Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tarjanne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1269
Tarjanne—Tarkiainen
1270
Tarinaharjua parantolan päärakennus njakuuhalleineen.
vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi" sekä
suoranaisten lahjoitusten, että edullisen lainan
muodossa. — T. k. avattiin toimeensa 8 p. marrask.
1913. L. Il-nen.
Tarjanne (myös Tarjannevesi), järvi
Kokemäenjoen vesistöalueella. Ruoveden ja
(pieni osa) Virtain pitäjissä, suurin pit.
luotolta kaakkoon n. 20 km, suurin lev. n. 10 km.
Trssa jhtyvät lännestä päin virranneisiin
Ätsä-rin reitin vesiin pohjoisesta laskevat Pihlajaveden
reitin vedet. — Säännöllinen höyrylaivaliikenne
Ruoveden-Virtain kulkureitillä.
Tarjanne, Onni Alsides (s. 1864),
arkkitehti. tuli arkkitehdiksi 1885 poly teknillisestä
opistosta, opiskeli 1886-87 Münchenin tekn. kor
keakoulussa, toimi jonkun aikaa lehtorina Turun
teollisuuskoulussa, tuli 1891
rakennuskonstruk-tsioniopin opettajaksi polyteknilliseen opistoon
siirtyen saman aineen professoriksi teknilliseen
korkeakouluun (1908). Useita kertoja käynyt
ulkomailla tutustumassa laboratori-, parantola-,
teatteri- y. m. rakennuksiin. Ottanut tehokkaasti
osaa Arkkitehtiklubin toimintaan (myös
puheenjohtajana), ollut Suomenkielisten teknikkojen
seuran puheenjohtajana. T:n rakennuksista
mainittakoon Helsingistä Kansallisosakepankin talo,
Marian sairaalan vanhempi osa, Nikolainkadun
kansakoulu, kansallisteatteri, o.-v. Apollo ja
Hal-litusk. N:o 15, Siltalan o.-y. sekä
henkivakuutusyhtiö Salaman liiketalo; maaseudulta Takaharjun
parantola ja Sortavalan kaupunginhotelli.
Tarjonta, taloasi., tarkoittaa sekä
hyödykkeiden (ja palvelusten) kauppaan viemistä että
niiden hyödykkeiden määrää, joita halutaan myydä.
Tarjottu vala (lat. juramenlam roluntarium,
ruots. bjuden ed) on asianosaisen valan muoto,
joka perustuu molempien asianosaisten
nimenomaan lausumaan tahtoon. Oikeudenkäymiskaaren
17 luv. 34 §:n mukaan on kummallakin
asianosaisella lupa tarjota valantekoa vastapuolelleen,
joka voi tarjouksen vastaanottaa tahi hyljätä.
Asianosaisen suostuttua valantekoon oikeus eri
päätöksellä määrää hänet valallaan vahvistamaan
puheensa. T:n v:u merkitys on siinä, että se
seikka, jonka asianosainen on valallaan
vahvistanut, pidetään täysin toteennäytettynä. Jos
taas vala on jäänyt asianosaiselta tekemättä, on
vastapuolen väitös pidettävä totena. T. v.
todis-teluinuotona ei enää vastaa tarkoitustaan ja on
sen vuoksi jäänytkin kuolleeksi kirjaimeksi.
.4. Ch.
Tarjous (offertti), lakit., ehdotus sopimuksen
(ks. t.), erittäinkin kauppasopimuksen
tekemiseen. T. kohdistuu yleensä määrättyyn
henkilöön. Sen vuoksi eivät esim.
sanomalehti-ilmoitukset, lähetetyt hintaluettelot, näytteet,
mallit y. m. ole t:ia oikeudellisessa
merkityksessä. Kun t. saa toisen henkilön taholta
hyväksymisen (akseptin), syntyy sopimus. T:ta ja sen
oikeusvaikutuksia ei Suomen laissa ole
säännöstelty, niinkuin on asianlaita useissa ulkomaisissa
lainsäädännöissä. A. M-nen.
Tarkastusarkki 1. r e v i d e e r i ks. R e v
i-d e e r a t a.
Tarkastusassistentti, karjan ta
rkastusyhdis-tvsten (ks. t.) kiertävä karjakko.
Tarkastuslautakunta asetetaan kaupungissa
vuosittain kunnallistaksoituksesta tehtyjä
muistutuksia ratkaisemaan. Siihen kuuluvat
maistraatin jäsenet, yhtä monta
taksoituslautakunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä sekä
kaksi kertaa niin monta raastuvankokouksen
erityisesti tarkastuslautakuntaan valitsemia
jäseniä. Puheenjohtajana t:ssa on pormestari
taikka se, joka hänen virkaansa toimittaa, asiat
käsitellään siinä samaten ja samalla vastuulla
kuin taksoituslautakunnassa. Tutkittuansa
taksoituksesta tehdyt muistutukset t. päättää,
lopullisesti, kuinka monta veroäyriä valittajalle on
pantava, ks. Taksoitus,
Taksoituslautakunta. K. J. S.
Tarkastusleima 1. k o n t r o 11 i 1 e i m a, leima
(kruunu), jolla kulta-, hopea- ja tinateokset ovat
varustettavat takeeksi niiden täysi pitoisuudesta
(kunink. sääntö 7 p:ltä jouluk. 1752, linnakanslian
kuulutus 6 p:ltä helmik. 1754. kauppakollegin
kuulutus 5 p:ltä syysk. 1758 v. m.). Kontrollitoimi
on v:sta 1884 lähtien valtion rahapajan huostassa
ja Helsingin kultasepät leimauttavat teoksensa
siellä. Muissa kaupungeissa kontrollileimat ovat
maistraatin huostassa ja nämä lähettävät
tavallisesti vuosineljänneksittäin, pienemmistä
kaupungeista kerran vuodessa ennen leimaamista
teoksista otetut koelastut rahapajalle
tutkittaviksi. Leimausmaksu on 7 p. joka g:lta kultaa
ja 6 p. joka 10 g:lta hopeaa. Vtsta 1810
käytetään vuosikirjainta, A:sta Z:ään (ilman J:tä).
Kun kirjaimisto on läpikäyty, aletaan uudestaan
lisäämällä joka kirjaimeen kierrosluvun
koeffi-sientti (A1=1810, A, 1834. L6 1916). (El. K.)
Tarkastusoikeus, lakit., voi olla säädetty
valtion viranomaisille erinäisiin elinkeinoihin,
ammatteihin ja laitoksiin tahi myöskin
ylemmälle viranomaiselle alemman toimintaan
nähden. T:sta rikoksen selvillesaamiseksi vrt.
Etsin tö ja Ruumiintarkastus.
Tarkastuspesä ks. Kana.
Tarkastusvaliokunta, Suomen eduskunnan
valitsijamiesten valittava valiokunta, jossa on
yhdeksän jäsentä ynnä tarvittavat varajäsenet
(§§ 34, 76). T:n on hyväksyttävä kaikki
eduskunnasta lähetettävät toimituskirjat.
Tarkastuksen voi myöskin toimittaa eduskunta itse (§ 76).
K. O. I.
Tarkastusyhdistys ks.
Karjantarkas-tusvhdistys.
Tarkiainen, Viljo (s. 1879),
kirjallisuudentutkija, yliopp. 1897, fil. kand. 1903, fi|, lis. 1911,
kotim. kirjallisuuden dosentti v :sta 1913.
Julkaisuja: ..Äänneopillinen tutkimus Juvan murteesta"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
