimilla varoilla käynyt tätä alaa
ulkomailla tutkimassa. Tähän kouluun
järjestettiin kursseja ruuanlaiton opettajien
valmistamista varten ja eri kursseja kotitarpeeksi
opiskelijoille sekä jo toisena vuotena ylimääräisiä
ly-henipiä kursseja työläisnaisia varten. Koulussa,
jossa nykyään (1916) paitsi johtajaa (E. Reinilää)
on 3 vakinaista opettajaa, on sen 25-vuotisena
toiminta aikana käynyt eri kursseilla yhteensä
lähes 4,000 oppilasta. Valtioapu on
korkeimmillaan ollut 5.000 mk. vuodessa. — Jo 1890 oli
Tampereelle perustettu talouskouluyhdistys ja tämän
toimesta alkoi Tampereen talouskoulu
1892. Koulu, jolla nykyään on oma tarkoitusta
varten rakennettu 3-kerroksinen talo ja siinä
m. m. 4 isoa keittiösalia, ou oppilasmääränsä
puolesta maan suurin (1915 kolmella 3
kuukauden kurssilla yhteensä 233). V. 1892 syksyllä
alkoi vielä Kuopion
kasvatusopillinen talouskoulu. Näissä ensimäisissä
kouluissa omistettiin päähuomio ruuanlaiton ja sen
tieteellisten perusteiden opetukselle ja niin teli
dään vielä nytkin, joskin toisia aineita kuten
terveyden- ja lastenhoito y. m. on vähitellen
otettu ohjelmaan.
Jotenkin samoihin aikoihin edellisten kanssa
aletaan taloustoimia opettaa muissa
oppilaitoksissa, nimittäin kansanopistoissa (ks. t.) ja
kansakoulujen jatkoluokilla (ks. Jatko-opetus).
Kaikkiin Suomen kansanopistoihin on sisälty
nyt n. s. emäntäkoulu (ruots. husmodcrskola).
Se ei ole muodostanut erityistä osastoa opistossa,
vaan kaikille naisoppilaille on annettu muun
opetuksen ohella opetusta ja harjoitusta käsitöissä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
