Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tarnów ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1273
Tarnöw—’
Tarragona
1274
Galitsiassa, Serethin varrella, Serethin
muodostaman järven eteläpäässä, ratojen risteyksessä;
33,871 as. (1910), puolalaisia ja ruteeneja. —
Useita oppikouluja, opettajaseminaari,
Mickie-vviczin muistopatsas. Kauppa vilkasta. —
Suur-valtainsodassa venäläiset elok:ssa 1914
valloitti-v;it T:n; heidän seur. v. peräännyttyään Galitsian
itäosiin oli T:n tienoilla kiivaita taisteluita,
jotka 1916 uusiutuivat.
Tarnöw /-uf], kaupunki Itävallassa,
Länsi-Calitsiassa. Bialan varrella lähellä sen laskua
Dunajeeiin, ratojen risteyksessä; 36,731 as. (1910),
puolalaisia ja juutalaisia. —Vanha tuomiokirkko,
kaunis raatihuone. Ylälukioita, yläreaalikoulu,
opettajaseminaari, piispallinen seminaari,
jumaluusopillinen oppilaitos; roomal.-katolisen piispan
istuin. Kone-, rauta-, nahka-, saippua- y. m.
teollisuutta. Kauppa vilkasta. — Suurvaltain
sodan kestäessä T. oli jonkun aikaa venäläisten
hallussa.
Tarnowitz /-ts], kaupunki Preussin
kaakkoisosassa, sleesiassa, lähellä Puolan rajaa, ratojen
risteyksessä; 13,582 as. (1910). — Muutamia
kirkkoja, synagoga, keisari Vilhelm I:n
muistopatsas. Heaalilukio, vuorikoulu y. m.
Harjoitetaan suurta rautamalminlouhintaa ja
raudan-jalostusta. Läheisyydessä on Friedrichsgruben
lyijykaivos. — T. tuli kaupungiksi 1526.
Tarnowski [-no’ski], Stanislaw (s. 1837),
kreivi, puol. kirjallisuudentutkija ja valtiomies,
syntyisin Galitsiasta, opiskeli Krakovassa,
Wienissä ja Pariisissa, istui 1863 Itävallau
hallituksen toimesta vankeudessa välillisestä
osanotostaan Puolan kapinaan, perusti 1866 yhdessä J.
Szujskin ja S. Kozmianin kanssa
aikakauskirjan , Przeglond Polski", joka edusti maltillisesti
vanhoillista suuntaa ja sai pian suuren
merkityksen. Hän valittiin 1867 edustajaksi Galitsian
rnaapäiville, myöhemmin myöskin Wienin
parlamenttiin ja nimitettiin herrainhuoneen
elinkautiseksi jäseneksi. Tuli 1869 Krakovan yliopiston
dosentiksi, 1879 puolan kirjallisuuden
professoriksi ja on v:sta 1890 ollut Krakovan
tiedeakatemian esimiehenä. Ilänen vaikutuksensa
Galitsian valtiollisessa elämässä on ollut huomattava.
S:n viehättävästi ja usein loistavasti, vaikka
vanhoilliseen henkeen kirjoitetuista teoksista
tärkeimmät ovat ,,Puolan poliittiset kirjailijat
16:nnella vuosisadalla", „Jan Kochanouski"
(1888), ,.Zygmunt Krasinski" (1892), „Ilistorya
literatury polskiej" (6 os., 1900-07). J. J. M.
Taro ks. T a r r o.
Taroklci (it. tarocco), ikivanha kolmen
hengen, erikoislaatuisilla korteilla pelattava peli.
Tarpejilainen kallio (lat. Kupcs Tarpein),
Roomassa Capitolinus-kukkulan lounainen
jyrkänne, joka perintätietojen mukaan oli saanut
nimensä eräästä Tarpeiuksesta tai Tarpeiasta.
Vanhimpana aikana pahantekijät ja
valtion-kavaltajat syöstiin sieltä alas svvyyteen.
k. j. n.
Tarpominen on kalojen karkoittamista
pyydykseen; tavallisin karkoitin on porkka ja
tavallisimmat pyydykset, joihin kaloja karkoitetaan.
verkot ja nuotta. TJ. T. S.
Tarquinius [tärkvi’-], kahden Rooman
kuninkaan nimi. 1. Lucius T. Priscus (Vanha),
Rooman 5:s kuningas, perintätarinain mukaan
erään kreikkalaisen Demaratoksen poika, saapui
Koomaan Etruriasta Tarquinii’n kaupungista,
kohosi Roomassa suureen mahtavuuteen sekä
tuli lopulta kuningas Ancus Marciuksen
seuraajaksi. T. soti menestyksellä etruskeja ja latina
laisia vastaan, enensi senaatin jäsenten ja
ritarien lukumäärää, rakensi kaupungin torin
(Forum), kilparadan (Circus maximus) ja ison
lokaviemärin (Cloaca maxima) y. m. T. menetti
henkensä Ancus Marciuksen poikain toimesta,
joilta hän oli riistänyt valtaistuimen. Kertomus
T:n etruskilaisesta sukuperästä näyttää
osoittavan, että Rooma kuniugasajan lopulla oli lähei
sessä suhteessa etruskeihin, ehkä myös heidän
valtansa alaisena.
2. Lucius T. Superbus (Röyhkeä), edel
lisen poika, Rooman viimeinen kuningas, syöksi
vaimonsa Tullian (ks. t.) avulla appensa Servius
Tulliuksen (ks. t.) valtaistuimelta, hallitsi
ankarasti ja väkivaltaisesti sekä aiheutti lopulta
väärinkäytöillään kapinan, joka päättyi
kuninkaallisen perheen karkoitukseen ja
kuningasvallan poistamiseen n. 510 e. Ivr. (ks. Brutus 1.).
T. koetti turhaan saada valtaansa takaisin
etruskien ja latinalaisten avulla. Tav. kertomuksen
mukaan T. kuoli maanpakolaisena Kymessä.
[H. Jordan, „Die Könige im alten Italien"
(1887).] K. J. H.
Tarragona [-o’-], samannimisen provinssin
(6,490 km2, 337,830 as., 1913) linnoitettu
pääkaupunki Koillis-Espanjassa, Kataloniassa,
Barcelonasta länsi-lounaiseen, Välimeren rannalla
Francoli’n suussa ratojen haarauksessa; 23,289 as.
(1910). — T. jakaantuu vanhaan, säännöttömästi
rakennettuun, muurien ympäröimään
yläkaupun-kiin, joka on 150 m yi. merenp. olevalla
äkkijyrkällä kalliolla, ja säännöllisesti rakennettuun,
vanhan juurella olevaan uuteen kaupunkiin.
Kaunis, goot. tuomiokirkko (rakentaminen
aloitettu 1120; lasimaalauksia y. m.). San
Pablon ja San Tecla de la Viejän kirkot
(molemmat 1100-luvulta), luostari
(tuomiokirkon vieressä ja sen ikäinen). Roomal. ajan
muistomerkkejä on paljo; kaupungin
muurin, amfiteatterin, keisari Augustuksen palatsin
rauniot, riemuporttipiirroksia ja kuvanv. istoksia,
vesijohto y. m. Muinaismuistomuseo
kaupungintalossa. Seminaari, taideakatemia, teatteri.
Arkkipiispan (arvoltaan primas ja T:n ruhtinas)
istuin. Rautatavara-, suklaa-, saippua-,
paperi-y. m. teollisuutta. Kauppa vilkasta; viedään
viiniä (m. m. Ranskasta karkoitettuina 1903 T:aan
asettuneiden Chartreus-veljeskunnan munkkien
valmistamaa chartreuse-likööriä), öljyä,
pähkinöitä, manteleita, tuodaan kivihiiltä, vehnää,
polttoöljyä, kalaa. Satamaa suojaa aallonmurtaja.
— T:n (vanhan ajan Tarraco) valloittivat
Publius ja Gnæus Scipio 218 e. Kr. Augustus asui
T:ssa 26 e. Kr. ja teki siitä Ilispania
Tarraco-ncnsis nimisen provinssin pääkaupungin. Sen
kauppa ja teollisuus tekivät siitä rikkaudestaan
koko Rooman valtakunnassa mainion kaupungin.
Tuli arkkipiispan istuimeksi n. 465. Maurilaiset
valloittivat T:n 714 3-vuotisen piirityksen
jälkeen ja hävittivät sen peripohjin; 1089 heidät
taasen karkoitettiin, mutta vasta 1128 T.
uudelleen tuli asutuksi. V. 1705 englantilaiset valtasi
vat ja polttivat T:n, 1811 ransk. kenraali Suchet
sen valloitti, mutta menetti sen 1813
englantilaisille räjäyttäen samalla linnan. E. E. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
