Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tarnów ... - Tartto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1275
Tarrasch—Tartto
i27t;
Tarrasch, Siegbert (s. 1802), suks. lUilkiirl,
nykyajan kuuluisimpia sakkimestareita, vrt.
S a k k i.
Tarro l. taro (Culocasia antiquornm)
Aracece-heimoon kuuluva monivuotinen ruohokasvi, jolla
011 pitkäruotiset,
leveän nuolimaiset
lehdet ja päänkin
kokoillen, joskus 3 kg
painava, tärkkelyksen-pitoinen juurakko,
jonka niskaan syntyy
pienempiä
tytärmuku-loita. Kukintona on
15 cm pitkä puikelo.
T: n kotimaa on
Etelä-Aasia, mutta sitä on
jo kauvan viljelty
muuallakin vanhan
maailman
troopillisissa ja
subtroopilli-sissa seuduissa,
niukasti Amci iikassa. — Mukuloita syödään kuten
vamsjuuria t. perunoita, usealla eri tavalla
valmistettuina. Lehdet kelpaavat keitettyinä
vihanneksiksi. T:oa lisätään pienistä tytärmukuloista
t. emoinukulan yläosista. Parhaiten se viihtyy
kosteassa maassa. K. L.
Tarsalgia (kreik. tarsi/s = jalkapohja, ja algos
- kipu), jalkakipu, jollainen esiintyy varsinkin
latuskaj alassa.
Tarsiidæ ks. N i 1 k k a e 1 ä i m e t.
Tarsis I. Tarsis, maantieteellinen nimi,
joka esiintyy usein Raamatussa ja jolla
tarkoitetaan maakuntaa, johon foinikialaiset usein
tekivät kaupparetkiä. T. oli tiettävästi =
Gibraltarin salmen länsipuolella oleva espanjalainen
rannikkoalue Guadalquivirin suun molemmilla
puolin. J. F.
Tarsius spectrum ks. K u m m i t u s e 1 ä i n.
Tarsos (nyk. Tarsus ja Tersous), kaupunki
Vähän-Aasian kaakkoiskulmassa, Kilikiassa,
Ada-nasta länteen Kydnos-joen varrella, nyk. jonkun
matkaa merestä; n. 25,000 as., turkkilaisia,
syyrialaisia, armeenialaisia, kreikkalaisia, persialai
sia y. m. Muinaisjäännöksiä. Amer.
lähetysaseman koulu. Harjoitetaan käsiteollisuutta.
Viedään puuvillaa, etelänhedelmiä. viljaa. Rautatie
Mersinaan lännessä ja Adanaan Bagdadin radalla.
— T. on todennäköisesti joonialainen siirtola;
mainitaan ensi kerran 850 e. Kr. Se vallitsi
Tau-ruksen yli kapeassa solassa kulkevaa, lännestä
päin tulevaa tietä ja oli siitä syystä sangen
tärkeä; erinomainen satama teki siitä lisäksi
kukoistavan kauppakaupungin. Usein se oli
puoleksi itsenäinen. Arabialaiset valloittivat ja
hävittivät sen n. 660 j. Kr. narun arrasid
rakensi sen uudestaan 787. Ristiretkeilijäin
käsiin se joutui 1099. Vihdoin 1500-luvulla
turkkilaiset sen lopullisesti valloittivat. — Apostoli
Paavali oli T:sta kotoisin. E. E. K.
Tarsus (lat.), selkärankaisten nilkka (ks.
J a 1 k a) ; hyönteisten raajain kärkiosa (ks.
Hyönteiset).
Tarsus ks. Tarsos.
Tartaglia
ta’ljaj, Niccolo (n. 1506-59), it.
matemaatikko (alkuperäinen nimi Fontana).
T. oli matematiikan opettajana Veronassa, [-Pia-cenzassa ja Venetsiassa, luennoi algebrata sekä
lu ittoliikettä, jota hän ensimäisenä tieteellisesti
käsitteli ollen siten Galilein edeltäjiä.
Kuuluisuutensa T. on eritoten saavuttanut keksimällään
kolmannen asteen yhtälön ratkaisulla, jonka
Cardano kuitenkin sai T:lta houkutelluksi ja
julkaisi teoksessansa „Ars magna" (1545). Näin
tämä nerokas ratkaisu on viime aikoihin asti
kantanut Cardanon nimeä. T:n pääteos 011
„Trat-tato generale di numeri et misure" (1556-60);
toinen teos: „Quesiti et invenzioni diverse"
(1546). Kootut teokset julkaistiin 1606.
V. S:n.
Tartarit ks. T a t a a r i t.
Tartaros, muinaiskreik. kansanuskossa pimeä
maanalainen onkalo, maailman valtaistuimelta
syöstyn Kronoksen ja hänen veljiensä titaanien
kamala vankila, yhtä syvällä llaadeksen
alapuolella kuin maa on taivaasta. Kun ajatus hyvien
ja pahojen haudantakaisesta palkasta alkoi
voittaa alaa kreikkalaisten keskuudessa, käsitettiin
T:ta joskus pahojen ihmisten vaivansijana.
Toisinaan T. esiintyy llaadeksen osana, joskus taas
samana kuin Ilaades (ks. t.). O. E. T.
Tartarus (lat.), viinikivi (ks. t.). —
T.dcpii-ratus, puhdistettu viinikivi. — T. emeticus
t. stibiatus, oksennusviinikivi. — T.
natron a t ii s. viinihapon kaliumnatriumsuola. —
T. v i t r i o 1 a t u s, rikkihappoisen kaliumin
vanha nimitys.
Tartini /-ii’-/, Giuseppe (1692-1770), it.
viulutaituri ja -säveltäjä. Czernohorskin oppilas.
Toimi v:sta 1721 soolosoittajana ja
soitonjolita-jana eräässä Paduan kirkossa. Perusti
viulunsoitto-opiston 1728. T:n käyränkäyttötaitoon
perustuu nykyinen viulutekniikka. Keksi 1714
n. s. kombinatsionisävelet (ks. t.), joiden
tarkkaaminen suuresti edistää viulunsoiton
puhdas-vireisyyttä. Sävelsi 18 viulukonserttoa, 108
viulusonaattia, osaksi sellon tahi bassoviulun
säestyksellä, 6 konserttoa sooloviululle (ilman
säestystä), 7 jousitrioa, 2 kvartettia, 125
konserttoa 5-ääniselle orkesterille y. m. Julkaisi
myös „Käyränkäyttötaidon" opetusjärjestelmän
sekä pari teosta harmoniaopin alalta.
Nykyään kuuluisin on hänen ..Paholaisen trilli" ni
niinen viulusonaattinsa, joka sävelellisin
keinoin kuvaa kiusauksen lähenemistä ja sen
torjumista. I. K.
Tartraatit iks. Tartarus), viinihapon
(ks. t.) suolat.
Tartto (vir. Tartu, ruots. ja saks. Dorpat,
lätin kielellä Tehrpat, ven. ja virallisesti v:sta
1893 Jurjev), kaupunki itäisellä Liivinmaalla,
Emajoen molemmin puolin sen 1-1 1/o km leveässä
laaksossa sekä laaksoa reunustavilla korkeilla
äyräillä; n. 65,000 as. (1916; 44.149 as. 1910; 1897:
42,421 as., joista kansallisuudeltaan 68 %
virolaisia, 16% saksalaisia. 6% venäläisiä, 4%
juutalaisia, uskonnoltaan SO % luterilaisia, 10% ,
kreik.-katolisia). — T. on kauniisti rakennettu.
Pääosa on Emajoen oik. rannalla, jossa 42 m
korkea, ennen lujasti linnoitettu Toomemägi (saks.
Domberg) on kaupungin ytimenä. Sillä ovat
tuomiokirkon juhlalliset rauniot (paloi 1624), joista
kuoro on korjattu ja sisältää yliopiston
kirjaston, tähtit. observator!, lääket. laitosten
rakennuksia, luonnontieteilijä K. E. von Baerin
muistopatsas (1886; Opekusinin muovailema).
Suurimman osan Toomemägiä samoinkun sitä ympäröi-
Tarro.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
