- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1181-1182

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampere

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1195

Tampere

1182)

toukok. 1015 40,533). Naisten tavallista suurempi
suhteellinen lukumäärä johtuu kaupungin
teolli-suusoloista. sen monista kehruu-, kutoma- ja
trikootehtaista. Vista 1880 on väkiluku yleisten
väen laskujen mukaan kasvanut niin, että se oli:
1880 13,750 1900 38,778

1890 20,489 1910 44,147

Kalulessa viimeisessä väenlaskussa sisältyi
näihin lukuihin myöskin 1890-luvun jälkeen
syntyneiden esikaupunkien väestö, joka oli lännessä
sijaitsevissa Pispalan ja Ta h melan
esikaupungeissa 1900 2.805 ja 1910 4,133 sekä idässä
sijaitsevassa Järvensivun esikaupungissa
062 ja 1,020. V:n 1910 tilaston mukaan oli
asukkaista suomenkielisiä 41,835, ruotsinkielisiä 2,058.
venäjänkielisiä 76 ja muunkielisiä 178.
Uskonnoltaan oli luterilaisia 43,654, muita
protestantteja 239, kreikkalaiskatolisia 147.
roomalaiskatolisia 33, mooseksenuskoisia 1 ainoa ja
muhamettilaisia 59. Väestöstä on huomattavan suuri
osa työväkeä. Rakennus- ja ulkotyöväkeä
lukuunottamatta työskenteli 1913 teollisuuslaitoksissa
keskimäärin 9,557 ja käsityöliikkeissä 1,077
työläistä. yht. 10,634 1. 22,« % kaupungin koko
väkiluvusta, mikä oli lähes toista vertaa enemmän
kuin maamme muissa suurissa kaupungeissa
(Helsingissä. Turussa ja Viipurissa ainoastaan 11,3%,
12,s% ja 12.4%, mutta Porissa 18,4%, Kotkassa
24.4% ja Pietarsaaressa 32.«%). — Työväen
asunto-olot olivat 1909 toimitetun
tutkimuksen unikaan T:lla hyvin epätyydyttäviä. Huoneen
keskimääräinen asukasluku oli tutkituissa
työväen-asunnoissa 2.3 henkeä. Suurin osa
työväenasun-noista (3,683 I. 42,3% kaikista) oli T:lle
omituisia, muualla tuntemattomia yhden huoneen ja
useille (tav. neljälle) perheille yhteisen keittiön
käsittäviä huoneistoja; niiden jälkeen
lukuisim-pia olivat yhden huoneen ja keittiön huoneistot
(3,225 1. 37,o % kaikista). Edellisissä asui 11,790
henkeä, ja keskimääräinen asukasluku huonetta
kohti oli 3,s; jälkimäisissä olivat vastaavat
luvut 15.217 ja 2.4. Huoneen ja keittiöosuuden
käsittävissä huoneistoissa asuivat käytettävissä
olevaan ilmatilaan nähden miltei kaikki niiden
asukkaat (85,o%) liian ahtaasti. Juuri niissä oli
muutenkin asuntokurjuus suurin: valaistus
huonoin, huoneet (erittäinkin yhteinen keittiö)
kos-teimmat ja kylmimmät ja asunnot yleensä
rap-peutuneimmat; niissä oli myöskin epäsiisteys
suurin. ..se kauhea tamperelainen epäsiisteys", jonka
vuoksi työväen asunto-oloja täällä oli pidettävä
huonompina kuin Helsingissä (tutkimus 1900)
ja Turussa (1905). vaikka ahtautta y. m.
osoittavat numerot olivatkin jonkinverran
suotuisampia. Myöhemmin ovat T n asunto-olot
osittain korjautuneet, senjälkeen kuin siellä on 1914
15 perustettu Lapin ja Viinikan
työväen-esikaupungit. joihin jo parin v:n kuluessa on
ehtinyt syntyä muutamia satoja yhden ja
kahden perheen asuntoja, ja kaupunkiin on asetettu
erityinen työväenasuntojen tarkastaja.

Kaupungin pääosat, kadut ja
puistot. Koski jakaa kaupungin keskeltä kahteen
pääosaan, joiden asukasluku on miltei yhtä suuri.
Ne yhdistää toisiinsa vanha nämeensilta ja
vasta 1900 entisen ylätehtaiden välillä olleen
matalan kävmäsillan seuduille rakennettu
har-maakivinen Satakunnansilta, jonka kautta
Satakunnankadun eri osat liittyivät toisiinsa kau-

pungin pisimmäksi kaduksi (1,750 m).
Kaupungin keskuksena on vieläkin sen vanhin osa
kosken länsirannalla. Kosken ja rautatien välillä
sijaitseva I\yttä.lä on nykyisessä, säännöllisiin
katuihin rakennetussa tilassaaan suhteellisen
nuori, 1890-luvun alkupuolelta. Sitä vanhaa
taajaa kyläryteikköä, jota koko tämä puoli
kaupunkia ennen oli, on enää jäljellä vain vähän, n. s.
Johannuskylässä pellavatehtaan alueen kupeella,
niissä sekin uuden kaupungin tieltä häviää vuosi
vuodelta. Rautatienasemalta johtaa Kyttälän läpi
kaupungin suuri valtaväylä, 30 m:u levyinen,
puuistutuksin kaunistettu Hämeenkatu
Hämeensillan ja laajan Kauppatorin yli Puistokadulle,
joka 35 111:11 levyisenä ja toista km pitkänä,
leh-tevänä esplanadina suorassa kulmassa leikkaa
sitä ja yhdistää Mustanlahden Kalliolla
pohjoisessa Näsijärven rannalla sijaitsevan suositun
puiston parhaillaan järjestelvnalaisena olevaan
Pyhäjärven rantapuistoon etelässä. Puistokatuun
liittyy sen keskikohdalla lännen puolelta
myöskin Aleksanterin kirkon puistikko ja sen jatkona
oleva vanha hautausmaa. Kaikki vanhat
kaupunginosat, joihin edellisten lisäksi luetaan
pieni tonttiset Amurinmaan
työväenkaupungin-osat lännessä, ..Kaakinmaa" (oikeastaan vain
Hallitus-, Koulu- ja Satama- ja Maariankatujen
välinen ala) (nykyään koulujen ja koulumiesten
..Quartier lätin") Pyynikin rinnassa ja laaja,
useiden siltojen muuhun kaupunkiin yhdistämä,
Tammelan kaupunginosa rautatien itäpuolella,
ovat suunnitellut vanhaan suoraviivaiseen
ruu-dukkojärjestelmään. Puistokadun länsipuolella
jakavat, tulipalonvaaran vähentämiseksi,
muutamat leveät (28.1-29,7 111) lehtokadut kaupungin
sopiviin osiin, mutta muuten 011 katujen
nor-inaalileveys 12 m aleten vanhimmissa
kaupunginosissa 10,7 m:iin saakka. Ainoastaan vanha
Kauppakatu, joka viime vuosikymmenen kuluessa
cn nähnyt suurimman osan liikkeestään
siirtyvän viereiselle Hämeenkadulle, mutta joka
kuitenkin 011 pysynyt kaupungin tärkeänä
„Lom-bardstreet"inä. pankkikatuna, on 14 m leveä.
\murissa, Kyttälässä ja Tammelassa ovat
korttelit järjestään pienempiä kuin vanhassa
kaupungissa. Paitsi 1890-luvulla syntyneessä,
Kyttälän pohjoispuolella sijaitsevassa Armonkallion
työväenkaupunginosassa 011 varsinkin uusissa
Pyynikin kaupunginosissa, joissa
rakennustoiminta on (1916) vasta alussaan, noudatettu niin
tonttien muotoon kuin katujen suuntaan ja
leveyteen nähden aivan säännötöntä.
..uudenaikaista’’ asemakaavasuunnittelua (asemakaava
L. Sonckin laatima, vahvistettu 1907).
Ennenmainitut Lapin ja Viinikan esikaupungit, jotka
kaupunki äskettäin 011 järjestänyt parantaakseen
työväen asunto-oloja ja asettaakseen sulun
rajantakaisten esikaupunkien muodostumiselle,
sijaitsevat kaupungin asemakaavan ulkopuolella. Siitä
syystä onkin niiden tontit luovutettu
rakennettavaksi vuokrausjärjestelmää noudattamalla, mikä
menettely jo parin v:ii kuluessa on saavuttanut
siellä hyvät tulokset. — Kaupungin
tyypillisimpänä teollisuusalueena ovat kosken
varret. missä ylimmän putouksen kohdalla
Finlaysonin puuvillatehtaalla (kosken länsipuolella) ja
pellavatehtaalla (sen itäpuolella) 011 hallussaan
laajat maa-alueet. Ne sekä Frenckellin paperitehdas
ja kaupungin sähkölaitos kosken keskijuoksun.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:46 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0625.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free