Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tarentula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1267
tau t:ien liiku runsaus suurta hankaluutta ta |
riffitaulujen käyttämiselle, niissä kun pitää olla
yksikköhinnat mahdollisimman monia etäisyyk
siä ja tapauksia varten valmiina, jota paits?i
luo-kitustaulun laatiminen sekä soveltaminen
käyvät yhä vaikeammiksi mitä useampia t:iu on.
J. II. K.
Tariffipolitiikka (ks. Tariffi ja
Politiikka), eduskuntain ja hallitusten toiminta,
joka pyrkii nimenomaan rautatietariffien avulla
voimistuttamaan oman maansa tuotantoa tai
joitakin sen puolia sekä lieventämään tulli- y. m.
kansainvälisten sopimusten sille mahdollisesti
tuottamia haittoja. Tariffipoliittisina
toimenpiteinä omasta maastamme mainittakoon
varsinkin eräät huojennukset merisatamiin
lähetettävälle vientitavaralle. Hangon talviliikenteen
edistäminen tariffimääräyksillä ja todellisesta lii
kennepit uudesta eroavan tariffietäisyyden
määrääminen Mäntyluodon aseman kautta kulkeville
tavaroille (liiallisen kilpailun estämiseksi
Rauman yksityisradan puolelta). ,/. II. K.
Tariffisopimus (ks. Tariffi) 1. työehto
sopi m u s 011 yhden tai useamman työnantajan
toiselta puolen ja useain työntekijäin toiselta
puolen tekemä välipuhe, jolla he sopivat
muutamista tai kaikista niistä työehdoista, mitkä
tulevat sisältymään vastedes tehtäviin yksityisiin
työsopimuksiin. Tämän määritelmän mukaan on
siis jälkimäinen nimitys käsitteellisesti oikeampi;
edellinen taas viittaa erääseen työehtosopimusten
usein tärkeimpään mutta ei silti edes
välttämättömään osaan, nim. niihin tavallisesti
sisältyviin palkkamääräyksiin, erikoisesti
urakkapalkkojen liinnoitteluihin 1. ,,tariffeihin". —
Tariffi-sopimuksista on yksityisiä esimerkkejä olemassa
jo keskiajalta. Varsinaisen merkityksensä ja
kehityksensä ne ovat saavuttaneet vasta viime
vuosikymmeninä, työnantajain ja työntekijäin
järjestyessä yhä yleisemmin voimakkaisiin
liittoihin ja pyrkiessä näiden liittojensa välityksellä
hallitsemaan tai ainakin eduksensa järjestelemään
työoloja itse kussakin ammatissa tai
teollisuudessa. Näin ollen työehtosopimukset usein ovat
työtaistelua seuranneita työrauhansopimuksia;
usein niitä myös laaditaan ilman edelläkäypää
työriitaa, työrauhan vakiinnuttamiseksi ja
työolojen kehittämiseksi. — Työehtosopimuksia
koskeva oikeus on toistaiseksi useimmissa maissa,
niin myös Suomessa, käytännön varassa ja vielä
jatkuvan kehityksen alainen. Ainoastaan
Alankomaiden, Sveitsin ja Norjan (1915 v:n laki
työriidoista) lainsäädännössä on tällaisista
sopimuksista erikoissäännöksiä olemassa. Suonien
lainvalmistelukunnan 1908 valmistama
työsopimus-lakiehdotus käsittelee eri luvussa
työehtosopimusta; tämä ehdotus ei ole vielä joutunut
eduskunnan käsiteltäväksi. — Suomen
ammattijärjestön vuosikertomuksen mukaan V:lta 1913
oli sani. v:n lopussa Suomessa voimassa 186
työehtosopimusta, käsittäen 8
työnantajainjärjes-töä, 521 yksityistä työnantajaa ja 13,902
työntekijää. Viimeinen lukumäärä vastaa ainoastaan
vähän yli puolta Suomen järjestyneestä
työväestä main. v., mikäli työväki oli järjestynyt
Suomen ammattijärjestöön kuuluviin
ammattiliittoihin. On kuitenkin huomioon otettava, että
työehtosopimuksissa sovittuja työehtoja usein
esimerkin voimalla tai tavanomaisten työehtojen
12C8
todisteina välillisesti sovelletaan myöskin
sellaisten asianomaisella paikkakunnalla tai alueella
työskentelevien työoloihin, jotka eivät suoranai
sesti ole tuollaisessa yhteissopimiiksessa
osallisina. " E. B/e.
Tarik, aral), sotapäällikkö, vei
muhamettilaiset Afrikasta Espanjaan Gibraltariin (= „Dzebel
ai T." s. o. T:n kallio), voitti länsigootit
7-päiväi-sessii .Jeres de la Fronterän taistelussa heinäk. 711
ja valloitti koko Espanjan. Oltuansa kateellisen
ylipäällikön Musan vankina hän sitten otti osaa
tämän, kukistamiseen, mutta kuoli unohdettuna.
K. G.
Tarim /-i’/, Sisä-Aasian laskujoettoman alueen
suurin virta. Itä-Turkestanissa (ks. t.), alkaa
Jarkent ja Kasgar nimisistä lähdejoista. virtaa
itä-koillista, itäistä, itä-kaakkoista, eteläistä ja
vihdoin taas itä-koillista pääsuuntaa laskien
Lop-norin (Kara-kosunin) arojärveen; kaikkiaan n.
1,600 km, vesialue n. 450,000 km2. Juoksu var
sinkiu keski- ja alajuoksulla hyvin hidas, sivu
järviä ja haarakkeita taajassa, paikoitellen T.
levenee järveksi, m. m. ennen laskuaan
Lop-no-riin T. muodostaa Kara-buraniu-järven, johon
myöskin laskee Tsertsen lännestä käsin.
Suurimmat lisäjoet: Ivhotan (oik.; laskee T:iin vain
kevättulvan aikana, muulloin häipyy
Taklama-kanin erämaahan), Aksu ja Kontse (vas.;
verraten vesirikkaita). T. alkaa jäätyä marraskin
lopussa, jäät lähtevät maalisk-.ssa. Kalarikas.
-T:n uoma siirtyy etelään käsin.
Tarina 011 kansan muistissa elävä kertomus,
joka esittää jonkun todellisen tai todelliseksi
oletetun tapahtuman. T. eroaa sadusta, jota lähellä
se muuten on, sen kautta että siihen sisältyy
kansan uskomusta ja että se liittyy määrättyyn
paikkaan tai henkilöön ja aikaan. Se ei vaella
yhtä helposti kansan keskuudessa kuin satu,
vaikka sekin tosin jossakin määrin liikkuu;
sama t. voi yhdistyä eri paikkoihin ja eri
henkilöihin. Laadultaan tarinat ovat erilaisia.
Saatamme puhua esim. historiallisista
t:oista, milloin ne kuuluvat historiallisiin
henkilöihin, käsittelevät historiallisia toiminnoita,
paikallistuista, milloin ne kiintyvät
määrättyihin paikkoihin j. n. e. Paikallis-t:t
liittyvät, mielellään vanhoihin linnoihin,
kirkkoihin, järviin, suuriin yksinäisiin kiviin, rotkoihin
v. m. Tioita on kansan suusta paljon
muistiin-kirjoitettu, ja monia kokoelmia eri maissa
painosta julkaistu. Mainittakoon niistä
saksalaisten Grimin veljesten ,,Deutsche Sagen".
Suomessa ei erityistä tarinakokoelmaa ole tähän asti
ilmestynyt, vaan yksityisiä muistiinpanoja tapaa
siellä täällä eri julkaisuissa. Käsinkirjoitettuina
on tarinoita Suomalaisen kirjallisuuden seuran
ja Muinaismuisto-yhdistyksen
käsikirjoituskokoel-missa. A. A.
Tarinaharjun keuhkotautiparantola,
sijaitsee 1 ’/2 km Siilinjärven rautatieasemalta,
Kuopion lähistössä. Parantolassa on 2
varsinaista sairasrakennusta (päärakennus kivestä,
2-kerroksinen) tarpeellisine lisärakennuksineen
(konehuoneet, sauna y. m.), oma sähkövalo.
Laitos on tarkoitettu huokeahintaiseksi
kansanparantolaksi. Sairaspaikkoja 25. — T. k:n on
rakennuttanut ..Pohjois-Savon keuhkotaudin
vas-tustamisylidistys", joka myöskin ou sen
omistaja; avustusta on antanut „Keräystoimikunta
Tariffipolitiikka—Tarinaharjun keuhkotautiparantola
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
