- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1177-1178

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tammisuo ... - Tampere

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1177

Tammisuo

i—Tampere

1178

siellä kuolikin (todennäköisesti 16241. [J. 11.
Aspelin, „Slottsbaeken oeh Herregärds tornet i
Ekenäs" (Suom. muinaism. yhd. aikuk. XIV, siv.
147-152); vrt. myös saman aikak:n IV.]

A. T-dcr.

2. T:n yhdistetty kaupunki- ja
maaseurakunta. hallituksen pit.. Porvoon hiippak.,
Raaseporin rovastik.: syntyi siten, että
Tammisaaren kaupunkiin (joka ainakin v:sta 1603 oli
ollut itsenäisenä khrakuntana) yhdistettiin maa
seurakuntana osa Pohjan pitäjään kuulunutta
saaristoa kunink. käskykirj. 5 p:ltä tammik.
1695; täten syntynyt yhdistetty kaupunki- ja
maaseurakunta liitettiin samalla (1695)
Poh-jau emäseurakuntaan sen anneksina,
jomtnoi-sena se pysyi, kunnes määrättiin erotettavaksi
itsenäiseksi khrakunnaksi keis. käskykirj. 6
p :ltä marrask. 1865; eroaminen tapahtui 1892.
Vv. 1830-60 oli T:n alueella. Jussarön saarella
rukoushuone kaivostyömiehiä ja saaristolaisia var
ten. — Kirkko, harmaasta kivestä, rak. 1653-66.
uusittiin (1821 tapahtuneen tulipalon johdosta)
1821-42.

3. T:n maalaiskunta, Uudenmaan 1.,
Raaseporin kihlak.,
Pohjan-Taminisaaren-Snap-pertunan nimismiesp. Pinta-ala 123.9 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 1,374 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 243 ha, puutarha-ala 9,» haj.
Manttaalimäärä 26,»»»?, talonsavuja 47,
torpan-savuja 90 ja muita savuja 250 (1907). 2,498 as.
(1915); läsnäolevia asukkaita 1910 oli 2,251,
joista suomenkielisiä 189. 400 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 159 :llä,
merenkulku 56:11a, kalastus 47:llä (1901).
Kauppalaivasto (1913) 7 purjealusta (yht. 430
netto rek.-ton.) ja 1 höyryalus (19 netto
rek.-ton.). 166 hevosta, 766 nautaa (1913). —
Kansakouluja 4 (1917), joista 1 suomenkielinen. —
Teollisuuslaitoksia: Kalkkihiekkatiilitehdas
Tvärminnen kylässä; Lappvikin
kalkkihiekkatiilitehdas o.-y.; österbyn ja Trollbölen myllyt. —
Tvärminnen (ks. t.) eläintieteellinen asema.
— Luonnonnähtävyyksiä tarjoo runsaasti T:n
kauneudestaan kuulu, laaja saaristo. — Laajoja
hiekkakinosalueita on Tvärminnen kylässä. —
Vanhoja kartanoita: Gullö ja Vesterby. -—
Ulkosaaristossa on Jussarön loistomajakka (ks. J u
s-saari). L. H-nen.

Tammisuo. 1. Viipurilaisen liikemiehen J.Hal
lenbergin (s. 1860) omistama tehdasryhmä T:n
aseman luona. Viipurista pohjoiseen, J.
Hallen-bergin omistamalla Saarelan (ks. t.l tilalla.
T :11a on: 2 tiilitehdasta (toinen uusi,
1909 rak., uudenaikainen, valmistus kokonaan
koneellinen, rakennus 100 m pitkä,
4-kerroksi-nen, valmistuskyky 30.000-40,000 tiiltä
vuorokaudessa), joiden valmistuskyky 6-7 milj. tiiltä
v:ssa (käynnissä 7 kk. v:ssa), saavat
tarvittavan saven ja hiekan tilan mailta, työväestö
n. G0 henkeä; höyrymylly, rak. 1901, 5
kiviparia. valmistuskyky 800-1,000 säkkiä
ruisjauhoja vuorokaudessa, hoitamiseen vaaditaan vain
4 miestä; 2-raaminen höyrysaha, rak. 1898.
uudestaan rak. 1901, vuotuinen valmistusmäärä
1,500 standerttia sahattua puutavaraa (osa
viedään ulkomaille), työväestö n. 35 henkeä;
korjauspaja. Laitosten käyttövoimana on osaksi
sähkö osaksi höyry. Vielä T:lla on yli 350,000 l:n
vetoinen polttoöljysäiliö, kapearaiteinen rautatie,

haararaiteet valtion rautatieltä tiilitehtaille ja
myllylle, makasiineja y. m. T:n työväestö
perheineen nousee n. 700 henkeen, asuen osaksi
liikkeen huoneistoissa. Kansakoulu, työväen
kokoushuone, kirjasto, sairaus- ja hautausapukassa.

E. E. K.

2. Rautatieasema (IV 1.) Karjalan
radalla, Viipurin ja Talin asemien välillä, 5 km
Viipurista.

Tammivyöhyke ks. S n o m i, kasvisto ja
kasvillisuus.

Tarupa / lämpö], kaupunki Yhdysvalloissa,
Floridan länsiosassa, T.-lahden (suu linnoitettu!
itäisen haarakkeen Hillsborough bay’n rannalla,
Ilillsborough-joen suussa, usean radan
päätekoh-tlassa; 49,156 as. (1914; 1900: 15,839 as., joista
5,085 ulkomailla syntyneitä, 4,382 neekeriä),
asukasmäärältään valtion toinen kaupunki. —
T. on Yhdysvaltain ja Länsi-Intian välisen
liikenteen pääkeskuksia. Väylä on syvennetty
6 mriin, mutta suurimmat alukset pysähtyvät
1 Vs penink. T:sta olevaan Port T:aan (1,049 as.
1905). T:sta viedään fosfaattia, hedelmiä
(sitruu-neja, ananaseja, appelsiineja yT. m.), puutavaroita,
karjaa y. m., kaikkiaan 23 milj. mk:n arvosta
1912; sinne tuodaan varsinkin tupakkaa ja jaloja
puulajeja Kubasta (tuonti arvoltaan 25 milj. mk.).
Ympäristössä suuria hedelmäpuutarhoja.
Tupakka-(sikari-) teollisuus sangen tärkeä (1909 koko T:n
teollisuus oli arvoltaan 91 mil j. mk., josta 83 %
tuli tupakkateollisuuden osalle). Suopea ilmasto,
kaunis ympäristö ja seudun riistarikkaus ovat
tehneet T:n suosituksi talvenvietto- ja
urheilupaikaksi. — T:n tienoilla nousivat maihin esp.
Floridan tutkimusretkikunnat. V. 1824
Yhdysvaltain hallitus rakensi sinne linnakkeen. V. 1886
T. sai kaupunginoikeudet. E. E. K.

Tampere (ruots. Tammerfors),
teollisuuskaupunki Hämeen läänissä, Satakunnan
maakunnassa, 61°30’ pohj. lev.
ja 23°46’ it. pit.
Green-wiehistä. Sijaitsee
Näsi- ja Pyhäjärven väli
sellä, 1 1/2-2 km leveällä

kannaksella, kahden
puolen Tammerkoskea,
laaksonotkossa, jota
ympäröivät lännen
puolella Pyynikin harju,
idässä sen jatkona oleva
Kalevankangas ja
pohjoisessa ja koillisessa
Näsijärven rantavuoret.
Ilmasto on tämänvuoksi
kostea ja usein sumuinen. Kaupungin pinta-ala
oli v:n 1915 lopussa: kaupungin asemakaavan
(1-18 kaupungin osat) 340,51 ha ja muiden
kaupunkiin yhdistettyjen alueiden 611,oi ha. Lisäksi on
kaupungin hallussa v:sta 1913 Hatanpään kartano
siihen kuuluvine taloineen ja talonosineen
Messukylän ja osaksi Pirkkalan pitäjissä, yht. 1,459.4«
ha, joka alue kokonaisuudessaan on anottu
hallinnollisessa. kirkollisessa ja oikeudellisessa
suhteessa yhdistettäväksi kaupunkiin, sekä näiden
alueiden sisään jääpiä 1915 ostettuja palstoja
10,88 ha.

T:n väkiluku oli 31 p. jouluk. 1914
(kirkonkirjojen muk.) 19,997 miesp., 25,216 naisp.,
yht. 45,213 henkeä (henkikirjojen muk. 1 p.

Tampereen vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0623.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free