Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1215
Tanska
122(T
alluviaalisten kerrosten peitossa. Kivikaudelta
nykypäiviin asli T:ssa on tapahtunut jatkuva
maankohoaminen (17 m Skagenin kohdalla).
Jyllannin länsiosissa sitävastoin meri on
valloittanut. tuntuvia aloja. Ylimalkaan maaperä
Jyllannin itäosissa ja saarilla on erinomaisen
hedelmällistä, merkeliä, savea y. m. s., jotavastoin
Länsi-Jyllannissa vallitsevat karummat
hiekka-ja sora-ainekset. Suurin piirtein katsoen T. on
alankomaata, keskikorkeus on vain 30 m yi.
merenp., muttei kuitenkaan ole yksitoikkoista
tasankoa muualla kuin Länsi-Jyllannissa, jossa
on melkein silmänkantamattomia
kanervakau-kaita. Muualla vallitsevat matalakukkulaiset
(moreenia) tai heikosti aaltoiset maisemamuodot.
T:n korkein kohta on Ejer Bavnehoj (172 m
yi. meren]).) Itä-Jyllannissa; Sjællandilla kohoaa
Gyldenloves Hej 126 m:iin, Fynillä Frøbjerg
Bavnehoj 131 m:iiu, Moenillä Aborrebjerg
143 m:iin ja Bornholmilla graniittikukkula
Rytterknscgten 162 m:iin.
Vesistöt ovat vähäisiä; pikkujärviä on
kuitenkin, varsinkin Itä-Jyllannissa ja
Sjællandilla, paljo. Kaikkiaan on järviä ja jokia
(Länsi-Jyllannin rannikkolaguunit lukuunotettuina)
553 km2, josta 242 km2 tuli saarien (173 km!
yksin Sjællandin) osalle. Suurin joista on
Gudenaa (vain 158 km) Jyllannin itäosassa,
vesi-rikkain on Pohjanmereen laskeva Skjernaa
(90 km). Järvirikasta on Gudenaan vesialue;
siellä on T:n suurin järvi Mosso (vain 17 km2).
Monet järvet ovat täyttyneet turvesoiksi;
sellaisia ovat Store Vildmose (69 km2) Lim-vuonon
pohjois- ja Lille Vildmose (55 km2) sen
eteläpuolella. — Kannikkojen, pinnanmuodostuksen ja
vesistöjen yksityiskohdista ks. lähemmin
Jyllanti, Sjælland. Fyn, Langeland,
L o 11 a n d, M ø e n, B o r n h o 1 m.
Ilmasto on vaihtelevasäinen, lauhkea
valta-meri-ilmasto. Vuotuinen keskilämpö on + 7,s° C,
helmikin — 0,s° C, lieinäk:ii + 16° C. Talvella
rannikot ovat n. 0,5°-l° C lämpimämpiä kuin
sisämaa. Vuoden sademäärä on 614 mm, suurin
Lounais-Jyllannissa (708 mm), pienin Sjællandin
pohjoisosassa (547 mm). Lämpöä ja sadetta
tuovat lounais-, etelä- ja länsituulet (melkein
puolet kaikista tuulista ovat näitä). Kylmyyttä
tuovat joskus odottamatta puhaltavat luoteistuulet
ja keskellä kesää voi auringonlaskun aikaan
kylmä usva, „Havgusen", länsirannikolta
ajautua kauas sisämaahan. Ukkospäiviä on n. 130.
Kasvisto on keskieurooppalainen.
Leiman-antavana puuna on pyökki, jonka taajan
lehvä-katoksen alla aluskasvillisuus on hyvin niukka.
Pyökki menestyy tuskin missään niin hyvin kuin
T:ssa. Se on Jyllannista, Fyniltä ja Sjtellandilta
työntänyt tieltään melkein kokonaan tammen,
joka vielä 200 v. takaperin siellä oli aivan
yleinen, niinkun se vielä on eteläisemmiltä saarilla.
Tammistoissa kasvaa paljo muita puita ja
pensaita: lehmuksia, jalavia, saarnia, vaahteroita,
pähkinäpensaita y. m. Aikanaan tammi tunki
tieltään havupuut, joiden jätteitä tavataan
turvesoissa ja joita viime vuosisadalta alkaen on
ruvettu istuttamaan Länsi-Jyllannin nummille ja
kanervakankaille. Kaikkiaan 1912 T:n
pinta-alasta oli metsää kasvavaa maata (metsikköjä,
istutuksia, puistoja; varsinaisia metsiä tuskin
on) 3,330 km2, siis noin 8,5 % koko pinta-alasta.
Länsi-Jyllannille leimanantavia ovat laajat
nummet ja kanervakankaat (n. 5,700 km2:n alalla),
joiden ala kuitenkin Hedeselskabin (ks. t.)
ponnistuksista on melkoisesti pienentynyt.
Muutenkin pelto- ja niittyviljelykset painavat muualla
leimansa maisemamuotoihin. — Eläimistö on
jokseenkin samanlainen kuin Keski-Euroopan
pohjoisosien. Nisäkkäitä on 45 lajia, suuremmat
(saksanhirvi, kauris, villisika) sekä petoeläimet
ovat hyvin harvinaisia, useimmat ovat säilyneet
vain puolikesyssä tilassa eläinpuistoissa.
Väestö ja asutus. Kansallisesti T. on
yhtä eheä kuin muutkin Skandiuaavian maat.
V. 1911 varsinaisessa T:ssa syntyneitä oli
2,655,522, eli 96,» <Ja varsinaisen T:n koko
väestöstä, Saksassa syntyneitä 34,535 henkeä,.
Ruotsissa 33,312, Norjassa 4,696, Venäjällä 3,705,
Yhdysvalloissa 2,428, T:n alusmaissa (ja
Färsaarilla) 2,038. Suomessa syntyneitä T:ssa oli 720
(1901: 232 henkeä). — Tanskalaiset kuuluvat
germaanilaisen „rodun" skandinaavilaiseen
haaraan; rotuominaisuudet eivät ole säilyneet yhtä
selvinä kuin norjalaisilla ja ruotsalaisilla.
Henkiset kyvyt suuret; taloudellisessa
toiminnassaan tanskalaiset osoittavat huomattavaa
käytännöllisyyttä. Kansanvalistus korkealla kannalla.
Uskonnoltaan he ovat luterilaisia. Kielestä ks.
T:n kieli ja kirjallisuus. — Varsinaisen
T:n ulkopuolella tanskalaisia asuu T:n entisillä
alueilla Saksassa, Slesvig-Holsteinin
pohjoisosissa (Sønderjyllandissa), 141,061 as. (8,7 %
Slesvig-Holsteinin väestöstä 1910), Yhdysvalloissa
(181,649 T:ssa syntynyttä 1910) ja Kanadassa
sekä jonkun verran muissakin merentakaisissa
maissa, jonne heitä on asettunut uutisasukkaina,
käsityöläisinä ja liikemiehinä, osaksi jääden T:n
alamaisiksi. T:n alamaisia on Euroopan maista
etenkin Ruotsissa ja Norjassa (2.900 ja 3,040
1910). T:n alusmaiden väestössä on verraten
vähä tanskalaisia (Islannissa ja Fär saarilla
asutus on norjalaista juurta, Grönlannin asukkaat
ovat eskimoita, Länsi-Intian saarten neekereitä
tai sekarotuisia). — T:n nyk. rajojen
sisäpuolella oli asukasmäärä 1801 929,001,1840 1,289,075,
1880 1,969,039, 1890 2,172,380, 1901 2,449,540 ja
1906 2,588,919 henkeä. V. 1911 1.000 miestä kohti
tuli 1,061 naista. Syntyneisyys on tasaisesti
alentunut ollen 1914 25,6 °/oo (1905 28,i°/oo), mutta
samalla on kuolleisuuskin alentunut, ollen 1914
12,« °/oo (alhaisimpia Euroopassa; 1905 15,o°/oo).
joten ylisyntyneisyys oli 13,o °/oo, suurempi kuin
Ruotsissa ja Norjassa. Ylisyntyneisyys ei
kokonaisuudessaan tule maan hyväksi, sillä vaikka
siirtolaisuus merentakaisiin maihin ei enää
olek-kaan yhtä suuri kuin viime vuosisadalla
(huippukohdan se saavutti 1892, jolloin valtameren taakse
maasta lähti 10,422 henkeä), vie se kuitenkin
melkoisen osan ylijäämästä; 1914 T:sta lähti
ulkoeurooppalaisiin maihin 6,203 henkeä (1910
8,890. 1913 8,846 henkeä), joista 5,123
Yhdysvaltoihin, 560 Kanadaan, 326 johonkin muuhun
Ameriikan valtioon. 120 Austraaliaan. Väestön
kasvaminen oli 1880-81 (1 p.stä heinäk. 1 p:ään
heinäk.) 0,93%, 1890-91 0,74%, 1900-01 1,sj%,
1910-11 1,»% ja 1914-15, l,os%, tuntuvasti
suurempi kuin naapurimaissa. Väestön
kasvaminen tulee etupäässä kaupunkien hyväksi
maaseutuväestön huomattavassa määrässä
siirtyessä niihin. Vv. 1840-45 koko maan väestön
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
