Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tarentula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12(15
Tarentula—Tariffiluokka
1266
paljon punnuksia, että tasapaino jälleen syntyy.
Punnukset ilmoittavat silloin kappaleen painon,
olkoonpa vaaka virheellinenkin.
2. Kaup., tavaran päällyksen punnitseminen
taran (ks. t.) suuruuden määräämiseksi.
U. 8: n.
Tarentula ks. Tarantella.
Tarentum ks. T a r a n t o.
Targovicz /-ts/, kaupunki Lounais-Venäjällä,
Kiovan kuvernenientissa; tunnettu
konfederatsio-nista. jonka osa Puolan aatelia teki siellä 14 p.
toukok. 1792 v:n 1791 valtiosääntöä vastaan.
J. F.
Tärgovistea ks. Tërgoviste.
Targüm (mon. (argümim), V:n T:n kirjojen
arameaukielisten käännösten nimitys.
Tärkeimmät ovat pentateukin ja profeettain t :t, joita
käytettiin synagogajumalanpalveluksessa,
vähemmän tunnetut sitävastoin eräiden hagiogtafien
(ks. t.), esim. psalmien, Jobin ja Esterin t:t.
Pentateukin t:eista ovat huomattavimmat
Onke-loksen babylonialainen t., kirjoitettu luultavasti
2:sella vuosis. j. Kr. Palestiinassa länsi-aramean
murteella, viety sieltä Babyloniaan ja toimitettu
lopullisesti 5 rnnellä vuosis. itä-arameanmurteella;
jerusalemilainen t.; ja toinen vaillinainen
jerusalemilainen t.. Molemmat viimemainitut ovat
syntyneet Palestiinassa aikaisintaan 7:nnellä
vuosis. Profeetta-t seista ovat tärkeimmät
Jonatanin babylonialainen t., syntynyt Palestiinassa,
mutta toimitettu lopullisesti varhaisintaan
5:n-nellä vuosisadalla Babyloniassa; ja
jerusalemilainen profeetta-t., säilynyt vain vaillinaisena. [A.
lSerliner. ..Das Targum Onkelos" (1884) ; A. Merx,
„Chrestomathia Targumiea" (1888) ; P. de Lagarde,
..Prophetæ chaldaice", (1872) ; sama,
„Hagio-grapha chaldaice" (1873) ; F. Prätorius, „Das
Targum zu Josua in jemenischer überlieferung"
(1899); sama, „Das Targum zum Buche der
Richter in jemenischer überlieferung" (1900).]
A. F. P-o.
Tarhakäärme (Tropidonotus natrix) on
myrkkyhampaaton. harvoin 1 m:iä pitempi
matelija; silmäterä on pyöreä, pjiälaella silmien
välissä 3 suurta kilpeä, selkäpuolen suomuissa
pitkittäiset harjut; pään takana kummallakin
puolella tav. valkea tai kellertävä täplä. Väri vaih
televa. useimmiten selkäpuolella mustahko tai
harmaanruskea, mustatäpläinen, alta
mustan-sininen. T. elää rannoilla, kosteissa metsissä,
niityillä ja usein ihmisasuntojen läheisyydessä. Syö
sammakoita, vesiliskoja ja pieniä kaloja, joita se
pyytää veteen sukeltamalla (t:tä nimitetään
sentakia usein vesikäärmeeksi). Talven t. makaa
maankolossa tai kivien alla tainnoksissa. Munii
elokuussa 15-20 valkeankeltaista.
rastaanmunan-kokoista nahkeakuorista munaa. T. on ihmiselle
aivan vaaraton. Elää suurimmassa osassa
Eurooppaa ja Aasiaa Baikal-järveen asti; Suomessa
maan etelä- ja keskiosissa. P. B.
Tarhapäänjoki, Multian vesistä Keuruunselän
pohjoispäässä sijaitsevaan Tarliianjärveen laskeva
joki; vesimäärä keskiveden aikaan 5 m3 vettä
sek :ssa, korkeanveden aikaan 30 m3 ja matalan
veden aikaan 1 m3. — 1 saha, 7 myllyä ja
vanu-tuslaitos.
Tarhayökkö (Mamcstra), yöperhossuku,
meilläkin lukuisia lajeja, joista eräät
toukka-asteillaan ovat vahingollisia. Pahin näistä on kaali-
t. 1. k a a 1 i y ö k k ö (M. brassicce), ks. t., jonka
toukka voi tehdä sangen paljon vahinkoa
kukka-ja kupukaalin päissä. Vähemmän vahingollisia
ovat kaalimaissa asustava v i h a n n e s-t. (M.
ole-racea) ja h e r n e-t. (il. pisi), jonka toukka syö
useiden hernekasvien kuten peltoherneen, pavun,
vikkerin, apilaan y. m. lehtiä E. R.
Tarichium ks. Entomophthoraceæ.
Tarita [-%’-], kaupunki Etelä-Espanjassa.
Ca-dizin provinssissa, Gibraltarin-salmen rannalla,
Sierra de la Lunan (784 m) eteläjuurella; 11,723
as. (1900). — Vanhojen muurien ympäröimä;
maurilainen kastelli, goot. kirkko. Harjoitetaan
appelsiinin viljelyä, kalastusta, vähän nahka- ja
saviastiateollisuutta. T:sta etelään on Euroopan
mantereen eteläisin kärki Punta Marroqui,
35°59’53" pohj. lev. ja sen ulkopuolella Tsleta de
T. eli Isleta de las Palomeas niminen pieni saari,
jolla Ioistomajakka. — T. on nimitetty berberi
-päällikkö Tarif ibn Malikin mukaan.
Tariffi (arab. tärif), julkinen maksu- tai
hinta-asteikko. Sanaa käytetään enimmän
rauta-tiekielessä, jossa kuitenkin r a u t a t i e-t :t (ks. t.)
ovat tulleet merkitsemään ei ainoastaan itse
maksuasteikkoa kuljetuksista, vaan myös näihin
kohdistuvia määräyksiä, olkoot ne sitten lakiin
kuuluvia (maan hallituksen vahvistamia) tai vain
ohjesääntöisiä määräyksiä, asianomaisen
rautatien puolesta annettuja.
Periaatteeltaan t:n pitäisi oikeastaan olla
kaikille saman (siitä on esim. Yhdysvalloissa
aikanaan hyvin paljon kiistelty ja vielä nyt ovat
taksat laivaliikenteessä siinä määrin herkät
kaikenlaisille muille sopimuksille, että tälle
alalle ei oikeastaan tunnustetakkaan
t.-nimitystä), mutta valtioiden yleinen rautatiepolitiikka,
niiden kauppa-, teollisuus-, ja varsinkin
nimenomainen t.-politiikka ovat rautateilläkin luoneet
joukon erityisiä poikkeustariffeja
erityisten kuljetussuuntain tai seutujen, eri
kuljetus-laatujen j. n. e. suosimiseksi muiden edellä.
Henkilöliikenteessä ovat näitä varsinkin n. s.
paikal-lisliikenne-t :t (suurten kaupunkien
asuntokysymyksen järjestämiseksi), tavaraliikenteessä ennen
muuta differentsiaali- 1. erotus-t:t, (ks. t.).
T. sanaa on myös viime aikoina ruvettu
jotenkin yleisesti käyttämään maksuasteikosta
työväen palkkauksen ja työsopimuksien yhteydessä.
J. 77. K.
Tariffiluokka, varsinkin rautatietariffeissa
(ks. t.) käytetty jaoittelu kuljetuksesta
säädettyjen kalliimpien ja halvempien hinnoittelujen
kesken. Henkilöliikenteessäkin on oikeastaan
oiemassa t:t, s. o. matkustajain jako 1-3 (eräissä
maissa 1-4) luokkaan. Mutta varsinaisella
nimellään esiintyy jaoittelu vasta t a v a r
a-liiken-teessä, missä kaikki kuljetettava tavara 1 u o k
i-tustaulun avulla jaetaan eri triin, joissa
kuljetusmaksut hyvinkin paljon poikkeavat
toisistaan, — niinpä meillä perusmaksut fi.s :sta
20 penniin tonnikilometriltä.
T:ia on Suomen rautateillä nykyisen.
1897-vuoden liikenneohjesäännön mukaan tavaralii
kenteessä G, paitsi erityisten määräysten mukaan
kuljetettavia tavaralajeja. Olisi edullista jakaa
tavara moniin t:iin, kuljetusmaksut kun siten
voisi tarkemmin sovittaa kunkin eri tuotteen
ja lajin arvoa, kokoa, kuljetushankaluutta
y. m. s. myöten, mutta toiselta puolen taas tuot-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
