Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanniini ... - Tanska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1213
Tanniini
i—Tanska
1214
Tanniini, parkkiliappo (ks. t.).
Tanniiniaineet, parkkihappoa sisältävät
aineet.
Tannila, ratsutila Sulkavan pitäjässä. 2 km
kirkolta, järven rannalla, käsittää yht. 3/s
manttaalia, 335 lia. Omistajista mainittakoon majuri
C. ,1. Keiher 1815-60, piirilääkäri P. Ph.
Lind-forss ja maanmittari Emil Lindforss vista 1872.
Päärakennus on rakennettu 1859. Y. W-a.
Taruioformi, metyleeniditan niini,
vaalean-punaisenharmaa jauho. Muodostuu formaliinin
vaikuttaessa tanniiniin. Käytetään lääkkeenä.
S. S.
Tannu-vuoristo (Tannu-ola),
Luoteis-Mongo-liassa, haarautuu Sailugemistä (Altaista), samoilta
seuduin, josta myös Sajanin-vuoristo alkaa,
kulkee länsi-itäistä pääsuuntaa; n. 580 km pitkä
Korkein huippu Tsaptsal. 3,218 m, länsipäässä
Verraten helppokulkuinen. Pohjoisrinteet
sankkojen metsien peitossa. T. on vedenjakajana
Jenisein yläjuoksun ja Kobdon ylätasangon välillä.
Verraten vähän tutkittu.
Tannwald [-väli], kaupunki Böömissä,
Gab-lonzin piirikunnassa, Kamnitz- ja Desse-jokien
yhtymäkohdassa, n. 4.000 as.
Tanreki ks. H a r j a s s i i 1 i t.
Tansillo
i’-J, Luigi (1510-84), it. runoilija.
T. oli Napoli’n varakuninkaan Don Pedro de
Toledon palveluksessa ja seurasi häntä [-sotaretkelle turkkilaisia vastaan. Tehtyään laajoja
merimatkoja hän joutui virkamieheksi Gaetaan.
T:n varhaisin teos on „I due pellegrini", dialogin
muotoon sepitetty paimenrunoelma. V. 1534
ilmestynyt runoelma ..11 vendemmiatore" joutui kirkon
kiroihin riettaan sisältönsä vuoksi. Osoittaakseen
katumustaan T. kirjoitti hengellisen eepoksen
..Le lagrime di San Pietro", joka kuitenkin jäi
lopettamatta ja ilmestyi vasta hänen kuoltuaan.
Parhaiten T. onnistuu muotovalmiissa, usein
lennokkaissa lyyrillisissä runoissaan, joissa ilmenee
melkoista itsenäisyyttä. Hän viljeli
menestyksellä myöskin opettavaista runoutta, sepittäen
teokset „T1 podere" (..Maatila") ja „La balia"
i .Imettäjä"), joka antaa neuvoja lastenhoidosta.
[..Opere di L. T." (1738, ei täydell.) ; „Poesie
<li L. T." (1781); ..Poesie liriehe edite ed
ine-dite di L. T." (1882; varust. elämäkerralla);
„L’egloga e i poemetti di L. T." (1893).]
E. TV-s.
Tanska (tansk. ja ruots. Danmurk, saks.
Dänemark, engl. Dcnmark, ransk. Dancmnrk, lat.
Dania), eteläisin Skandinaavian kolmesta
kuningaskunnasta. maantieteellisesti oikeastaan
Keski-Kiirooppaan kuuluva, Pohjanmeren, Skagerrakin.
Kattegatin, Juutinrauman ja Itämeren välissä,
käsittää Jyllannin niemimaan pääosan Konge-aan
keskijuoksun pohjoispuolella, Kattegatissa olevat
saaret (Lfeso. Anholt, Samsø), Kattegatin ja
Itämeren välissä olevat T:n saaret (Sjælland ynnä
I.olland, Falster ja Moen sekä Fvn ynnä Langeland.
.Uro ja Taasinge) sekä erillään näistä Itämeressä
olevan Bornholmin, kaikkiaan 38,971 km* (1912).
2.757.076 as. (1911; 1916 väkiluku oli 2,921.362),
71 km-’:llä. Hallinnollisesti T:aan luetaan
myöskin Fär-saaret (ks. t.), jotavastoin alusmaita ovat
Islanti (ks. t.), Grönlanti (ks. t.) ja T:n
Länsi-Intian saaret Sankt Thomas, Sankt Croix ja
Sankt Jan (ks. n.; kansanäänestyksessä 1916 ne
päätettiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti
myödä Yhdysvalloille), kaikki yhteensä 294,643
km- (1912; Grönlannista otettu lukuun vain
asu-tuskelpoinen alue), 143,741 as. (1911; Islannin
väenlasku jouluk. 1910). Koko T:n valtakunta
siten käsitti 333,614 km2 (hieman vähemmän
kuin Suomi), 2,900,827 as. (1911; vähän
pienempi Suomen asukasmäärää). Seuraavassa
käsitellään vain varsinaista T:aa, Jyllantia ja T:n
saaria. — T. ulottuu 57°44’55"-54°33’51’’ pohj.
lev. (Skagenista Gedseroddeen) ja
8°4’30"-15° 11’59" (Blaavandslmkista Ærteholmene
nimisiin saariin) it. pit. Greenw. — T. jaetaan tav.
seuraaviin pääosiin:
Rannikot. T:lla on hyvin pitkä rantaviiva,
6,951 km (josta saarien osalle tulee 3,814 km,
J\ llannin osalle 3.137 km); mannerraja on vain
’/sn siitä. Jyllannin länsi- ja pohjoisrannikko
eroaa suuresti itärannikosta ja saarien
rannikoista. Edellämainittu, Pohjanmerta ja
Skager-rakia vastaan, on alavaa, hiekkakinosten
reunustamaa, melkein suoraviivaista, laakeapohjaisine.
kliffeihin päättyvien niemekkeiden toisistaan
erottamine poukamineen; mataloita laguuneja
(Ringkøbing f.jord. Nissum fjord y. m.)
erottavat kapeat liiekkakannakset merestä. Rannikon
ulkopuolella on pitkälti matalikkoa, salakarien ja
hiekkasärkkien täyttämää ; esim. Blaavandslmkista
työntyy mereen 37 km pitkä matalikko,
merenkulkijain pelkäämä Horns rev. Yleensä on koko tämä
rannikko (,,Rautainen rannikko") hyvin
vaarallinen ja vaikeakulkuinen; ainoa käyttökelpoinen
satama 011 Jyllannin lounaisosassa, Fanon saaren
suojassa oleva Esb]erg. Jyllannin pohjoispää on
oikeastaan Lim-vuonon (ks. t.) mantereesta
erottama (v:sta 1825) saari. Jyllannin itärannikko
ja saarien rannikot ovat toisenlaisia,
korkeussuhteiltaan vaihtelevaisia (korkea Moens klint
Møenin saaren itäpäässä), rikkoutuneita,
niemi-ja lahtirikkaita (lahdet ovat joko pitkiä, kapeita
,,fjord"eja tai kapeasuisia, leveäpoh.jukkaisia
.,nor"eja; edelliset vallitsevat mantereella,
jälkimäistä muotoa tavataan taasen saarilla). Saaret
erottaa Jyllannista kapea (kapeimmalla kohdalla
tuskin 3/, km leveä) Vähä-Belt, Ruotsista
Juutinrauma (ks. t.), ja Iso-Belt (ks. t.) jakaa saariston
kahteen ryhmään: Sjælland-Lolland ja
Fyn-Langeland. jotka maatuisivat kahdeksi suureksi
saareksi meren laskiessa 3 m. Erillään
Itämeressä on Bornholm.
Geologiselta rakenteeltaan ja
pinnanmuodostukseltaan T.,
lukuunottamatta graniittista, Fenno-Skandiaan kuuluvaa
Bornholmia, liittyy täydellisesti
Keski-Euroop-paan. T:n vanhimmat vuorilajit ovat
liitukaudelta, mutta ne ovat enimmäkseen vielä
nuorempien, tertiääristen ja varsinkin jääkautisten ja
kai2 (1912) as. (1911) as. km2
Sjælland lähisaarilleen 7,499 1,096,897 146
Bornholm 588 42,885 73
Lolland-Falster 1,789 115,658 65
Fyn 3,474 303.179 87
Saaret kaikkiaan 1X350 1,55K,619 117
Kaakkois-Jyllanti 7,321 482,264 66
Pohjois-Jvllanti 7.559 351,573 47
Lounais-Jyllanti 10.741 364,620 34
Jyllanti kaikkiaan 85,631 1,198,407 47
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
