Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanskan kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
J233
Tanskan kieli
ja kirjallisuus
1238
läheisessä yhteydessä tanssin kanssa, jonka
säestyksenä niitä käytettiin. Muodoltaan ne ovat
säkeistöihin jakautuvia, loppusointu on niissä
välttämätön, vaikkakin se usein on
epätäydellinen ja korvataan välistä assonanssilla;
olennaista on niille lisäksi jokaisen säkeistön lopussa
uudistuva sama kertosäe. Sisällykseltään voidaan
nämä kansanlaulut jakaa neljään eri ryhmään,
joilla kuitenkin on läheisiä kosketuskohtia
keskenään : sankarilaulut fkæmpeviser), jotka
ottavat aiheensa vanhoista, joko kotoisista tai
vieraista, juutalais- ja sankaritaruista (esim.
„Sivard ja Brynild"; „Aage ja Else"; „Hagbard
ja Signe"; laulut Didrik Berniläisestä ja
runojen kansallissankarista Holger Tanskalaisesta
y. m.); taikalaulut (trylleviser), jotka
puhuvat yliluonnollisista olennoista ja voimista
sellaisina miksi ne kristinuskon pohjalla olivat
muodostuneet pakanallisista käsityksistä; tähän
ryhmään kuuluvat monet parhaimmista
kansanlauluista; varsinkin suosituita olivat laulut
keijukaisista, jotka viettelivät ritareita lumoihinsa
(esim. „Elverskud", „Elverhøj") ;
ritarilau-1 u t luovat eteemme mielenkiintoisia kuvia
keskiajan elämästä, oloista ja tavoista, kuvaillen
varsinkin ritarien taisteluita ja lemmenseikkailulta
(esim. „Ebbe Skainmelssøn", tunnettu laulu
..Akselista ja Valborgista" y. m.). Neljännen
ryhmän muodostavat vihdoin
historialliset laulut, jotka käsittelevät merkillisiä
henkilöitä ja tapahtumia. Ne ovat monessa
suhteessa erittäin huomattavia, vaikkakin niiltä
tietenkin usein puuttuu historiallinen
luotetta-\aisuus (esim. mainittakoon laulut Valdemarista
ia Tovelillestä. Valdemar Sejristä ja hänen
kuningattaristaan, marski Stigistä, Niels
Ebbes-sonistä y. m.). Kirkon, teologisen oppineisuuden
ja sitä palvelevan latinan kielen kahlehtimana
ei varsinainen kansallinen kirjallisuus Tanskassa
päässyt keskiajalla juuri ollenkaan kehittymään.
Sitä ilahultavamman kuvan tarjoavat nuo
vanhat kansanlaulut, jotka runsaina ja raikkaina
kumpuavat esiin, monetkin sisältäen mitä
herkintä ja hienointa runoutta ja syntyneinä vain
tosirunoilijain mielissä.
Uskonpuhdistuksen aika. Keskiajan
lopulla rupeaa tanskankielinen kirjallisuus
vähitellen voittamaan alaa, mutta vasta
uskonpuhdistuksen tultua maahan pääsee
kansankieli enemmän oikeuksiinsa. Kaikkialla, minne
uusi liike leviää, liittyy siihen myöskin
kansallinen herääminen; sen vaatimuksiin
kuuluu äidinkielen ja sillä kirjoitetun
kirjallisuuden edistäminen, ja se luo useimmiten myöskin
perustan vastaiselle kirjakielelle. Niin kävi
Saksansa ja Ruotsissa, ja samoin kohoaa Tanskassa
uskonpuhdistuksen johtomiesten vaikutuksesta
Sjællandin murre valta-asemaan muiden yli.
Äsken keksitty kirjapainotaito, joka 1482 tuli
Tanskaan, edisti sekin osaltaan voimakkaasti
uuden ajan henkisiä pyrinnöitä. Mutta
varsinaiselle kirjallisuudelle ja runoudelle ei tämäkään
aikakausi ollut kovin suotuisa. Uskonnolliset
kysymykset ia niihin liittyvä kirjallinen tuotanto
pysyivät yhä etualalla, ja uusi vaara kansallisille
pyrinnöille nousi vähitellen Saksasta, jonka
kirjallisuus ja sivistys rupesivat tavoiteltavina
esikuvina voittamaan vaikutusalaa Tanskassa.
Uskonpuhdistuksen johtajista Tanskassa oli kir
jtiiliseltä vaikutukseltaan huomattavin C h r
i-stjern Pedersen (1480-1554). Hän sai
tieteellisen koulutuksensa Pariisissa, jossa hän myös
ryhtyi kirjailijatoimeen, julkaisten m. m. Saxon
kronikan sekä äidinkielellään n. s.
..Ihmepostil-lan", joka on ensimäinen suurempi teos uus
tanskaksi. Mielenkiintoinen on sen alkulause,
jossa tekijä rohkeasti puolustaa kansankielen
oikeutta uskonnollisessa kirjallisuudessa. Ollen
Kristian II :n kannattajia Pedersen joutui
maanpakoon Alankomaihin, jossa hän liittyi
uskonpuhdistukseen, uhraten sen jälkeen kaikki
voimansa uuden opin hyväksi. Hän julkaisi
käännöksenä Uuden testamentin (1529), psalmit sekä
mukaillen joukon Lutherin kirjoitelmia. Hänen
huomattavin kirjallinen työnsä oli kuitenkin
täydellinen raamatunkäännös, jonka erityinen
tutkijakunta tarkasti ja korjasi ja josta siten tuli
16:nnen vuosis. tärkein tuote, „Kristian III: n
raamattu". P:n toiminta vaikutti elähyttävästi
ja edistävästi kirjallisuuden kehitykseen
Tanskassa, ja varsiukin kielellisessä suhteessa tuli
hänen esikuvansa määrääväksi. Syystä onkin
häntä nimitetty ,.tanskalaisen kirjallisuuden
isäksi". Muista tämän ajan johtomiehistä
mainittakoon Hans Tausen (1494-1561), joka
ehkä voimakkaimmin ajoi itse uskonpuhdistuksen
toimeenpanoa, ollen myös ahkera kirjailija, sekä
Pe der Plade (1. Pai la di us, 1503-60), joka
jätti jälkeensä huomattavan teoksen,
„Visitats-bog"; se sisältää luonnoksia esitelmiin ja puheisiin,
joita hän piti piispantarkastusmatkoillaan, ja sillä
on sangen suuri sivistyshistoriallinen merkitys.
Uskonpuhdistuksen vastustajia oli Povi Helgesen,
joka on julkaissut joukon sujuvalla kielellä
kirjoitettuja kiistakirjoituksia. — Runouden
syntymiseen vaikutti uusi aikakausi vilkastuttavasti,
kykenemättä kuitenkaan sanottavasti sitä
entisestään kohottamaan. Hengelliset laulut ja
virsi-runous olivat pääasiana, mutta niilläkin oli
yksistään siveellis-opettavainen sävy ja muoto
laiminlyötiin kokonaan. Onnistuneempia olivat
kiista-runot ja varsinkin terävät satiirit ja
pilkkalaulut katolilaisuutta vastaan. Edellämainittu
Tausen sepitti allegorisen runoelman valheesta
ja totuudesta ja niiden taistelusta. Aikakauden
huomattavin virsirunoilija oli Hans Christensen
Sthen (1544-1603), jonka sepitelmät osoittavat
sukulaisuutta kansanlaulujen kanssa; hän on
kirjoittanut myöskin erään siveellis-allegorisen
näytelmän. Tämä runoudenlaji sai myöskin
uskonpuhdistuksen aikana ensimäiset edustajansa.
Keskiaikainen draama oli syntynyt katolisen
jumalanpalveluksen ja juhlakulkueiden
yhteydessä. Sittemmin siitä kehittyivät Saksassa
protestanttiset n. s. ..koulukomediat", jotka
sitten levisivät myöskin Tanskaan ja elivät aina
Iiolbergin aikoihin asti, muodostaen siihen saakka
maan ainoan näytelmäkirjallisuuden.
Varhaisimmat tansk. tuotteet tällä alalla olivat n. s.
..Christiern Hansenin komedia t",
joiden käsikirjoitukset ovat v:lta 1531; niiden
sepittäjä on tuntematon. Nimeltä tunnettuja
näy-telmänkirjoittajia olivat Peder Hegelund
(1542-1614) ja varsinkin Hieronymus Ranch
(1539-1607). — Uskonpuhdistuksen vuosisadan
loppupuolella on huomattavin henkilö
kirjallisuuden alalla Anders Sörensen Vedel (1542-1616).
Hänen harrastuksensa kohdistui varsinkin isän-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
