Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talousopetus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
114!>
Talousopetus
1148
ja ruuanvalmistuksessa. Koulukeittiöitä
kansakoulujen jatkoluokkien yhteyteen perustettiin
Helsinkiin 1890, Viipuriin 1893, Turkuun 1896,
Ruuanlaiton opetusta Helsingin Kallion kansakoulun
jatko-luokilla.
Vaasaan ja Tampereelle 1898 j. n. e. Opetusta
näissä annetaan tavallisimmin 2 päivänä viikossa,
n. 5 tuntia kerrallaan 8-20 suuruisille
vuororyh-mille, mitkä ovat jaetut pienempiin perhekuntiin,
joista kukin valmistaa eri ateriat
talousopettajan johdolla.
Suomen oloille ominainen ja alkuperäinen t:n
muoto on sellainen koulu, jossa päähuomio
kiinnitetään kasvit, arhan viljelykseen ja
sen ohella lähinnä kasviksien käyttämiseen ja
ravinnoksi valmistamiseen. Ensimäisen tällaisen,
Haapaveden kasvitarha- ja
keitto-koulun perusti 1893 rovastinrouva Nora
Pöyhönen (ks. t.). Tämä koulu on ollut
esikuvana sarjalle muita kouluja. Koulumuotoa
kehitti ja laajensi everstinrouva Alma Forstén
1897 perustamassaan Sippolan
puutarha-ja maatalouskoulussa, jossa ohjelmaan
otettiin lisäksi kotieläinten (erityisesti kanojen)
hoito ja pienemmässä määrässä käsitöitä
(kutomista) .
Varsinaisista emäntäkouluista, joissa
verrattain tasapuolisesti eri taloustehtäviä on
opetettu (toisia kuitenkin, kuten kotieläintenhoitoa
tai kasvitarhanviljelystä vasta myöhemmin),
perustettiin ensimäinen Orimattilaan 1893
sikäläisen naisyhdistyksen toimesta. Elias
Lönnrotin emännyyskoultissa
Sammatissa, joka alkoi 1897, opetetaan lisäksi
yleissivistäviä aineita. Kuten tämäkin on
testamenttivaroilla ja jälkisäädöksen nojalla perustettu
Ahlmanin emäntäkoulu Messukylässä
1904, joka ohjelmaltaan on muita
monipuolisempi (ks. Ahlmanin koulut). V:sta 1907
lähtien, jolloin valtion määrärahoja t:ta varten
ruvettiin vähän lisäämään, on erilaisia
kotitalouskouluja perustettu, useita vuosittainkin, niin
että näiden lukumäärä 191IJ teki 37 (lukuunotta
matta kansanopistojen emäntäkouluja,
koulukeittiöitä ja eräissä kaupungeissa talouskoulun
nimellä kulkevia ruokailupaikkoja).
Opettajien valmistamisesta tätä
alaa varten huolehti aluksi Helsingin
kasvatusopillinen ruuanlaittokoulu ja se valmistaa
edelleenkin varsinaisia talousopettajia. Opettajakurs
sit, alkujaan 1 vuotta, sitten 2 vuotta
kestävät, sellaisia henkilöitä varten, jotka erikoisalak
seen ottavat kasvitarhanhoidon opetuksen
talouskouluissa, ovat v:sta 1910 lähtien toimineet neiti
Jenny Elfvingin perustamina ja johta
mitta J ä r v e n 1 i n n a n
puutarhakoulussa Antreassa. Kasvitarha- ja talouskoulujen
opettajakurssit (1 l/2 vuotta) ovat myöskin viime
vuosina toimineet Sippolan puutarha- ja maa
talouskoulun yhteydessä Reitkallissa sekä
ruotsinkieliset Högvallan puutarha- ja
talouskoulussa Karjan pitäjässä (johtaja Fanny
Sundström). Kiertävien neuvojien
valmistamiseksi on kursseja järjestetty (yleensä 1 1/2
vuotta kestäviä) kaikilla edellämainituilla sekä
lisäksi Haapaveden koululla.
Tietojen levittämiseksi kotitaloustehtävissä kan
sannaisille toimivat kiertävät neuvojat, jotka
myöskin pitävät käytännöllisiä lyhempiä
kursseja, joissa ruuan- ja säilykkeiden vai
mistus ovat pääasioina. Huomattavin on tässä
suhteessa M a r 11 a-y h d i s t y k s e n (ks. t.)
ja sen haaraosastojen toiminta. Niillä oli 1915
yli 100 neuvojaa ja ne pitivät 437 kurssia
(1-useampia päiviä kestäviä), joilla osanottajia oli
3,951. Samaan suuntaan toinyi Suomen
naisyhdistys (ks. t.), jolla 1915 oli
palveluksessaan 8 eri neuvojaa, jotka muun toimensa
ohessa kodeissa pitivät 20 n. 1-3 viikkoa
kestävää kurssia (257 osanottajaa). Useilla
maanviljelysseuroilla ja näiden haaraosastoilla on
nais-neuvojia, tarhureita, jotka myöskin pitävät
lyhyitä talonskursseja. Kiertävissä
maamieskouluissa (ks. Maatalousopetus) opetetaan
naisoppilaille taloustehtäviä ja näiden koulujen
karjakot toimivat kesäisin neuvojina kotitalous
alallakin, pitäen lyhempiä kursseja.
T:n niin hyvin valvonta kvin rahallinen
avustaminen yhteiskunnan puolelta on Suomessa
vielä keskeneräistä ja puutteellista. Suurin osa
varsinaisista talouskouluista on
maanviljelyshal-Iituksen ja sen asianomaisten tarkastajain vai
vonnan alaisina. Osa (5 koulua) on Koulutoimen
ylihallituksen valvonnan alla, kuten
kansanopistoissa y. m. kouluissa annettava
koulukeittiöope-tus. Talousalaan perehtynyttä naistarkastajaa ei
ole. Varsinaisten talouskoulujen
(koulukeittiö-opetusta lukuunottamatta) nauttima vuotuinen
valtionavustus nousi 1915 ainoastaan n. 125,000
mk:aan. Eduskunnan tehtyä asiasta aloitteen
(1907) asetti hallitus 1908
kotitaloudenhoito-ope-tuksen järjestämistä varten komitean, joka
julkaisi laajan mietintönsä 1915.
Suomen talouskoulut ovat siis ohjelmiltaan ja
menettelytavoiltaan hyvin erilaisia. Ne voidaan
kuitenkin, jättämällä luvusta kaikenlainen
koulu-keittiötoiminta ja lyhemmät kurssit, ryhmittää
3 pääryhmään. Yhteistä on kaikille se, että
opetus on samalla käytännöllistä ja tietopuolista,
ollen useimmissa käytännöllisellä puolella
etusija; kaikissa on myöskin ruuanvalmistuksen ope-
Lastenhoidun opetustu Helsingin Kallion kansakoulun
jatkoluokilla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
