Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tammisaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1173
Tammisaari
1175
Continental sekä „Knipan"in kesäravintola
kesvine säynävineen ja sorsineen.
T:n taloudellinen elämä on verraten
lieikko. Teollisuuslaitoksia:
väkiviina-telidas, olutpanimo, sähkölaitos, T:n
kirjapaino o.-y., kaksi verkatehdasta (A. B. Ekenäs
klädesfabrik O. Y. ja A. B. Pojoviks
klädesfab-rik), T:n nahkatehdas o. y. V. 1914 oli
kaikkiaan 14 teollisuuslaitosta (niissä 303 työläistä^
valmistusarvoltaan yhteensä 2,528.700 mk., josta
molempien verkatehtaiden osalle tuli 1,498,000 mk.,
väkiviinatehtaan osalle 210,500 mk., ja
olutpanimon osalle 207,000 mk. Rautatieasema
(III 1.) on 10 km Karjan asemalta ja 34 km
Hangosta. V. 1913 saapuneita matkustajia 00,560,
lähteneitä 59,468. Matkustajaliikenteen kanto
asemalla Smk. 109,348:66. Saapunutta tavaraa:
22,298 ton., lähtenyttä 13,022 ton.,
rahtitavara-liikenteen tulot Smk. 72,470:14;
pikatavaralii-kenteen Smk. 17,081:66. -— Sataman syvyys
keskimäärin 15 jalkaa, laiturien yhteenlaskettu
pituus 250 m. Kaupungin laivarekisterissä on
(1916) 5 höyryalusta (yht. kantavuus 238.«a
rek.-ton.), 4 kaljaasia (113,4? rek.-ton.), 6 jahtia
(132,05 rek.-ton.) sekä 12 lotjaa ja proomua
(815,51 rek.-ton.). — Vientikaupan
tärkeimmät tavarat (1913): koivuhalot (4 ton.), propsit
(3,34 ton.), rautatavarat (I.07 ton.), kivituotteet
(220 ton.). -— Alankomailla ja Tanskalla on
T:ssa sijaiskonsulit. — Pankkeja: Suomen
yhdyspankin ja Landtmannabankenin
haarakonttorit, T:n säästöpankki (tallettajain saamiset 1915
Smk. 1.561,335:58, omat rahastot Smk. 35,000:—,
vararahasto Smk. 89,387:—). Kulkuneuvot:
rautatieyhteys Karjalle ja Hankoon,
rannikko-laivaliikenne itään ja länteen.
Kaupungintalous. Menot (1915) Smk.
430,116:10; tärkeimmät menoerät: yleiset työt
Smk. 125,23S : 47, opetuslaitos Smk.’ 79,287 : 91,
lainojen korot ja kuoletus Smk. 48,807: 32,
katuvalaistus ja sähkölaitos Smk. 34,354: 93,
kaupungin virastot ja kunnallishallinto Smk. 30.838:37,
terveyden- ja sairaanhoito Smk. 26,417:10 sekä
köyhäinhoito Smk. 16,780:59. Tulot Smk.
320.610:48, joista verotuksella Smk. 107,839.55,
kiinteistöistä Smk. 59,302:01 sekä
sähkölaitoksen tulot Smk. 47,129:33. Satamamaksuja
1915) Smk. 613:27, vaaka- ja tuulaakimaksuja
Smk. 2,125:—. Kaupungin velka teki v:n 1915
lopussa Smk. 505,439: 47. Lahjoitetut rahastot
Smk. 144,435:18. joista Lindqvistin
jälkisäädös-rahasto Smk. 24.800:—, A. B. Sanngrenin
lahjoitusrahasto Smk. 20,000:—, Carlstedtin
jälki-säädösrahasto Smk. 15,050:—, Norrgrenin rahasto
Smk. 11,500:—, Aleksanteri II:n stipendirahasto
Smk. 11.016:—, Wm Sandbergin lahjoitusrahasto
Smk. 10,555: 75 sekä Johan ja Ludvik
Äker-stedtin rahasto molemmat Smk. 10,000:—
(kaikki v:n 1915 lopussa).
Paitsi kunnallisia virastoja 011 T :ssa
kunnallinen sairaskoti, kulkutautisairaala,
lapsen-päästölaitos, tullikamari (kanto 1915 Smk.
106,708: 85), sälikölennätinkonttori, postikonttori,
apteekki, kaupunginlääkäri, koulu- ja
sairaalan-lääkäri: piirilääkäri, piiri- ja
kunnaneläinlääkäri, Pohjanpiirin nimismiehen konttori. —
Puhelinlaitoksella 215 tilaajaa (1916). —
Sivistyslaitoksia ja kouluja (numerotiedot
helmik. 1916) : ruotsinkielinen kansakoulunopet-
tajatarseminaari (9 opettajaa, 101 oppilasta),
seminaarin harjoituskoulu (3 opett., 144 opp.i,
jatkokoulu (4 opett., 12 opp.), 8-luokkainen
ruotsink. yhteiskoulu (17 opett., 183 opp.), sen
valmistava koulu (3 opettajatarta, 43 opp.), ruot
sink. kansakoulu (6 luokkaa; 6 opett., 190 opp.),
suomenk. kansakoulu (4 osastoinen: 1 opettaja
tar, 22 opp.), alempi käsityöläiskoulu (2 opett..
10 opp.), kutomakoulu (2 opettajatarta, 17 opp.).
Kaupungin lainakirjastossa on (1916) 2,844
nidettä, joista 2,334 ruotsink., 510 suomenk.
Vapaaehtoisen palokunnan ylläpitämä lukusali.
T:n kaupungin historiallinen museo. — Sanoma
lehtiä: ..Västra Nyland" (3 kert. viikossa). —
Yhdistyksiä ja seuroja: naisväenylidistys,
kauppa-ja teollisuusyhdistys, talonomistajainyhdistys
konsertintakuuyhdistys, 2 raittiusseuraa,
„Arbets-vänner", suom. sivistysseura, N. N. K. Y., T:n
uimaseura, 2 voimistelu- ja urheiluseuraa.
T:n purjehdusseura, työväenyhdistys, sosiaali
demokraattinen nuorisoklubi, yleinen ja
vapaaehtoinen palokunta.
Kirkollisesti T:u kaupunki- ja
maalaisseurakunta muodostavat 2 :sen luokan
hallituksen pitäjän.
Historia. T. 011 vanhastaan käytetty
satamapaikka. Se mainitaan kauppapaikkana jo
1515. Eerik Fleming, joka oli Raaseporin läänin
haltiana, mainitaan 1528 aloittaneen sen
rakennuttamisen kaupungiksi. Kustaa Vaasa päätti
kohottaa kaupungin sen vaatimattomasta asemasta ja
tehdä sen Tallinnan kilpailijaksi. Hän antoi T:lle
sen ensimäiset kaupuuginetuoikeudet 15 p. jouluk.
1546 myöntäen sille oikeuden harjoittaa koti
niaankauppaa ja luvallisilla tavaroilla myös
ulkomaankauppaa. Mutta kun kuninkaan toiveet saada
T.sta Tallinnalle kilpailija näyttivät pettävän ja
kun hän oli perustanut Helsingin, saivat T:n
asukkaat käskyn muuttaa mainittuun
kaupunkiin. V. 1556 heille kuitenkin myönnettiin oikeus
palata takaisin. Vähäpätöisyydestään huolimatta
T. on kuitenkin aina ollut ympäristönsä kaupan
keskuksena. Ivun Vaasojen kera sukua oleva
Leijonhufvudien suku 1569 sai Raaseporin
kreivi-kunnakseen, luettiin T. tähän läänitvkseen ja
011 mahtavien suojelijainsa suuressa suosiossa.
Sen etuoikeudet vahvistettiin useat kerrat (esim.
1569, 1594, 1614), mutta tapulioikeutta se ei
saanut. V. 1614 kaupunki sai kuninkaalta Björk
näsin kaksi tilaa. V. 1723 T:ta kiellettiin
käymästä kauppaa Uudenkaupungin rauhassa
Venäjälle luovutettujen alueiden kanssa. Vapaampien
aikojen tultua T. sai 1765 luvan harjoittaa
meri-liikettä Itämerellä sekä vihdoin 1830
tapuli-oikeuden. mutta sen kauppa ei siitä sanottavasti
vaurastunut. — 1600-luvun alussa kreivi Maurits
Stensson Leijonhufvud perusti T:een pedagogion,
joka sitten 1841 muutettiin alemmaksi
alkeiskouluksi (ensin 2- sitten 3-luokkaiseksi), joka
taas 1873 muodostettiin 4-luokkaiseksi
reaalikou-luksi. Tämä muutettiin 1884 4-luokkaiseksi
alkeiskouluksi, josta 1905 muodostettiin
nykyinen yhteiskoulu. Pedagogiossa oli Elias Lönnrot
oppilaana 1814-15. Seminaari perustettiin 1871.
Tulipalo on hävittänyt kaupunkia usean kerran.
Viimeinen suuri tulipalo oli 1821, jolloin sekä
kirkko että koulu ja lisäksi 1j3 kaupunkia
tuhoutui liekkeihin. — T:ssa eläneistä huomattavista
(ks. t.), joka oli siellä jonkun aikaa pappina ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
