Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tarjanne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1271
Tarkkaavaisuus Tarnopol
1272
(1903), „Kansankirjailijoita katsomassa" (1904).
»Aleksis Kiven Seitsemän veljestä" (1910),
..Fredrik Cygnæus runoilijana" (1911) sekä
kirjallisuus-ja teatteriarvosteluja. Pääteos: ,,Aleksis Kivi.
elämä ja teokset" (1915).
Tarkkaavaisuus on sielullinen toiminta, jolla
ib niinen suuntaa tai keskittää huomionsa yhteen
talli muutamiin harvoihin ilmiöihin; silloin muut
seikat, jotka näiden rinnalla ovat olleet hänen
tajunnassaan, ehdottomasti joutuvat varjoon,
heikentyvät taikka häviävät tietoisuudesta.
Erotetaan „passiivinen" ja ..aktiivinen" t. Kun jokin
vaikute on erikoisen voimakas tai laadultaan
omituinen, tunkeutuu se ehdottomasti
vastaanottajan huomioon ja täyttää hänen tajuntansa,
sysäten syrjälle muut tajuunansisällykset; siten se
aiheuttaa passiivisen t :n-keskityksen. Aktiivinen
t. on siinä, kun ihminen tahallisesti kääntää
huomionsa johonkin esineeseen. Aktiivinen t. on
ilmeisesti tahdon sisäistä toimintaa, jolla
subjekti ohjaa omien mielikuviensa juoksua (vrt.
Ajatteleminen). Mutta ..passiivinenkin"
tarkkaaminen on käsitettävä sisäiseksi tahdon
ilmaukseksi; siinäkin herää toimintaan sisäinen
voima, joka keskittää ja jännittää sielun kykyjä
tarkattujen esineiden selvää käsittämistä varten,
— vaikka tämä vastavaikutus siinä herää
ehdottomasti, ulkovaikutteiden johdosta. Voipi
sen-tähden olla sitä mieltä, että nimitys ..passiivinen
t." ei ole aivan asianmukainen, vaan olisi
mieluummin erotettava vain sellainen t., jonka
suunnan määrää ulkovaikutteen laatu („ehdoton" 1.
,.välitön" t., joskus on myös käytetty
nimityksiä ..automaattinen", ..refleksiivinen",
..vietin-luontoinen" t.) ja sellainen, jota määräävät
tarkkaavan subjektin sisäiset, sielulliset harrastukset
ja tahalliset aikeet (..ehdollinen" 1. ,,tahallinen" t.).
— Tarkkaamiseen liittyvät tavallisesti
erinäiset jännityksen tuntemukset. Kun se on
kääntyneenä joihinkin aistimuksiin, niin huomataan
jännitystä niissä lihaksissa, jotka ovat
yhteydessä kysymyksessä olevan aistimen kanssa.
Myöskin kun t. suuntautuu sielullisiin asioihin,
aiheuttaa se usein omituisia ruumiillisiakin
jän-nitystuntemuksia muutamissa lihasryhmissä;
muutoksia hengitys- ja verenkiertoliikkeiden
rytmissä y. m. A. Gr.
Tarkkailujärjestelmä ks. Viinanmyynt
i-j ärjestelmät.
Tarkk’ampuja, nimitys, jota aiemmin
käytettiin siitä osasta jalkaväkeä, joka oli asestettu
rihlatuilla kivääreillä (karbiineilla). Tällaiset
t:t yhdistettiin joko erikoisiksi rykmentin
t.-komppanioiksi tai niistä muodostettiin
itsenäisiä joukko-osia. t.-p a t a 1 j o o n i a.
Senkin jälkeen kuin kaikki jalkaväki on asestettu
rihlatuilla kivääreillä on vanha nimitys yhä
säilynyt (t.-rykmentit ja t.-pataljoonat
yhdistettyinä t.-prikaateiksi). M. v. 77.
Tarkka tyyli, mus., (saks. slrenger Satz =
ankara satsi), tarkoittaa senlaatuista sävellys
tapaa, jossa esiintyy ainoastaan itsenäisiä ääniä
toisistaan näennäisesti riippumattomine sävel
-kulkuineen (ks. Polyfoninen), mutta
samalla tarkasti noudatetaan kontrapunkti- (ks. t.)
järjestelmän ankaria määräyksiä. Tuloksena
tästä menettelystä on tyyli, jonka ominaisuuk
sina on ilmeen yksitotisuus ja kehittelyn
johdonmukaisuus. Harjaantumista t:aan t:iin pidetään
syystä tärkeänä edellytyksenä siilien, että
sävel-lysoppilaat kehittyvät ..vapaitakin" tyylimuotoja
taiteellisesti hallitsemaan. /. K.
Tiykkavaakitus, tarkin
korkeusmittausinene-telmistä, poikkeaa tavallisesta nivelleera
uksesta (ks. t.) sekä koneistonsa että
menetelmänsä puolesta. T.-kone on parannettu
punni-tuskone, jossa esim. havaitsija asemaansa
muuttamatta yleensä voi nähdä vesivaakakuplan päät
Suomen tarkkavaakituksen pääverkko.
heijastuslaitteen avulla. Tangot ovat tarkkaan
jaetut ja niiden lämpötilasta ja kosteudesta
riippuvat pituusvaihtelut otetaan huomioon
oikaisu-lisäyksien avulla. T:ssa käytetään aina kahta
tankoa ja kone asetetaan refraktsionin varalta
yhtä etäälle kummastakin. Tavallisesti kiikaria
ei aseteta aivan vaakasuoraan, vaan siten, että
näköpiirin keskimäinen vaakasuora hiuslanka
sattuu keskelle jotakin tangon jako-osaa, jolloin
vesivaaka luetaan ja kaltevuudesta laskettava
oikaisu lisätään lukemaan. T:n päämääränä 011
hankkia tarkat korkeusuumerot n. s.
kiintopisteille, jotka ovat kallioihin tai määkiviin
vartavasten lyötyjä parin dm:n pituisia
metallipult-teja. Kiintopisteen korkeudella tarkoitetaan sen
vaakasuoran yläpinnan korkeutta
normaali-nollan (ks. t.) yläpuolella. Kiintopistettä
käytetään ympäristön korkeussuhdetta tutkittaessa.
Pultit ovat sijoitetut n. 2 km: n etäisyyteen
toisistaan rautateitä ja maanteitä pitkin. Täten
syntyneet t.-l i n j a t. muodostavat t.-v e r k o n, jonka
silmukoita suljettaessa näkyviin tulevat
ristiriitaisuudet erityisen tasoituslaskun avulla jaetaan
linjojen eri osille. Suomessa on t. toimitettu
Tie- ia vesirakennusten ylihallituksen aloitteesta.
Työhön ryhdyttiin 1892 ja 1910 oli pääverkko
valmis. Pääverkon todennäköinen virhe on alle
1 mm:n 1 km :ä kohti. Ylläoleva kuvio esittää
Suomen pääverkon. Silmukkoihin kirjoitetut
numerot ovat mm:ssä merkityt ristiriitaisuudet.
Suomen t:ta koskeva ,.Suomen tarkkavaakitus"
niminen julkaisu on ilmestynyt 1910. (vrt. myös
..Fennia", 31 ja 39). /7. h\
Tarmo ks. Energia.
Tarmo-oppi ks. E n e r g e t i i k k a.
Tarnopol [-no’-], kaupunki Itävallassa, Koillis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
