- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1185-1186

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampere

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1195

Tampere

27)

Näküala Näsimäeltä itään (Pellavatehtaan alue joen toisella rannalla).

2.191. kivitaloja 373, puu- ja kivitaloja 26 ja
niissä puuseinäisiä huoneita 17,371, kiviseinäisiä
huoneita 4,131. Kiviseinäisiä huoneita siis 19,2 %
kaikista (Helsingissä 61,o %, Viipurissa 28,i %
ja Turussa 22,»%). T:n harvat korkeat
kivirakennukset ovat keskittyneet Kauppatorin,
Hämeenkadun ja Kauppakadun seuduille,
Pyynikin rajalle ja Laukon satamaan, joille
paikkapaikoin antavat suurkaupunkimaisen leiman.
Huomattavimmista julkisista, rakennuksista ovat
vanhimmatkin suhteellisen nuoria.
Kaupungintalo (G. Schreck) ja „Reaalilyseo" (Jae.
Ahren-berg) ovat molemmat v:lta 1890, Johanneksen
kansakoulu (G. Schreck) v:lta 1898, kauppahallitalo
’Hj. Åberg), suom. yhteiskoulu (E. A. Kranck)
ja ruots. yhteiskoulu (A. Krook) kaikki v:lta 1901.
Uudenaikaisempi tyyli näkyy myöhemmissä
koulutaloissa: Suom. tyttölukiossa (1902),
Aleksanterin kansakoulussa (1904; kuva ks.
Kansakoulu, liitekuva Kansakouluja I) ja
talouskoulussa (1905; kuva ks.
Talousopetus, kaikki Vivi Lönnin piirustamia),
klassillisessa lyseossa (1907, Jae. Ahrenberg), Tammelan
kansakoulussa (1911, G. Schreck) ja
kauppaoppilaitoksen talossa (1912, V. Lönn). Muista
julkisista rakennuksista vetävät huomion puoleensa
Satakunnan silta (1900, K. Snellman), sen
läheisyydessä oleva keskuspaloasema (1908. V. Lönn),
Kalevankankaalla valtion yleinen sairaala (1910,
M. Scherfbeck), Kauppatorin varrella
teatteritalo (1912, K. S. Kallio), jonka koskenpuoleiseen
osaan on järjestetty kaupungin hienoin, avoimilla
ulkoparvekkeilla varustettu ravintola, ja
Pvvni-ki n huvilakadun alapuolella vasta osaksi
rakennettu suurenmoinen teknillisen opiston ja
teol-lisuuskoulun talo (1915. R. Björnberg).
Yksityisistä kivitaloista ovat huomattavimmat
viisikerroksiset Tampereen osakepankin talo (1907,
B. Federley), telefoniyhtiön talo (1912. B.
Feder-ley) ja T:n rakennuskonttorin harmaakivinen
kulmatalo (1914, G. Schreck) Hämeenkadun
varrella sekä työväentalo (nykyiseen muotoonsa
val-IX. 38. Painettu ’/„ 17.

mistunut 1912, II. Kaartinen) Puistokadun
varrella. — Mustanlahden kallion
kaupunginpuo-leista rinnettä Puistokadun päässä kaunistaa
toiminimi J. Tirkkosen kaupungille lahjoittama,
Emil Wikströmin järjestämä ja muovailema
moniosainen suihkulähde „Pohjan neito" (1912), ja
kosken niskassa Finlaysonin tehtaan puistoon
kuuluvalla saarella muistuttavat Kotkankallion
vaskinen kotkankuva ja kaksi kiveen
kiinnitettyä taulua keisarien Aleksanteri I ja II
käynneistä T :11a (1819 ja 1856).

Kauppakaupunkina T. ei voi kilpailla
merikaupunkien kanssa: tullitulojen suuruuden
puolesta (1914 1,2» milj. mk.) on sillä maan
kaupunkien joukossa vasta seitsemäs sija.
Tullikamari on kaupungissa v:sta 1890, sitä ennen
oli tullitoimisto v:sta 1876. Ruotsilla,
Englannilla, (Saksalla) ja Espanjalla on siellä
sijais-konsuli ja Portugalilla konsuliagentti.
Kotimaisessa kaupassa on T. kuitenkin laajan
maakunnan keskuksena ja hyvien kulkuneuvojen
risteyspaikkana melko tärkeä. Sen kauppiaiden
lukumäärä 1913 oli 642. Tukkuliikkeitä on 12.
Teollisuuskaupunkina sensijaan T. on Hei
singin jälkeen maamme huomatuin. V." 1913 oli
sen teollisuuslaitosten luku 110, niissä
työntekijöitä keskim. 9,557, jotka saivat palkkoina
9,3 milj. mk. Tehtaiden käyttövoima oli 19,668
bevosv., tuotannon bruttoarvo 65,s milj. mk.
(Helsingissä 229 laitosta, 13,827 työläistä,
18,» milj. mk. palkkoja, 24,465 hevosv. ja
bruttotuotanto 109,i milj. mk.). Tärkein teollisuushaara
on kutomateollisuus, jonka osalle yksin tuli
n. 2/3 kaikkien tehtaiden työntekijämäärästä ja
tuotannon bruttoarvosta: 6,037 työntekijää ja
41,8 milj. mk., mikä edustaa 38-44% koko
maan kutomateollisuudesta. Senjälkeen seuraavat
nahka- ja jalkineteollisuus (616 työnt. —
6,5 milj. mk.; jalkinetehtaat valmistavat 60%
koko maan jalkinetuotannosta) ; paperi- ja
pahvi-teollisuus (862 työnt. — 6.2 milj. mk.) sekä
metalliteollisuus (1.030 työnt. — 4,« milj. mk.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:46 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0627.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free