Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talousvaliokunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1157
Talousvaliokunta—Taltta
1158
vallitsevien lukien selvittämiseksi sekä
menneisyys ettii nykyisyys ensin on historian ja
tilaston avulla tarkoin tutkittava. Puheena oleva
koulukunta 011 myöskin innolla harrastanut
työ-viien aseman parantamista tarkoittavaa
sosiaalipolitiikkaa (ks. K a t e d e r i s o s i a 1 i s t i 11.
Saksassa historiallisen suunnan kannattajia ovat
olleet toisessa tai toisessa suhteessa useimmat
viimeaikaiset taloustieteilijät 111. m. Held,
Bren-tano. Bilcher. Meitzen. Sering, Inama-Sternegg.
Sombart. Schönberg, Conrad. Lcxis. Colin.
Schulze-liävernitz. Stieda, llerkner, y. 111. Jonkin
verran erikoisemmassa asemassa ovat Schäffle,
jonka kanta läheni sosialismia, ja Wagner, joka
sosiaalipolitiikassa kannattaa pitkälle menevää
valtiososialismia ja teoreetikkona lähenee
klassillista suuntaa. Viime aikoina on Saksassa
esiintynyt suunta, joka tahtoo t:stä poistaa kaikki
eetilliset ja sosiaalipoliittiset ainekset; sen
edustajista mainittakoon Pohle. Englannissa ovat
historiallisen koulukunnan kannalla olleet Leslie.
Ingram. Toynbee, Asliley, Cunningham, Belgiassa
Laveley, Hanskassa CauvvOs. lähellä sitä 011
myöskin Gide, joka toivoo yhteiskunnan uudistuksen
olevan aikaansaatavissa sopimuksellisen
yhteenliittymisen, erityisesti osuustoiminnan avulla
(s o 1 i d a r i s m i), samaten it. taloustieteilijät
Cossa. Messedaglia. Ferraris. Yhdysvalloissa sitä
ovat edustaneet Ely, Dunbar. James.
Historialliselle koulukunnalle vastakkainen,
vanhaa klassillista koulukuntaa lähelle tuleva
ja sen deduktiivista menetelmää käyttävä suunta
on 11. s. hedonistinen k o u 1 u k u 11 t a.
jonka edustajia nimitetään myöskin
itävaltalaisiksi tai rajabyötyteoreet
i-k o i k s i. Nimensä hedonistinen se 011
saanut siitä, että sen teorian pohjana on
arvo-oppi, jossa lähtökohtana ovat subjektiiviset
tyydytyksen ja kaipauksen. hyvän-olon ja
pahan-olon arvioimiset ja jonka mukaan
hyödykkeen arvon määrää sen rajahyöty (ks.
Arvo). Tämän koulukunnan varsinaisina
perustajina pidetään engl. Jevonsia ja itäv. K.
Men-geriä. Se jakaantuu kahteen haaraan:
psykologiseen ja matemaattiseen.
Psykologiseen (varsinaiseen itävaltalaiseen
koulukuntaani kuuluvat paitsi Mengeriä itäv. v. Wieser,
Böhm v. Bavverk ja Philippovieh. joka kuitenkin
samalla lähenee historiallista koulukuntaa, amer.
Fatten. Clark. Neligman, Fetter y. m., engl.
•Smart: lähellä sitä ovat useat muutkin tätä
nykyä elävät engl. taloustieteilijät, esim.
Marshall. Matemaattiseen suuntaan, joka on
saanut nimensä siitä, että se tutkimuksissaan
käyttää matematiikan apua, luetaan
aikaisemmista taloustieteilijöistä ransk. Cournot, saks.
• iossen. engl. Jevons ja ransk.-sveits. Walras.
uudemmista it. M. Pantaleoni ja it.-sveits.
V Pareto. engl. Edgevvorth, Wicksteed, ransk.
Colson ja amer. Fisher.
Tanskan taloustieteilijöistä mainittakoon
Frederiksen. Scharling. Falbe-Hansen,
tilastotieteilijä Westergaard. Nor jan Schvveigaard.
Asche-lioug. .I.Tg. r. Huotsin ensimäisenä taloustieteel
lisenä kirjailijana pidetään J. Risinghiä (k. 1672),
loka käsitteli kauppakysymyksiä merkantilismin
hengessä, mutta itsenäisesti, puolustaen laajaa
kaupan vapautta. Vapauden ajan lukuisista
mer-kantilist isistä ja merkantilismin periaatteista
enemmän tai vähemmän poikkeavia mielipiteitä
esittävistä kirjailijoista mainittakoon A. Berch,
Polhein, Nordencrantz. Krvger. Salvius, Scheffer,
Leuhusen, Stenhagen. Christiernin, Edv. ja Efr. O.
Runeberg. Fysiokraattinen suunta ei näytä
saavuttaneen Ruotsissa mainittavampaa kannatusta,
vaikka sen oppi tiettävästi oli tunnettu suom. A.
Chydeniukselle (ks. t.), joka 011 Ruotsi-Suomen
tä-mänaikuisista taloudellisista kirjailijoista huomat
tavin ja jonka mielipiteet suuresti muistuttavat
A. Smithin ja klassillisen koulukunnan käsitystä.
Ruotsissa viimeaikoina esiintyneistä
taloustieteilijöistä ansaitsevat mainitsemista 11. Forssell.
.1. V. Arnberg, J. A. Leffler. A. Raphael, P.
Fahl-beck, E. F. Heckscher, N. Wohlin, K. Wicksell
(viimemainittu itäv. koulukuntaa), D. Davidson,
G. Cassel, sosiologi G. F. Steffen. Suonien
taloudellisista kirjailijoista 011 ensi sijalla
äskenmai-nittu A. Chydenius. Viime vuosisadan
keskivaiheilla käsittelivät taloudellisia kysymyksiä
huomattavalla tavalla J. J. Nordström ja J. V.
Snellman. jotka alkuansa puolsivat pitkälle menevää
valtion holhousta taloudellisissa asioissa, mutta
sittemmin omaksuivat vapaamielisemmän
kannan. Vapaamielisen koulukunnan kannalla oli
alunpitäen A. W. Liljenstrand. Myöhemmin
Suomen taloudellinen kirjallisuus 011 ollut etupäässä
historiallista. Nykyään elävistä taloudellisista
kirjailijoista mainittakoon: H. Gebhard, E.
Nevanlinna, E. G. Palmén, H. Renvall, J. H.
Ven-nola. [Amonn, „Objekt und Gruiidbegriff
der Nationalökonomie"; Sehumpeter, ,,Wesen
und Ilauptinhalt der teoretischen
Nationalökonomie": Bonar, ..Philosophy and political
eco-nomy"; Schmoller, ..Zur Literaturgescliichte der
Staats- und Sozialvvissenschaften". sama. „t)ber
einige Grundfragen der Sozialpolitik und der
Volksvvirtschaftslehre" y. 111.; Menger, ,.Methode
der Soziahvissenschaft": Oncken, ..Geschiclite der
Nationalökonomie"; Gide ja Rist., ..Histoire des
doctrines économiques"; Ingram, ..History of
political economy" (myös ruotsiksi) ; Aschehoug,
.Yhteiskunnallisen taloustieteen historia";
Nevanlinna. ..Kaksi kansantalouden tutkimuksen
merkkimiestä": ..Systeniatisierung, Richtungen
und Methoden der Volkswirtscliaftslelire" ja
Falil-lieck, ..Die Volkswirtschaftliclie Litteratur Skandi
naviens im 19. Jahrh." (molemmat julkaisussa
„Entwicklung der deutschen Yolksvirtschaftslehre
des 19. .lain||.", It ; Renvall. ..Fysiokratian vai
kutus Ruotsi-Suomen kansantaloudelliseen
kirjallisuuteen 18 vuosisadan loppupuoliskolla";
Petan-der. ..De nationalekonomiska åskådningarna i
Sverige I. 1718-1765"; Schauman. ..Frihetstidens
nationalekonomiska litteratur"; Jahnsson,
..Tutkimuksia Suomen kansantaloustieteen [-historiasta".]-] {+histo-
riasta".]+} J. F.
Talousvaliokunta, Suomen eduskunnan
valitsijamiesten viiden päivän kuluessa valtiopäiväin
avaamisesta valittava valiokunta, jossa 011
vähintään kuusitoista jäsentä. Valiokuntaan 011
myöskin samalla valittava varajäseniä, vähintään
neljäsosa varsinaisten jäsenten lukumäärästä
34. 35). T:n tulee valmistella sinne
lähetetyt elinkeinotoimintaa tai maan yleistä
taloudenhoitoa koskevat ehdotukset. K. O. I.
Talpa ks. M a a m y y r ä.
Talso ks. Kouru kirve s.
Taltta, pitkähkö, tavallisesti litteä teräkalu,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
