- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1187-1188

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampere

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1187

Ta m

pere

1188

Myöskin puuteollisuuden tuotantoarvo nousee yli
mii j. mk: u. Käsiteollisuuslaitoksia oli T:lla
puheenaolevana v. 1260, niissä 1,077 työntekijää
ja niiden tuotantoarvo 2,.i milj. mk. —
Tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat; Finlayson & C :o
a.-b:n puuvillatehdas, maamme suurin
tehdaslaitos (per. 1820, osakepääoma 12 milj. mk.);
T:n pellavatehdas, maamme ainoa, johon lisäksi
kuuluu konepaja (missä m. m. rakennetaan vetu
reita), sekä paperimassatehdas (per. 1856;
nykyinen yhtiö 1861; osakepääoma 10 milj. mk.),
Frenckellin paperitehdas (per. 1783; osakepääoma
1.; milj. mk.), T:n verkatehdas (siirretty
Jokioisista 1856, osakepääoma 1,4 milj. mk.), T:n
puuvillatehdas (n. s. Lapinniemen) (per. 1899,
osakepääoma 2 milj. mk.), Attilan, T:n kenkätehtaan
(Emil Aaltonen) ja Hyppösen tenkätehdas o.-y :n
kenkätehtaat, A.-b. F. Klingendahlin
villakütomo-ja kehruutehdas. Suomen trikootehdas o.-y.n,
T:n trikootehdas o.-y:n ja T:n kutomateollisuus
o.-y:n trikootehdas, H. Liljeroosin
villakehruu-ja värjäystelidas, Tammelan konepaja (Sommers,
af Hällström & Valdens), O.-y. Lokomon ja pari
pienempää konepajaa; valimoita ja
korjauspajoja; vaski-, levy- ja peltisepän tehtaita;
T:n kattohuopa- ja paperitehdas o.-y:n ja kaksi
muuta huopatehdasta, J. N. Salmisen y. m.
nahkatehtaita, Haf. Haarlan y. m. kirjepaperi-,
kirjekuori- ja paperin jalostustehtaita; T:n
tapettiteh-das o.-y.; pahvitehdas, sahanterätehdas, 2
kassa-kaappitehdasta, leimasintehdas, 2 naulatelulasta,
galvanoimistehdas, 2 urku- ja harmonitehdasta.
1 saha, T:n liöyrypuuseppä-o.-y. y. m. huonekalu- ja
puunjalostustehtaita, sateensuoja- ja keppitehdas,
pukutehdas, 2 hattu- ja lakkitehdasta,
akkuna-verho- ja paitatehdas, karstalankakehruutehdas,
korukutomo, 2 sementtivalimoa, 3 tiilitehdasta,
väriteollisuus-o.-y. ja väri- ja vernissateh’as. saip
puatehdas, sikuritehdas, 2 karamellitehdasta, 3 vir
voitusjuomatehdasta, 6 kalja- ja oluttehdasta,
viinapolttimo, kaupungin sähkölaitos ja
vesijohtolaitos, 11 kirjapainoa. Pankkeja: Suomen
pankin (1861). Suonien yhdyspankin (1862),
Pohjoismaiden osakepankin (1875),
Kansallisosakepankin (1890! ja Vaasan osakepankin (1896)
haarakonttorit; Tampereen osakepankki (v:sta
1898), jonka talletukset 31 p. jouluk. 1915 olivat
13.o milj. mk., omat varat 3,7 milj. mk., muilla
paikkakunnilla 6 sivukonttoria; T:n säästöpankki
(v:sta 1857), jonka talletukset 31 p. jouluk. 1914
olivat 7,b milj. mk. ja 31 p. jouluk. 1915
9,» milj. mk., omat varat Smk. 651.957:25;
Hämeen työväen säästöpankki (v:sta 1914).
jonka talletukset 31 p. jouluk. 1915 olivat
Smk. 37,381:91 ja omat varat Smk. 1,635:34).
Liikenne: rautatie etelään (1876), pohjoiseen
(1883) ja länteen (1895); matka Helsingistä 187,
Turusta 168, Raumalta 144 ja Porista 136 km.
Rautatieasema on I luokan, sekä henkilö- että
tavaraliikenteen puolesta viides Suomen
valtionrautateiden asemista. Tulot. 1913 henkilöliiken
teestä 696,895 mk. (287,958 lähtenyttä ja 280,220
saapunutta matkustajaa) ja tavaraliikenteestä
1.104.885 mk. Säännöllinen laivaliikenne Näsi
järven vesistössä Vilppulaan ja Herraskosken
kanavan 1907 valmistuttua Virtain Toisvedelle
saakka; Pyhäjärven vesistössä Pirkkalaan ja
Vesilahdelle, mistä Lempoisten kanavan kautta
laivaväylää on Pälkäneelle, Längelmäelle ja

Hämeenlinnaan asti. vaikka sitä ei mukavamman
rautatieyhteyden vuoksi enää paljon käytetä.
Jäät lähtevät tav. toukokuun puolivälissä ja
järvet jäätyvät joulukuun alkupuolella —
Pyhäjärvessä n. viikkoa ennen kuin Näsijärvessä —,
joten laivakulkua kestää n. 209 päivää v:ssa.
T:lla rekisteröityjen alusten luku 1914 oli
28 höyry- ja 77 muuta alusta, joiden
yhteenlaskettu kantavuus oli 6,562 rek.-ton. Kun
valtaväyläkin Tammerkoskessa on suljettu
padoilla, on tukkien kuljetuksen helpottamiseksi
Pispalan kannaksen yli rakennettu kaksi
höyryllä käypää rullarataa (toinen 1863, toinin
1870-luvulla). — Postikonttori (vanhempi kuin
itse kaupunki) on I luokan. Lennätinkonttori
(1865) V luokan. Puhelinlaitos (1883) on nyk.
T:n telefoni o.-y:n hoidossa, jolla 011 n. 1.800
tilaajaa.

Paitsi kaupungeissa tavallisia valtion ja
kunnan virastoja ja laitoksia on T:11a
Länsi-Hämeen piiri-insinöörin konttori,
rautateiden I luokan liikennetarkastajan konttori ja
rautateiden T:n varikko, postipiirin tarkastaja,
ammattien tarkastaja, höyryalusten ja -pannujen
tarkastaja, vakaaja, Pirkkalan kihlak :n
kruununvouti, kruununmakasiini, pàkka- ja tullikamari,
kansakoulujen piiritarkastaja, Orihveden
hoitoalueen metsänhoitaja, piirilääkäri ja useita
kaupungin lääkäreitä (m. m. kansakoulu- ja
oppi-koululääkärit), 5 apteekkia, (vanhin 1802. toinen
1857), valtion yleinen sairaala (1848, valtion
hallussa v :sta 1864), jolle 1910-12 valmistui
ajanmukainen talo Kalevankankaalle (120 si jaa, joista
90 lasaretti- ja 30 veneerisellä osastolla),
kun-nallissairaala mielisairaalaosastoilleen (1886, nyk.
sijoitettuna Ilatanpäälle) ja
kulkutautisairaaloilleen (1S97), lääkärien yksityinen sairaala,
synnytyslaitos, jolle kaupunki 1913 rakennutti onnin
talon. T:n tuberkuloosiyhdistyksen
tuberkuloosisairaala (1915), kunnallinen keuhkotautisten
huoltola, piirieläinlääkäri, kunnallinen
teuras-tuslaitos (1888, uusi ajanmukainen 1910).
lihan-tarkastusasema, kauppahalli (1901), joka 172 myy
mälöiheen lienee maamme suurin, paloasema,
köyhäintalo (1886) pakkotyölaitoksineen (1906),
työnvälitystoimisto (1904). huutokauppakamari,
yksityinen vanhojen koti (naisille).
Viemäriverkko. jonka rakentaminen alkoi 1876 ja joka
1887-94 pääosiltaan valmistui, on nyk. (1916)
31.500 m pituinen, sen arvo 750.000 mk. (tileissä
500.000 mk.). Korkeapaineinen vesijohto, joka
1898 valmistui entisen v:sta 1884 toimessa olleen
matalapaineisen sijaan, saa vetensä Näsijärvestä.
Tilapäiset vedehpuhdistuslait teet hankittiin 1916
samaan aikaan raivonneen tavattoman ankaran
lavantauti hävityksen johdosta. Vesijohdon pituus
(1915) OI1 37.394 m ja arvo Smk. 903.869:44
(tileissä Smk. 878.323: 41). Vesisäiliön tilavuus
900 m3; paloposteja 228 ja mittareita 865;
putket 50-350 mm. Sähkölaitos (per. 1888. josta
v:sta katuvalaistuksena on ollut sähkö) on ollut
kaupungin hallussa v:sta 1890 ja myynyt
v:sta 1894 virtaa myöskin yksityisille: se saa
pääasiallisimman voimansa koskesta. Sen teho
matalan veden aikana oli 1914 1.360 kw.
Konevoimaa oli 1,100 kw. vesiturbiinidynamoja ja 420
kw:n dieselmoottoridynanio sekä näiden lisänä
100 kw:n akkumulaattorijoukkio, joten aseman
korkein mahdollinen teho oli 1,920 kw. Kierto-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:07 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0628.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free