- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1169-1170

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tammi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1169

Tammi—Tammikuu

1170

Tammi (kesätanimi),
I kukkiva oksa, s
hedekukkia, 3 emikukka, *
pähkinä.

Tammi (Qucrcus), pyökin heimon (Fagaccce)
suku, jonka n. 200 lajia ovat yksikotisia puita t.

pensaita. Lehdet eri lajeilla
hyvin erilaisia. Iledeuorkot
pitkiä, riippuvia, emitähkä
pieni, harvakukkainen ja
pysty. Hedelmä (terho) on
pähkinä, jonka tvveä
ympäröi puutunut,
kukkapoh-juksesta ja
vhteenkasva-neista ylälehdistä
syntynyt, usein sirotekoinen
kehto. Meillä on vain 1
laji k e s ä-t. (Q.
pedunculata), jolla on pitkulaisen
vastapuikeat.
parihalkoi-set, nahkeanlaiset lehdet
ja syksyllä maahan
putoavat, yksittäin t. 2-3
yhdessä olevat terhot. Se on
komea, hyvin tuuhea- ja
leveälatvuksinen,
väärä-oksainen puu. jota kasvaa meillä lihavalla
maaperällä tammivyöhykkeessä eteläisimmässä
Suomessa (ks. Suomi: Kasvisto ja
kasvillisuus). Karjalankannaksella ja Turun seuduilla
on t :ea paikoitellen runsaasti ja se antaa
silloin maisemalle luonteenomaisen näön:
Ruissalo on kuuluisa ihanista t:istaan. Istutettuna t.
on kasvanut hyvin vielä Kuopiossa ja
Torniossakin. T. kasvaa meillä paksummaksi kuin
mikään muu puu; paksuin meillä (Piikkiön
Lyy-tikkälässä) mitattu on 8,5 m ympärimitaten.
Vanhat tammet ovat useimmiten onttoja.
Viljelyksen tieltä on t:ea’ paljon hävitetty ja kun se
on erinomaisen kestävää tarvepuuksi, on sitä
runsain määrin kaadettu varsinkin laivan- ja
veneenrakennustarpeisiin. Varemmin t. oli meillä
rauhoitettu kruunun tarpeiksi, mutta salaa
hävitettiin sitä paljon. Nykyisin t:n tummaa puuta
käytetään paljon huonekaluihin, ajoneuvoihin
y m. Kesä t, kasvaa melkein koko Euroopassa
ja se muodostaa m. m. Keski-Venäjällä ja
Unkarissa laajoja metsiä. Jo Etelä-Ruotsissa kasvaa
eräs toinen t.-laji t a 1 v i-t. (Q. scssiflora), joka
on kesä-t:ea jonkinverran pienempi, mutta hyvin
sen näköinen. Etelämpänä on useita muitakin
lajeja. Il a u t a-t. (Q. llex) on ikivihanta ja
kasvaa Välimerenmaissa; sen terhoja syödään.
Korkki-t :ista ((). suber ja <). occidcntalis), joita
kasvaa Välimerenmaissa, runsaimmin Algeriassa,
-aadaan kuoresta korkkia. Kuori kiskotaan
suurina levyinä joka 7-11 :s vuosi; samaa puuta
voidaan kuoria jopa 20 kertaa. Muutamilla
t.-lajeilla. varsinkin Vähässä-Aasiassa ja
Kaakkois-Euroopassa kasvavalla Q. infectoriaUa syntyy
erään äkämäampiaisen pistoista pyöreitä äkämä
muodostuksia, „äkämäomenia", joita käytetään
kir joitusmusteen valmistamiseen.
Pohjois-Ame-riikassa kasvaa useita tärkeitä tarvepuuta
tuottavia lajeja, jotka muodostavat suuria metsiä.
Q. tinctoria.*ta (Ameriikassa) saadaan keltaista
väriainetta sisältävää kuorta. Useimpien kuorta
käytetään parkitusaineena ja monia lajeja
viljellään. m. m. Keski-Euroopassa 15-20 v:n
kiertoaikaa noudattaen parkkikuoren takia. Useiden
t:ien terhoja syödään tai käytetään sikojen
ruuaksi. K. L.

iletsänh. T:lla, joka esim. Keski-Euroopassa on

verraten tärkeä metsäpuu, ei meidän maassamme
ole mainittavaa metsätaloudellista merkitystä, jo
siitäkin syystä, että sen levenemisalue on sangen
rajoitettu. T:n viljeleminen voi tulla
kysymykseen vain maamme lounaisimmissa ja
eteläisimmissä osissa, mutta taloudellisesti kannattavaa
se tuskin on. ’ Kauneutensa takia ja
luonnon muistomerkkeinä ansaitsevat sekä t.-metsiköt
että t.-ryhmät ja yksinäisetkin t :t kuitenkin
suojelusta ja hoitoa. — Hyvin menestyäkseen t.
vaatii ravintorikasta, tuoretta ja syväpohjaista
maaperää. T.-metsä voidaan perustaa joko
kylvämällä tai istuttamalla; viimemainittu tapa on
kuitenkin varmempi. Teknillisesti arvokkaan
(suoran ja oksattomani puutavaran saamiseksi
on taimisto ja vielä nuori metsäkin kasvatettava
taajana, mutta myöhemmällä iällä tulee puiden
saada runsaasti valoa, sillä t. 011
valoavaativfm-pia puulajejamme. Taimistoille aiheuttavat
jänikset y. m. jyrsijät sekä juhannushallat vahinkoa
ja vanhoissa puissa ovat pakkashalkeamat, jotka
alentavat puun teknillistä arvoa ja helpottavat
tuhosienien pääsemistä puuhun, hyvin yleisiä.
T.-metsien luonnollista uudistumista vaikeuttavat
kar ja ja rehevä ruohokasvillisuus sekä kuusi, joka
monin paikoin on tunkeutunut t.-metsiin
muodostaen niissä taajan alikasvun. — T:n puuaine
(sydänpuu) on vaalean- t. tummanruskeata, lujaa
ja kovaa sekä hyvin kestävää; sen käytöstä on
jo edellä mainittu. Oininais-p. on: tuoreen puun
0,90-1,28, ilmakuivan O.51-I.05. Meillä
puusepänteollisuudessa käytetty t. on miltei poikkeuksetta
ulkomaalta tuotettua. L. I-o.

Tammihiiri (Eliomys quercinus) on pienehkön
rotan kokoinen jyrsijä; selkäpuoli
harmaanruskea, vatsapuoli valkea; silmän ympärillä
eteenpäin ja taaksepäin jatkuva musta juova. Korvat
pitkänpuoleiset; häntä pitkä, tuuheakarvainen.
T. elää metsissä ja liikkuu puissa kuten orava;
ottaa asunnokseen vanhoja oravan- tai
linnunpesiä. On kaikkiruokainen; hävittää paljon
linnunmunia ja poikasia sekä tekee vahinkoa
puutarhoissa ja ruoka-aitoissa. Nukkuu talviunta.
Tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa; Suomessa
harvinaisena maan kaakkoisosissa. P. li.

Tammihärkä ks. L u c a n u s e e r v u s.

Tammikehrääjä ks. Gastropacha.

Tammikuorimetsä (saks. Eichen-Schälwald),
vesametsätalousperiaatteen mukaan hoidettu
tammimetsä, jonka tuotanto kohdistuu pääasiassa
tammen kuoren I. parkin saantiin. T:iä
kasvatetaan etupäässä hyväkasvuisella maaperällä
Keski-Euroopassa. samoilla seuduilla, missä
viininviljelystä harjoitetaan (parhaat t.-metsät ovat
Reinin, Mainin, Neekarin, Saarin ja Moselin
jokivarsimailla), ja niissä käytetään lyhyttä.
16-20-vuotista kiertoaikaa. O. Lth.

Tammikuu, meidän ajanlaskussamme vuoden
ensimäinen kuukausi, muinaisroomalaisten
Janukselle pyhitetty 29-päiväinen Januarius (11 :s
kuukausi), Julius Cæsarin kalenteriparannuksen
jälkeen vuoden ensimäinen kuukausi, 31 p. Päivän
pituus on Helsingissä kuun alussa 6 t. ja lopussa
lähes 8 t., Oulussa kuun alussa lähes 4 t. ja lopussa
6 ’/s t. Keskilämpö on lounaisrannikolla
Helsingin ja Porin välillä yli -—5°, Oulun, Iisal
men ja Joensuun tienoilla — 10°, Lapissa — 13°
tai —14°. Sademäärästä tulee t:n osalle 5-8%
eli n. 35 mm, suurin osa lumena. Lumipeitteen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0619.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free