Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampere
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1195
Tampere
31)
virran kehittämistä varten oli 750 kw:n
tasavirta kiti tovi rt n-moottorigeneraatt ori.
Sähkölaitoksen arvo oli (1915 tilinpäätöksen muk.)
l.»8 milj. mk. V. 1916 kaupungin valtuusto päätti
Ratinanniemelle lähelle Hatanpään tehdasaluetta
rakentaa uuden höyrylläkäy vän 2.000 kw :n
sähkölaitoksen, myöntäen tähän 1,6 milj. mk.
Sivistys- ja oppilaitokset: T:n
lyseo (ent. reaalilyseo, v:sta 1SS4: keväällä 1916
320 opp.), klassillinen lyseo (1903; 293 opp),
tyttökoulu (1909; 183 opp.), yksityinen suom.
tyttökoulu, nyk. tyttölukio (1883 ; 393 opp.), suom.
yhteiskoulu (1895; 283 opp.), ruots. yhteiskoulu
(1901; 202 opp.), kaksi suom. ja yksi ruots.
valmis-tavakoulu, kauppaoppilaitos (kauppakouluosasto
1890, kauppa-apulaiskoulu 1901,
kauppaopisto-osasto 1908; yht. 208 opp.), teknillinen opisto,
johon kuuluu 3-vuotiset talonrakennus-, kone .
sähkö-, paperi-, kutoma- ja värjäysosastot (1912;
svysluk. 97, kevätluk. 69 opp.), teollisuuskoulu
3-vu’otisine talonrakennus-, kone- ja
kulkulai-tososastoineen (1886; 69 opp.), poikain
ammattikoulu, jossa on 2-vuotinen puutyö-
(rakennustyö-ja hienopuutyö-) ammattiosasto ja
metallityö-(valu-, takoma-, sorvaus- ja levytyö-)
ammattiosastot (1912; 87 opp.), työväenopisto (1899,
maan ensimäinen; syvsluk. 1915 407, kevätluk.
1916 284 opp.). Kaupungin kansakouluissa,
joiden alku juurtaa v:sta 1872, oli
kevätlukukaudella 1916 oppilaita: varsinaisilla
kansakoulu-luokilla 4.157 suomenkielistä ja 134
ruotsinkielistä; lisäksi ilta- ja tehtaalaiskouluissa 104,
apukoulussa 51 ja jatkokoulussa 279 opp. Opettajia
oli 143. Kansakoulun jatkokoulun yhteydessä
toimii myöskin erityinen keittokouluosasto.
Edelleen on kaupungissa ven. kansakoulu,
kä.sityö-läiskouluja, talouskoulu (1892), jossa vuosittain
annetaan 3 päättyvää kurssia, kasvatusopillinen
käsityökoulu (1900), käsityö- ja kutomakoulu,
käsityö- ja taideteollisuuskoulu, uahkurikoulu ja
hevosenkengityskoulu. — Kaupungin kirjasto
(per. 1861) lastenkirjastoineen on vielä
vaatimaton kansankirjasto, ei mikään yleinen kirjasto
sanan nykyaikaisessa merkityksessä: 1915 siinä
oli 7.74S nid. ja lainauksia tehtiin 66,719. Sen
yhteyteen on järjestetty tieteelliseksi
lähdekir-jastoksi ajateltu ,,Suomi-kirjasto" (5.503 nid.).
jonka käyttö kuitenkin on vasta alussaan (1915
187 käyntiä). Uusi kirjastotalo, jonka yhteydessä
myöskin työväenopisto saanee oman
tarkoituksenmukaisen huoneiston, on parastaikaa
suunnittelun alaisena, senjälkeen kuin kaupungin
valtuusto on osoittanut siihen tarpeelliset varat.
Lukusaleja on kaupungissa neljä, joihin 1915 oli
tilattu 169 vuosikertaa sanomalehtiä ja
aikakauskirjoja. — Hämeen museo (ks. t.; per. 1908,
esinenumeroita 18,576. palovakuutusarvo 150,000
mk.) on sijoitettuna Näsilinnaan Mustanlahden
kalliolla, missä myöskin taidenäyttelyt
tavallisesti pidetään. — Teattereja on T:n teaiteri
(1904). joka toimii sille Tampereen teatteritalo
o.-y:n 1912 rakennuttamassa ajanmukaisessa
talossa. ja Työväen teatteri (1905), joka
pääasiallisesti amatööri voi millä työskentelee
työväentalossa. — K o k o u s- ja juhlasaleja on
kaupungintalon juhlasalin ja teatterin lisäksi
Hämeen Pohjalla (1909), työväentalossa (1905),
vapaaehtoisen palokunnan talolla (1911).
entisessä ulkotyöväen yhdistyksen talossa (1908),
raittiustalossa (1888), raittiusyhdistys Taiston
talossa (1892), Emmauksessa
(Kaupunkilähetyksen, N. M. K. Y:n ja N. N. K. Y:n talo; 1907),
Finlaysonin puuvillatehtaan (1875) ja pellavateh
taan (1895) juhlasalit.
Yhdistyksiä: Suom. klubi,
kunnallis-klubi, kauppaseura, konversationsklubben,
talon-omistajayhdistys, työväenyhdistys ja ulkotyöväen
yhdistys ammattiosastoilleen, kristillinen
työväenyhdistys, T:n teknillinen seura, kauppayhdistys,
käsityö- ja tehdasylulistys, Hämeen-Satakunnan
kotiteollisuusyhdistys, Hämeen-Satakunnan
maanviljelysseura. Länsi-Suomen
karjanjalostusyhdis-tvs, Pohjois-llämeen Hippos, puutarhaseura,
kasvatusopillinen yhdistys, lääkäriseura,
tuberku-loosiyhdistys, kaupuukilähetysyhdistys,
lasten-hoitoylulistys (kansanlastentarhat, maitopisara,
lasten seimet), rouvasväenyhdistys, naisyhdistys
(esikaupunkien puutarhanhoidon edistäminen),
kansakoululasten Turvala, sokeainyhdistys,
valko-nauhayhdistys, vanhainkotiyhdistys,
eläinsuoje-lusyhdistys, T:n raittiusseura (osastot: Liitto
ja Aamurusko), raittiusyhdistys Taisto,
raxitatie-läisten raittiusseura, Hämeen museoseura,
taideyhdistys, esperantistiseura, Näsijärvi segelsällskap,
urheiluseuroja (Pyrintö y. m.), nuorisoseuroja:
T:n nuorisoseura, T:n jäämit (hyvä sekakuoro),
Nuorsuomalaiset nuoret, sosiaalidemokraattinen
nuorisoliitto, evank.-luteril. nuorisoliitto y. m.,
liikeapulaisseura, valitimestariklubi,
ajuriyhdis-tys y. m. Suomen paperiteollisuustyöväenliiton,
kutomateollisuustyöväenliiton ja
maanvuokraa-jainliiton keskushallitus on täällä, samoin
Länsi-Suomen piirin yksityisoppikouluyhdistvksen johto.
Useilla koko maan käsittävillä yhdistyksillä,
niinkuin N. M. K. Y :llä ja N. N. K. Y:llä. Iut.-evank.
\ hdistyksellä. lähetysseuralla, pelastusarmeialla.
raittiuden ystävillä, vankeinhoitoyhdistyksellä,
kotimaisen työn liitolla y. m. on T:lla
haaraosas-tpnsa tai piirihallintonsa. Lisäksi on tavalliset
puolueyhdistykset. Lähemmin liike- tai
taloudellisiin yrityksiin kuuluvat Suomen
luotonantaja-yhdistys, paperikonttori. Suonien
tulitikkutehdas-yhdistys, pussitehtaiden yhdistys, Hämeen läänin
maakauppiaiden paloapuyhdistys ja Suomen
maanviljelijäin metsätoimisto. — Sanomalehtiä:
..Aamulehti" (1881; 6-, 3- ja 1-päiväinen painos),
..Tampereen Sanomat" (1906; 6- ja 3-päiväinen
painos). ,.Tammerfors Aftonblad" (1916;
4-päi-väinen). ..Kansan Lehti" (1899; 6- ja 3-päiväinen
iltalehti). Viikkolehdet ..Työkansa", „Nuoriso",
Suomen Viikkolehti", „Sun nuntai tervehdys",
jotapaitsi viikottain ilmestyvät ..Pirkkalan
Uutiset", ..Tyrvää" ja ..Punkalaitumen Sanomat"
painetaan täällä. ..Maanvuokraapa" ja „Sanomia
Armosta" ilmestyvät kahdesti kuussa,
^Puutarha". ,.Metsämies", ..Rauhan Sanomia".
..Lasten Ystävä". .,Suomen maanmittariylulistyksen
aikakauskirja" ja ..Kotoa ja kaukaa" kerran
kuussa sekä „Kutomatyöläinen"
vuosineljännek-sittäin.
Ympäristössä on huomattavia paikkoja
aivan kaupungin laidassa oleva Pyynikin harju,
joka näkötorneineen, rantateineen ja pitkin
harjun selkää Ylä-Pispalaan johtavine kävelyteineen
tarjoo paljon nähtävää. Pyynikin juurella
Pyhäjärven rannalla 011 n. s. Palokunnan kenttä, jossa
kansanjuhlat (laulujuhla 1888) tavallisesti
pidetään. Sen vieressä oleva Rosendahlin ulkoravin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
