Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1218
Tanska
122(T
vuotuinen kasvaminen oli l.oa %,
maalaiskuntien 0,»«%, maaseutukaupunkien l,s» %,
pääkaupungin 0,«a %, 1855-00 olivat vastaavat luvut
1,11 %, l.io %, 2.o« %, 2,00 %, 1880-90 0,» %,
0,., %. 2,io%, 3,»s % ja 1900-11 l,2j%, 1,02%,
1,47% ja 1,70%. V. 1911 40,»% T:n väestöstä
asui kaupungeissa (kaikkiaan 75), yksistään
pääkaupungissa 20,s %. — Asukastiheys maan eri
osissa 011 hyvin erilainen, kasvaen lännestä ja
pohjoisesta itään ja etelään.
Elinkeinot eivät ole monipuoliset, mutta
hyvin korkealle kehittyneet, perustuen etupäässä
maaperän tavattomaan viljavuuteen ja maan
erinomaiseen asemaan tärkeiden liikennereittien
varrella. Maailmantaloudessa T. on tärkeä
kalataloustuotteiden tuottajana. — Pääelinkeinosta
maataloudesta 1911 eli 36,4% koko väestöstä,
teollisuudesta 27,» %, kaupasta ja liikenteestä
16,»%; viimeinen suhdeluku on vuosikymmenen
kuluessa tuntuvasti kasvanut molempien
ensin-mainittujen kustannuksella. T:n koko väestöstä
harjoitti jotain elinkeinoa 43,5%, (1911).
Maatalous. Maanomistusolot ovat nykyään
erinomaisella kannalla; 1500- ja 1600-luvuilla
aikaisemmin vallitsevat itsenäiset
talonpoikais-tilat melkein kaikkialla muuttuivat
vuokra-’ fæste) tiloiksi ja vuokratalonpoikien asema kävi
aikaa myöten niin vaikeaksi, että tuskin mikään
erotti sitä maaorjuudesta (ks. V o r n e d s k a b ja
S t a v 11 s b a a n d). Vihdoin 1700-luvun lopulla
alkoi lainsäädännön tukema kehitys toiseen
suuntaan, joka johti voimakkaan, itsenäisen,
maata-omistavan talonpoikaissäädyn muodostumiseen.
V. 1905 oli kaikkiaan 289,130 viljelmää, yhteensä
372.419 /lartfcorra-tynnyriä (meidän
manttaaliamme vastaava mittayksikkö) ; viljelmistä oli
259.874 itsenäistä tilaa’ (350,230 hartkornia) ja
näistä taas 72,915 kartanoa ja talonpoikaistilaa
(<jnard, yli 1 hartkornin; yhteensä 311,368
hartkornia) sekä 186,959 pikkutilaa (hus, alle
t hartkornin: yhteensä 38,862 hartkornia).
Vuokraviljelmiä oli 29,256 (22,189 hartkornia),
näistä oli 3.695 kartanoa ja talonpoikaistilaa
il7,924 hartkornia) sekä 25,561 pikkutilaa
(4.265 hartkornia); 1873 oli vuokraviljelmiä vielä
45.15Ö (50,941 hartkornia). Suhteellisesti eniten
vuokraviljelmiä 011 Fyllillä, jossa myöskin on
suhteellisesti eniten suurtiloja (yli 12 hartkornia;
näitä 1905 oli kaikkiaan 2,066, yhteensä 57,711
hartkornia). — Samaan aikaan, varsinkin 1864
v:n jälkeen, on maatalouden muissakin puolissa
tapahtunut suunnaton kehitys, niin että T.
nykyään on maatalouden mallimaa sekä
tekniikansa (tekolannoitus, salaojitus, vuoroviljelys,
maanmuokkaus, rodunjalostus j. n. e.) että
orga-nisatsionissa (osuustoiminta. maatalousopetus,
karja- y. m. näyttelyt, kilpailut j. n. e.). Samalla
kuin maatalous laatuunsa nähden on parantunut,
on maataloudellisesti käytetyn maan alakin
suuresti lisääntynyt nummen ja soiden viljelyksen
kautta; v:sta 1800 on n. 4,700 km2 (12,i % T:n
koko alasta) otettu viljelykseen. — Kaiken tämän
tapahtuessa on tanskalainen talonpoika nopeasti,
ilman minkäänlaisia häiriöitä siirtänyt
taloutensa painopisteen aikaisemmin vallinneesta
viljanviljelyksestä kannattavampaan karja- (maito-)
talouteen, siten osoittaen harvinaista taitoa ja
kehityskykyisyyttä. — T:n pinta-alasta oli 1912
kaikkiaan 74,1 % maataloudellisesti käytettyä
IX. :S9. Painettu "/« 17.
peltoa, niittyä), 8,5 % metsämaata, loput, siis
vain 17,4 %, tuottamatonta (vettä, soita, teitä
y. m.). Pelto- ja niittyalasta 2/6 (29,5 % koko
maan pinta-alasta) oli käytetty viljanviljelykseen,
mutta vilja-alasta vain vajaa puolet (13,s %
koko maan pinta-alasta) oli käytetty leipäviljan
(rukiin, ohran ja vehnän) viljelykseen.
Leipä-viljansato, 594,100 ton. ohria, 433,800 tou. rukiita,
181,600 ton. vehniä (1913), ei riitä läheskään
tarpeisiin; ulkomailta on vuosittain tuotava lisää
n. 100 milj. mk:n arvosta. Tuontia vastaa
n. 15 milj. mk:n arvoinen ohranvienti.
Kauran-sato oli sam. v. 823,800 ton. ja sekaviljansato
11. 400,000 ton. Vaikka leipäviljan viljelykseen
käytetty maa-ala tasaisesti väheneekin (esim.
1907-12 9,000 ha:lla), osoittavat satomäärät
ennemminkin lisääntymistä, joka johtuu
maanmuokkaus- ja lannoitustapojen yhä tapahtuvasta
parantumisesta. Harvassa maassa korjataankin
ha:ia kohden yhtä paljo viljaa kuin T:ssa, onpa
vehnän satomäärä, 3,87 ton. ha:ia kohden,
suurempi kuin missään muussa maassa (Belgiassa
2,52 ton.). - - Suurin osa maataloudellisesti
käytetystä alasta on perunan, rehujuurikkaiden,
apilaan, heinän y. 111. s. viljelyksessä ja niiden
satomäärät, varsinkin rehujuurikkaiden, ovat
tavattomasti kasvaneet; 1913 korjattiin 1,071,500
ton. perunoita (sato 40 v:ssa kasvanut
4-kertai-seksii, 203,501,000 hl rehujuurikkaita (kasvanut
40-kertaiseksi), 1,796,600 ton. heiniä j. n. e.
Muista viljelyskasveista mainittakoon
sokerijuurikas, jota 1912 viljeltiin 32,370 lia:lla (1907:
16,013 ha:lla), joista 31.415 ha tuli saarien (siitä
taas lähes 2/3 Lollandin ja Falsterin) osalle
(satomäärä 1914 967,300 ton. juurikkaita), tattari
(Jyllannissa), keittiökasvit (melkein puolet
keit-tiöpuutarhoista ovat Kööpenhaminan amtissa),
hedelmäpuut, heinänsiemenet, herneet ja pavut.
— Karjanhoidossa T:n maatalous on
saavuttanut loistavimmat tuloksensa; mikään maa
ei kykenekkään karjan laatuun eikä suhteelliseen
lukumäärään nähden kilpailemaan T:n kanssa.
Pääpaino on nautakarjanhoidolla. Pidetään
etupäässä kahta lehmärotua, ,,tanskalaista punaista"
ja ,.jyllantilaista mustankirjavaa". Ulkomaisista
lehmäroduista 011 viime vv. tuotu maahan paljo
jerseyläisiä lehmiä (maito hyvin rasvanpitoista).
Meijeritalouden yhteydessä sianhoito on nopeasti
kehittynyt erinomaisen tärkeäksi.
Siipikarjan-hoito hankkii etenkin husmandeille suuria
sivutuloja. Meijeritalouden, sian- ja
siipikarjanhoi-don tuotteet ovat maan tärkeimpiä
vientitavaroita; myöskin hevosia viedään maasta, mutta
vientiä vastaa melkein yhtä suuri tuonti
(pienempiä, huokeahintaisempia hevosia).
Lampaanhoito sitävastoin 011 yhä taantumassa, eikä
tyydytä. läheskään maan tarpeita. V. 1914 T:ssa oli
2,462,862 nautaa (1866: 1,200,000), joista 1,310,268
lehmää. 567.240 hevosta (1866 : 353.000), 2,496,686
sikaa (1866: 380,000), 514.908 lammasta (1893:
1,247,000), 40.670 vuohta (1893: 25.000), 15,2
milj. kanaa (1888: 4,5 milj.), 1.2 milj. ankkaa ja
hanhea. V. 1914 vietiin ulkomaille 95,293,700
kg voita, 147.111.900 kg silavaa, 22,863,300 tiuta
kananmunia. 40,953,100 kg naudan- ja
lampaanlihaa y. m. s., 188.858 nautaa. 95,710 hevosta
(1913: 27,913) j. n. e. Meijeritalous on ehkä
liian yksipuolisesti kehitetty yksinomaan
voin-valmistukseen; juustonvalinistus on siksi vähäi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
