Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tartto - Tarttuvat taudit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-277
Tarttuvat taudit
1278
Tartto.
1 Juhannuksen kirkko (Jaani kirik). 2 Marian kirkko (Maarja
kink). 3 Paavalin kirkko (Pnuluse kirik). 4 Pietarin kirkko
(Peelri kirik). 5 Yliopiston kirkko, fi Taivaaseenastumisen
kirkko. 7 Raatihuone. 8 Yliopisto. 9 Vapaa yliopisto. 10
Elain-hlakikriopisto. 11 Tähtitorni. 12 VanemuiDe-teaiteri. 13 saks.
teatteri. 14 Kauppahalli. 15 Kasvitarha. 16 Tuomiokirkon
rauniot. 17 Rautatieasema.
vistä vallihaudoista peittävät puistot ja
istutukset. Tooineiniien ja Emajoen välissä on T:n
pääosa. keskustana Suur turu-tori (Grosser Markt).
Tämän äärellä on raatihuone (kaupunginarkisto)
ja yliopiston vanha rakennus, siitä lounaiseen
yliopiston uusi rakennus, yliopiston kirkko,
luterilainen Johanneksen kirkko (Jaani kirik);
1200-luvulta), kreik.-katolinen kirkko
(Taivaaseenastumisen kirkko), yliopiston kasvit, puutarha, posti
v. m. Suur turusta kaakkoon on Barclayn tori,
jonka keskellä Suomen sodasta tunnetun
kenraalin, ruhtinas Barclay de Tolly’n kuvapatsas (1849)
sekä luterilainen Marian kirkko (Maarja kirik).
Vähän kauempana Wanemuine-teatterin upea talo
(Armas Lindgrenin piirust. muk.). Kaupungin
lounaislaidassa on Paavalin kirkko (Pauluse
kirik. 1916). Emajoen vas. rannalla, jonne vie
kivi- (rak. 1783) ja puusilta, on
eläinlääkäri-opisto. näyttelypuisto, kasarmeja, luterilainen
Pietarin kirkko (Peetri kirik), hautausmaat
(Kreutzwaldin. Jannsenin. Wesken. Hurtin
haudat) y. m. Emajoen rannat on padoilla suojattu
kevättulvia vastaan. — T:n ympäristöstä
mainittakoon Raadi ntöisa (Ratshofin majoraatti;
Itä-merenmaakuntain suurin maalauskokoelma: van
Dyckin, van Eyckin, Haisin, van Huisdaelin,
Tinto-retton y. m. tauluja) ; useita kesänviettopaikkoja
Kmajoen rannalla T:n alapuolella. — Monien
sivistyslaitostensa takia T. on
Itämerenmaakun-tain sivistyselämän keskus. Tärkein on yli-
opisto (Kustaa Aadolfin perustama 1632,
muutettu Pärnuun 1699, lakannut 1710, uudestaan
avattu 1802, opetuskieleltään venäläistytetty
1895; siitä on lähtenyt paljo huomattavia
tiedemiehiä ja tutkijoita), jossa jumaluusopillinen,
hist.-kielit., fyysis-ruateniaattinen, oikeusopillinen
ja lääket. tiedekunta (2,699 ylioppilasta 1912)
ja jonka yhteydessä on suuri kirjasto (n. 250,000
nid. ja yli 200,000 väitöskirjaa), useita lääket.
oppilaitoksia y. m. N. s. vapaa yliopisto, tälitil.
observatori (johtfijina olleet m. m. von Struve ja
von Mädler), taidemuseo, muinaismuistomuseo.
Eesti rahva museum (per. 1908; kansat,
kokoelmia, kirjasto, kansanrunouskokoelmia y. m.),
eläinlääkäriopisto, lukio, reaalilukio. valtion
opet-tajainsti tuutti, Treffnerin yksityinen lukio,
ven. kansakoulunopettajaseminaari, vironkielinen
tyttölukio, valtion tyttölukio. Tiet. ja
sivis-tysseuroja: Gelehrte esthnische Gesellschaft,
Eesti laulu- ja mänguselts Wanemuine, Eesti
pöllumeeste selts, Livländisclie ökonomisehe
Gesellschaft, Eesti üliöpilaste selts, Eesti
kirjan-duse selts, Eesti kirjanikkude selts Noor-Eesti
y. m. T:n vir. sanomalehdistä huomattavin oti
..Postimees", vanhin vir. päivälehti. —
Taloudellisessa elämässä T. ei ole ylitä huomattava;
teollisuuslaitokset verraten vähäisiä, mainittakoon
tärkeinä kirjapainot. Kauppa suurempi; viedään
viljaa ja pellavaa Pärnuun. Rautatie;
jokiliiken-liettä, Emajoella. Vuosittain elok:n lopulla (v. 1.)
T:ssa pidetään suuret maatalousnäyttelyt. —
T:n (alk. vir. linna) perusti 1030 suuriruht.
Jaros-Iav I (Jurij) suojaksi suomalaisheimoja vastaan.
Nämä polttivat sen 1060 ja 1138, jonka jälkeen
venäläiset sen lujasti linnoittivat. V. 1224
saksalaiset valloittivat sen surmaten kaikki
miespuoliset asukkaat ja tehden T:sta piispanistuimen.
V. 1234 ruhtinas Jaroslav T:n luona voitti
saksalaiset ottaen veroa kaupungilta, mutta 1262
venäläisten hyökkäys T:oa vastaan torjuttiin
onnellisesti. Seur. vuosis. T. liittyi hansaan
kohoten suureen kukoistukseen Pilikovan ja
Novgorodin kanssa käymällään kaupalla.
Kukoistuskautenaan siinä lienee ollut 50,000 as.
Uskonpuhdistus pantiin toimeen 1525. V. 1558 T.
joutui Iivana Julman haltuun, ja von Rosenin 1571
johtama vapautusyritys epäonnistui, jonka
jälkeen suuri osa asukkaista teloitettiin, loput
vietiin orjuuteen Venäjälle. V. 1582 T. luovutettiin
Puolalle, joka ankarin keinoin koetti
katolilais-tuttaa sitä. V. 1600 ruotsalaiset sen valloittivat,
1603 puolalaiset, vihdoin 1625 ruotsalaiset
Kustaa Aadolfin johdolla. Uusi kehityskausi alkoi
taasen, joka hetkeksi pysähtyi 1656-61, jolloin
T. oli venäläisten hallussa, mutta vihdoin sai
lopullisen iskun 1704, jolloin venäläiset
Sereme-tevin johdolla lopullisesti valloittivat T:n. Vielä
kurjemmaksi tila kääntyi 1708, jolloin epäillyn
kapinanhankkeen takia suurin osa asukkaista
vietiin Sisä-Venäjälle. Vv. 1763 ja 1775
tulipalot hävittivät T:oa. ks. liitekuvaa
Tallinna-Tartto. E. E. K. (G. 8.)
Tarttuvat taudit, infektsionitaudit
ovat tauteja, jotka aiheutuvat pienistä elollisista
olennoista, n. s. mi!:ro-organismeista
(bakteereista, protozooeista y. m.) niiden saatua
jalansijaa ruumiissa, jossa kehittyen aikaansaavat
sairaloisia muutoksia ja taudillisia vaikutuksia
(vrt. Bakteerit). Näitä tauteja erotetaan
TARTON
ASEMAKAAVA.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
