Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tapettivihreä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1259
ne Ity ruotsiksi skoy. Kansanrunoissa se esiin
tyykin enimmäkseen metsiin kertosanana. Samoin
kuin metsää sitä puhutellaan personoiden:
,.mielly metsä, kostu korpi, taivu ainoinen
Tapio!" Toisinaan kuitenkin se siirretään
vastaamaan metsän kuningasta tai emäntää. Selvästi
paikallisen merkityksen antavat T:lle myös
muutamat siitä käytetyt määreet:
„tarhantäyti-uen, risuntävtinen, tamminen". T. sana on
yhdistetty viron sanaan tabu „lukko", ja
selitetty sen muodostuneen samalla tavoin kuin
ansa sanasta ansio tämän sanan alkuperäisessä
merkityksessä. T. olisi siis ollut metsässä
ansatielle viritettyjen pyydysten kollektiivinen eli
yhteisnimi, vrt. Agricolan lausetta: „Tapio
metsästä pyydykset soi". K. K.
Tapio ks. M e t s ä n h o i t o y h d i s t y k s e t.
Tapioka ks. M a n i h o t.
Tapioliitti, harvinainen graniittipegmatii
teissä esiintyvä kivennäinen, kokoomukseltaan
samaa kuin tantaliitti (FeTaa06. seassa FeNb._.l)fli,
mutta kiderakenteeltaan tetra,goninen. Väriltään
musta, vähän metallihohteinen, hyvin raskas
(om. p. aina 7,5). Nimen t. (Tapion mukaan)
antoi A. E. Nordenskiöld Tammelan Sukulasta
löydetylle kivennäislajille. Sittemmin todisti W.
C. Brögger, että myöskin muualta Suomesta
löydetty tantaliittina pidetty ja N. Nordenskiöldin
varhaisemmin skogböliitiksi nimittämä
kivennäinen todella on t:ia. Sitä on tavattu
useimmissa Tammelan peginatiittilouhoksissa,
runsaimmin llärkäsaaressa, sekä Skogbölessä
Kemiössä. P. E.
Tapisseria (ransk. tupisscrie), kanava- y. m.
kankaille tai stramaljille värillisin langoin,
helmin y. m. suoritetut työt, ks.
Ompelukir-j a u s ja T a i d e o m p e 1 u. XJ-o N.
Tapotement /tapotmä’] ks. Hieront a.
Tappara, sotakirves (ks. Kirves).
Tappelu, yksilön henkeen ja ruumiilliseen
koskemattomuuteen kohdistuva rikos, joka on
olemassa silloin, kun kaksi henkilöä tai useammat,
olematta sanan rikosoikeudellisessa
merkityksessä osallisia samaan pahoinpitelyrikokseen,
cvat. hyökkäyksessä tai tappelussa tahallaan
pi-delleet pahoin jotakin henkilöä ja tämä siitä on
saanut kuoleman tai vaikean ruumiinvamman.
Rikoslaki 21:8. 9). Rangaistuksen suuruus
riippuu siitä, saadaanko selville vai eikö, kuka tai
kutka t:uun osallisista ovat aiheuttaneet
mainitun seurauksen, sekä siitä, minkälainen kuukin
osallisen toiminta on ollut. Se vaihtelee
tavallista surmaajaa kohtaavasta rangaistuksesta
alimpaan sakkorangaistukseen. K. K-a.
Tappert, Wilhelm (1830-1907). saks.
mu-siikkikirjailija. Toimi musiikinopettajana
Berliinissä v:sta 1866 ja toimitti musiikki lehteä
1876-80. Julkaisi useita kirjoitelmia musiikin
eri aloilta, m. m. Wagneria ja hänen teoksiaan
solvaavan ja ivailevan ,,Wagner-sanakirjan"
(1883), laulukokoelman, johon kuului 54
,,Erlkö-nig" sävellystä (1898), sekä 100 vanhaa
luuttu-sävellystä (1906). Sävelsi lauluja ja etydejä,
sovitti vanhoja saks. lauluja (1872). 1. K.
Tappi on reiän täyttävä ja joko sulkeva
(tulppa), liikkuvasti, toisinaan jäykästikin
liittävä (nivel-t., sarana t., pultti, puuliitos-t.:
vaarna, luiska-t., risti-t., ks. P u u 1 i i t o k s e ü
pyöreä jopa kulmikaskin joko itsenäinen tai suu-
12(jO
rempaan osaan muodostettu puinen tai
metallinen kappale t. rakenneosa, taikka akseliin
kuuluva, laakerissaan liukuva ja akselia kannattava
osa (akseli- 1. laakeri-t:t). Akseli-t:t ovat joko
k a n n a t u s-t:e j a, joihin tuki- 1. laakerivoima
vaikuttaa kohtisuoraan pituutta vasten, jolloin
akselin päässä oleva 011 otsat., sen keskiosassa
oleva kaulat, (kartiokasta kärkipäistä otsa t:ia
sanotaan kärki-t:ksi, pallomaista pallo t :ksi, vrt.
myös Kampi), tai tuki-t:eja, joihin voima
vaikuttaa niiden pituussuuntaan, jolloin
akselin päässä oleva on j a 1 k a-t., sen keskiosassa
kuurna- t. r e n g a s-t. (vrt. Laakeri).
-K. i e r r e-t:e j a käytetään työkaluina
kierteit-ten tekoon, ks. Ruuvi. P-o P-o.
Tappiotili ks. Kirjanpito, palsta 958.
Tappo, surmaamisaikomuksessa, pikaistuksissa
tapahtunut hengen otto toiselta (tahallinen
t.) tai kuoleman tuottaminen toiselle
huolimattomuudesta tai varomattomuudesta (t u o 11
a-mu s-t.). Rangaistuksena 011 edellisestä, jonka
yrityskin rangaistaan, vähintään 8 ja enintään
12 v:n tai elinkautinen kuritushuonerangaistus tai.
jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät, yleensä
vähintään 4 ja enintään 8 v:n
kuritushuonerangaistus (Rikoslaki 21:2) ja jälkimäisestä
korkeintaan 3 v:n vankeus- ja vähintään 50 mk :n
sakkorangaistus (Rikoslaki 21:10). Varsinaiseen
tuot-tamus-t :oon liittyvät: k u o 1 e m a n
aiheuttanut tahallinen pahoinpitely, josta
voi seurata enintään 12 v:n kuritushuoje- ja
vähintään 6 kuukauden vankeusrangaistus
(Rikoslaki 21:4); myrkyttäminen, josta
seuraa k u o 1 e 111 a, eli myrkyn tai muun sellaisen
vaarallisen aineen saattaminen toiseen tämän
vahingoittamiseksi, mutta ilman surmaamisaiko
musta, mainituin seurauksin, mistä teosta
säädetään sama rangaistus kuin tahallisesta t :st.a sään
nöllisissä tapauksissa ynnä
kansalaisluottamuksen menetys, jotapaitsi yrityskin rangaistaan
(Rikoslaki 21: 7); Rikoslain 21 luvun 6 §:ssä
mainittu ilmeisen vaaran toisen
hengelle tai terveydelle tahi
pahoinpitelyä sisältävä rikos, josta
seuraa k 11 o 1 e 111 a, sekä tappelu,
seurauksena kuolema (ks. Tappelu). —
Aikaisemmassa ruots.-suom. rikosoikeudessa ja vielä 1734
v:n laissa oli t:n käsite nykyistä laajempi,
siihen kun sisällytettiin myöskin nykyään murhana
rangaistava teko. Sitäpaitsi pidettiin murhaa
sanan silloisessa merkityksessä
raskaammanlaa-luisena t:na (ks. Salamurha), vrt. L a
p-s e n 111 u r h a, M u r h a. K. K-a.
Tapporaha maksetaan eräistä
metsästysasetuksessa 20 p:Itä. lokak. 1898 ja sen 10 § :ssä lu
-telluista tuhoeläimistä, jotka erikseen mainitaan
25 § :ssä. Suurimmista tuhoeläimistä, karhusta,
sudesta, ilveksestä, ahmasta ja ketusta sekä
niiden pennuista maksetaan t. yleisistä varoista
asianomaisen kruununnimisiniehen kautta, jos
eläin 011 tapettu hulitik. 1 p:n ja syysk. 30 p:n
välisenä aikana. T. on karhusta ja sen
penikasta 25 mk., sudesta 100 mk. ja penikasta
50 mk., ilveksestä ja sen penikasta 25 mk.,
ahmasta 50 mk. ja penikasta 25 mk., ketusta
5 mk. ja penikasta 2 mk. Hylkeistä annetaan
myöskin t:aa yleisistä varoista (asetus 17 p:ltä
jouluk. 1908). Eräistä vahingollisista linnuista
ovat kunnat velvolliset, suorittamaan t:n. Lisäksi
Tapio—Tapporaha
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
