- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1195-1196

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampere

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1195

Tampere

1191)

lienk.) kuudes Suoni n kaupungeista, mutta
käsityöläisten luvussa neljäs, joskus kolmaskin.

Se seisaustila, johon T:ii laajeneminen 1819 v:u
seuduilla oli joutunut, jatkui vuosikymmeniä
Kaupunki ei voinut laajeta millekään suunnalle,
kun sitä joka puolelta piirittivät koski,
Finlaysonin tehdasalue ja plantaasit. Väestön kasvaessa
tuli uuden tonttimaan tarve yhä kipeämmäksi,
mutta plantaasien omistajat väittivät niitä
omikseen ja vaativat kohtuuttomia lunastushintoja.
V. 1830 Oli T:lle jo vahvistettu uusi K. L. Engelin
suunnittelema asemakaava, jossa vähää ennen
tapahtuneen Turun palon vuoksi eri
kaupunginosat oli erotettu toisistaan leveillä istutuksilla
(nyk. Puistokatu ja Aleksanterinkirkon
puistikko), mutta sitä ei päästy toteuttamaan.
Viljelemättömällä alueella Mustanlahden puolella
alkoi kuitenkin 1850 luvulla asutus ja jatkui
sitten vähäisessä määrässä plantaasialueen
pohjoisosissa,’ missä kaupunki rupesi lunastamaan
esplanadin lähitoutteja ja 1860 pani alkuun
puiston perustamisen. Oikeudenkäynti plantaaseista
päättyi vasta 1S61, jolloin senaatti julisti ne
korvauksetta kaupungin omiksi. V:n 1865
suuren palon jälkeen kaupungin asemakaava
muodostettiin uudelleen (1868) ja plantaasit jaettiin
tonteiksi. Luoteisimmaksi järjestettiin
pienitont-tinen työväen-kaupunginosa, joka kansan suussa
sai Amurinmaan nimen, kun sanomissa samaan
aikaan luettiin Amurinmaalian siirtolaisina
lähteneistä suomalaisista. Plantaasitaistelu jen
aikana oli 1856-58 ollut kysymys myöskin
kosken itärantojen lunastamisesta kaupungille, mutta
asia oli päässyt raukeamaan. Uusien tehtaiden
ympärille oli sinne syntynyt taaja kyläryteikkö
Kyttälä. jonka asukasluku 1864 laskettiin
gjOOO:ksi ja 1867 jo 3.000 hengeksi, kaupungin
oman asukasluvun ollessa 1865 5,53S. Kylän
likaisuus, tautisuus ja huono elämä olivat maan
kuuluja. Kaupungin täytyi oman
turvallisuuten-sakin tähden luuasiaa Kyttälä, mikä tapahtui
1876. Sen olot jäivät kuitenkin pitkiksi ajoiksi
entiselleen. Vasta 1886 saatiin sille vahvistetuksi
asemakaava. 1890-luvun alussa alkoi Kyttälän
uudistus. Osa sen asukkaista siirtyi kaupungin
rajain taakse perustaen sinne Järvensivun esi
kaupungin, osa taas uuteen Tammelan
kaupunginosaan ja Soukanlahden kalliolle, jota
kaupunginosaa sinne muuttaneille annettujen
verovapausvuosien mukaan ruvettiin sanomaan
Armonkallioksi. Mutta vanha Kyttälä muuttui
muutamassa v:ssa siistiksi kaupungiksi, jota uljaine
llämeenkatuineen pian oli mahdoton tuntea
entiseksi telulaskyläksi.

Tällä välin oli myöskin T:n teollisuuden ja
liike elämän kehittymistä jatkunut. Vuosisadan
puolivälin jälkeen saavutti T. sen aseman maan
varsinaisena teollisuuskaupunkina, joka hankki
sille „Suomen Manchester"in liioittelevan
kunnia-niinen. Se edusti yksin n. ’/a maan tehtaiden
työntekijäin luvusta ja Vs maan tehdastuotannon
arvosta. 1850-luvulla syntyivät pellava tehdas
konepajoilleen ja verkatehdas, molemmat kosken
itärannalle, mutta sitte kshitys hidastui.
1860-luku oli teollisuudelle vaikea aika. Ameriikan
sota tuotti hankaluuksia puuvillatehtaalle, jonka
työväestö 1860-63 väheni 1.627 :stä 897 :ään.
Useat pienet teollisuuslaitokset lakkasivat, ja uusia
syntyi vain K. F. Idestamin „puulumpputehdas"

(1866; nj k. kattohuopatehdas), mutta se sitä
tärkeämpi ollen ensimäisiä puumassapaperin valmis
tajia maassamme ja niistä se, joka varsinaisesti
osoitti tämän teollisuuden kannattavaisuuden.
Kun sen esimerkki sai Ttlla ja sen ympäristössä
pian seuraajia (T:n pellavatehtaan. Nokian,
Mäntän, Kyröskosken ja Valkiakosken
puuhiomot 1868-72;, tuli T:n seudusta
paperiteollisuuden ensimäinen keskus maassamme. Vielä 1870
ja 1880-luvuilla oli teollisuuden kehityn T:!la
suhteellisen hidas. Liikenteen kehittymiselle nämä
vuosikymmenet sensijaan olivat käänteentekeviä.
Höyrylaivaliikenne oli alkanut jo 1858
Näsijärvellä, josta Muroleen kanavan valmistuttua 1854
kulkuväylää jatkui Ruovedelle ja 1863 v:n per
kauksien jälkeen Virtain Mustaanlahteen saakka,
sekä Pyhäjärvellä 1859. Hämeenlinnan kanssa
T. pääsi höyrylaivayhteyteen, kun Lämpöisten
kanava valmistui 1868. Tärkeintä oli kuitenkin,
että rautatie 1876 Etelä-Suomesta ulotettiin T :lle.
Tämä kohotti myöskin Näsijärven
höyrylaiva-reitin merkitystä, joka nyt tuli välittämään
kauttakulkuliikennettä Pohjanmaan ja
Etelä-Suomen välillä. Vaasan radan valmistuminen
18S3 oli T:lle uusi voitto, mutta Näsijärven
laivaliikenne vajosi silloin vain paikallisliikenteeksi.

Uusi nousuaika alkoi T:lla 1890-luvulla. Porin
rautatie valmistui 1895. Uusia tehtaita syntyi
runsaasti: kutomoja, rautateollisuuslaitoksia
y. m., ja vanhoja laajennettiin. Vv. 1860-90 oli
vanhimmilla tehtailla ollut jättiläisosa T:n
teollisuudessa : 1890 työskenteli 72 % kaupungin
teol-lisuustyöväestä ennen v:tta 1860 perustetuissa
tehtaissa. Nyt 1890-luvulla kohosi
teollisuus-työväen lukumäärä miltei kaksinkertaiseksi:
5,567 isiä 10,539 :ään, ja uusia tehtaita
perustettiin niin paljon, että niiden osalle 1900 tuli
kaupungin teolUsuustyöväestöstä 22 % (ennen
v:tta 1860 perustettujen osalle vielä 57,5%).
Jos ei oteta lukuun Finlaysonin tehdasta, jolla
oli omat erioikeutensa, eivät vapaakaupungin
oikeudet edellisillä vuosikymmenillä, huonojen
kulkuneuvojen, pääomien vähyyden ja tuotteiden
rajoitetun menekin vuoksi olleet merkinneet
kaupungille erityisen paljoa, varsinkaan senjälkeen
kun 1869 v:n yleinen tullitaksa alensi tullit koko
maau teollisuuden hyväksi. Pellavatehdas ja
verkatehdas eivät menettäneet sanottavia sen
kautta, että ne kosken itärannalla sijaiten olivat
osattomia vapaakaupungin oikeuksista. Vasta
1880-lnvun lopulla opittiin näitä oikeuksia
käyttämään. ja juuri niiden turvin syntyi senjälkeen
useita puolivalmisteiden viimeistelyä tarkoittavia
tehtaita, trikootehtaita y. m. Yksi ainoa vuosi
(1900) säästi esim. veturitehtaalle n. 10(^,000 mk.
Kun puheenaolevat oikeudet 1905 v:u lopussa
päättyivät, eikä niitä enää uudistettu, vaikutti
se ilmeisen pysähdyksen T:n kehityksessä.
Väkiluvun kasvaminen, joka 1890-luvun lopulla oli
ollut tavattoman nopea, hidastui (lisääntyminen
1880-90 49.o%, 1890-1900 89,3 %, mutta 1900-10
vain 13,»%) ja 1910 v:n jälkeen oli poismuutto
muutamina vv. suurempi kuin kaupunkiinmuutto.
Sittemmin on kuitenkin taas tapahtunut käänne
kaupungin eduksi. Liike-elämä on ehtinyt
mukautua uuteen olotilaan, ja viime vv. on taas
syntynyt runsaasti uusia tehtaita. Ne pyrkivät
aikaisemmin sijoittumaan kaupungin
ulkopuolen • Epilään, mitä kehitystä Nokia-yhtiö koettaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:07 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0634.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free