- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1205-1206

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampooni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1205

Tampooni—Tandefelt

1206

Meksikon tärkein satamakaupunki; 17,569 as.
(19(16 . — T;u asema on hyvin epäterveellinen,
keltakuume on usein raivonnut, mutta olot ovat
parantuneet vesi- ja viemärijohtojen valmistuttua
1906. T:n liikekorttelit ovat hyvin rakennetut.
Jää-, säilyke-, kangastelitaita, sahoja,
polttoöljy «puhdistamoita, jokilaivaveistämöilä. Satama
on suurennettu ja syvennetty niin, että sen
syvyys matalanveden aikana on 7 m. Sen kautta
viedään hopeaa, /lyove-kuituja, sokeria, vuotia,
karjaa, puuvillansiemenkakkuja, kahvia,
vaski-malmia, asfalttia, polttoöljyä y. m. T :sta lähtee
rautatie sisämaahan, San Luis Potosiin ja toinen
pohjoiseen, Ciudad Victoriaan ja Monterreyhin.
Kaapeli Vera Cruziin ja Galvestoniin.

E. E. K.

Tampooni (ransk. iampon), tukko, harso- t.
vanutukko, jollaisia kirurgi käyttää haavain
tukkeamiseen, esim. verenvuodon
tyrehdyttämi-seksi, y. m.

Tamppi (ruots. stump), metallityössä
käytettävä lävistimen tapainen teräspuikko (tuurna,
merasin); a joneuvojen aisoihin kiinnitettävä,
tavallisesti reiäkäs vetohihnan pää;
kutomakoneessa pikkeriu (svöstäväntyöntäjän)
vastaanottaja; puvussa kokoonvetävä, napeilla tai
sol-jella kiinnitettävä kangashihna. P-o P-o.

Tamppilaitos (ruots. stamp) on yleisnimitys
monille erilaisille teollisuuslaitoksille, joiden
toiminta perustuu survomis- tai
hakkaamisliikkee-seen. Niinpä vanhan-aikaista vanutuslaitosta
(vasaravanutiuta) kutsuttiin t:ksi. Nykyään
ovat t:t harvinaisempia, mutta käytetään
sellaista esim. hamppukuitujen pehmittämiseen.
T. tai petkelmylly toimii tavallisesti siten, että
pyörivä akseli nostelee siihen kiinnitettyjen
tappien avulla puupetkelei’.ä, jotka taas omalla
painollaan putoavat muokattavien raaka-aineiden
i hamppusormauksien y. m.) päälle.
Vasaravanut-timessa ovat petkeleet nuijamaisia. E. J. 8.

Tampuuri (ransk. tambour), eteinen. —
Pnkennust., silinterimäinen, siis
rummunmuotöinen, harvemmin monisivuinen kupolin ja
penden-tiivien välinen rakennuksen osa, jolla kupoli
lähinnä lepää ja jonka ikkunoista kuvun alla
oleva huone saa valoa, tulee rakennustaiteessa
vasta myöli. bysanttilaisella ajalla käytäntöön
ja kehittyy renesanssin aikana valta-aiheeksi;
pylväänrumpu. monesta kappaleesta ladotun
pyl-väänvarren osa. XJ-o N.

Tamsui (jap. Tansui, ulkomaalaisten Hobe),
satamakaupunki Forinosan pohjoispäässä, T.-joen
suussa, Taihokusta tulevan radan pohjoispäässä;
n. 7,000 as. — Satama huono, josta syystä
kilpaileva Kelung (T:sta itään) on alkanut vetää
puoleensa T:n ulkomaankauppaa. Viedään teetä,
riisiä, sokeria, kanverttia.

Tamtam ks. G o n g.

Tamulit ks. Tamilit.

Tamuz, bab. jumaluusolento. T. oli kasvulli
suuden jumala ja hänen kuolemaansa ja
elpymistänsä vietettiin vuosittain. Kun kesähelteessä
kaikki lakastui, vietettiin hänen kuolinjuhlaansa
suurilla valittajaisilla. Istar (ks. t.) jumalattaren
tarussa kerrottiin tämän käyneen manalasta
noutamassa nuoruutensa lemmittyä T:ia.
Lukuisat virret ja hymnit todistavat T.-palvonnan
yleisyyttä. Syyriassa T. sulautui Adonis
jumalaan, jota siellä palveltiin vielä kristillisenä

aikana. [Baudissin, „Adonis und Esmun" (1911).]

E. K-a.

Tana. 1. Joki (myös Dana, Manja) Englannin
Itä-Afrikassa, alkaa monista vesirikkaista lähde
joista Kenia-vuorelta, virtaa ensin kaaressa
etelään, sitten pohjoiseen, kääntyy
Hargazo-putous-ten alapuolella etelään, virtaa 15 km pitkin
meren rantaa ennenkuin vaarallisen suusärkän
poikki laskee Intian valtamereen. Kosket ja
matalikot tekevät sen liikenteelle arvottomaksi
muulloin, paitsi sadeaikana, jolloin
matalapohjai-silla aluksilla voidaan kulkea Hargazo-putouksille
asti (576 km suusta). Ylä- ja alajuoksulla T:n
tienoot ovat hyvin viljavia, keskijuoksulla
sitävastoin etupäässä pensaikkoaroa. — T:n muk.
on nimitetty T:n provinssi Englannin
Itä-Afrikassa. — 2. Järvi (myös Tsuna, Dembeai
Abessiinian vuoristossa, Gondarin eteläpuolella,
1,755 m yi. merenp., 71 km pitkä, 65 km leveä,
3,630 km2, 72 m syvä. Syntynyt
hautalaskeu-maan. Eteläpäästä lähtee Bahr el-azrak (Abai),
Niilin tärkein lisäjoki. Saarista suurin Dek. —
3. T. 1. T a n a e 1 v ks. T e n o ,) o k i. E. E. K.

Tanacetum ks. Pietaryrtti.

Tanagra, muin. kaupunki Boiotiassa. T., joka
sijaitsi Äsopos- (nyk. Vurieni-)jokeen pohjoisesta
laskevan Thermodon- (nyk. Lari-) puron oikealla
rannalla, kuului boiotialaiseen liittoon; sen
lähistössä suoritettiin 457 e. Ivr. taistelu, missä
spartalaiset tuottivat ateenalaisille ratkaisevan tappion.
T. oli Korinnan (ks. t.) syntymäpaikka. —
Nykyään raunioina olevan T:n hautuumaalla
on vsta 1874 alkaen toimitettu kaivauksia, jotka
ovat saattaneet päivänvaloon erinomaisen
runsaan määrän polttosavesta tehtyjä, maalattuja
pystykuvasia (n. s. „T.-statyetteja", ks.
Kreikkalainen taide IV, palsta 1544).

E. R-n.

Tanais, Donin antiikkinen nimitys; T:ta
pidettiin Aasian ja Euroopan rajajokena. T. oli myös
nimeltään Donin suistossa 15 km pohjoiseen
nyk. Asovista sijaitseva miletolainen siirtola.

E. R-n.

Tanaka, S o h e, jap. musiikintutkija. Julkaisi
Berliinissä tutkielmia musiikin akustiikan alalta
(1877, 1890). Rakennutti keksimänsä
järjestelmän mukaisen akustisen harmonin, joka oli
ensi-mäinen ja alallaan uraauurtava. I. K.

Tananarivo = A n t a n a n a r i v o ks. Mad
a-g a s k a r, palsta 1582.

Tanaro, Pon lisäjoki oik. Piemontissa, lähtee
Merialpeilta, Monte Saccarellolta, virtaa
pohjoista ja koillista pääsuuntaa, laskee Bessigna
nan alapuolella Polion; 250 km.

Tana-älf ks. Tenojoki.

Tandefelt-s u v u n esi-isä, ratsumestari Arvid
Henrikinpoika (k. 1657), Rapalan herra
Sysmässä, otti osaa 30-vuotiseen sotaan ja
korotettiin 1650 aatelisarvoon, jolloin otti nimen
..Tandefelt" muka siitä syystä, että Leipzigin
taistelussa luoti oli vienyt kolme hammasta hänen
suustansa. Hänen poikansa Johan T. joutui
Pultavassa ven. vankeuteen, jossa kuoli 1712.
Suvun myöhemmistä jäsenistä mainittakoon,
paitsi alempana nimitettyjä, aliupseeri Otto
Johan T., joka 1810 oli Fersenin murhan
toimeenpanijoita (Tukholmassa), kertomuksen
mukaan hänen surmaajansa, kuoli Ameriikassa, ja
postimestari Otto T. (1811-62), Otto Tarvasen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0639.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free