Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tasavirta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1285
Tasavirta—Taskuheinä
1286
sävel vaatii oman putkensa tai kielensä (pianossa,
uruissa y. m.). Näitä soittimia varten on keksitty
järjestelmä, jossa pienimmät säveltason eroavai
siilitiet ovat tasoitetut ja siten tarkan
puhdas-vireisyyden sijasta tyydytään likimäärin
vastaaviin säveltasoiliin. Nykyinen eurooppalainen
tasavireisvys syntyi teoreettisena järjestelmänä
jo 11. 1500. Käytännöllisenä vaatimuksena sen
esitti urkuri Wereknn ister v. 1G91, ja senjälkeen
sitä alettiin toteuttaa sekä urku- että
pianoraken-teessa. Järjestelmä perustuu siihen, että puhdas
oktaavi intervalli jaetaan 12 yhtäsuureen
^-askeleen. Täten kaikki muut intervallit hiukan
menettävät puhtaudestaan. Kvintti alenee tuskin
huomattavasti, vain Via n- s- pythagoralaisesta
..kommasta" (ks. t.). Mutta terssien, sekstien.
sekuntien ja septimien epäpuhtaus on jo varsin
tuntuva ja sen korvaa vain soittimien sointu- ja
sointirikkaus. Kömpelömpi on takaintialaisten
7-sävelinen tasavireisyys. Sitävastoin saattaa
10 inuen vuosis. akustikkojen kehittämä
53-säveli-neii tasavireisyys poikkeamiset puhtaasta
sävel-tasosta niin hienoiksi, ettei korva niitä erota.
Ei ole kuitenkaan toistaiseksi vielä keksitty
keinoa. jonka avulla tätä järjestelmää voitaisiin
sovelluttaa käytäntöön tuottamatta
soittoesityk-seen ylen suuria teknillisiä vaikeuksia. 1. K.
Tasavirta ks. Sähkökone 2.
Ta-si-Lama, korkeassa asemassa oleva
tibeti-läinen pappi, ks. Lainalaisuus.
Tasilumpo ks. S i g a t s e.
Tasimetri (jännitvsmittari) ks. M i k r o 1 a s
i-metri.
Tasinko on välinsuoritus 1. tili maanjaossa
(ks. t.’ maksettavista korvauksista niille tiloille,
jotka muuttavat uusille paikoille tahi ovat
luovuttaneet valmiita viljelyksiä viljelyskelpoista
maata vastaan tai hyvin hoidettuja viljelyksiä
huonommin hoidettuihin taikka saaneet paljaaksi
hakattuja metsämaita, joko asianosaisten
sopimuksen tahi toimitusmiesten harkinnan mukaan.
..Ulosmuutettavien" tilojen rakennusten
siirtämisistä. kaivon ja tien tekemisestä muuttopaikalle
arvatut kustannukset ositellaan kullekin tilalle
siirrosta johtuvan hyödyn mukaan osakkaiden
kesken suoritettavaksi joko rahana tai
määrättynä työnä. Muuttokustannukset suoritetaan 26 p.
maalisk. 1889 annetun julistuksen mukaan tav.
etukäteen yleisistä varoista ja peritään sitten
takaisin 10 v:n kuluessa kruununverojen kannossa.
Ulosmuuttajalle maksetaan sitäpaitsi yleisistä
varoista tav. erityinen apuraha. 50-200 mk:aa,
jota ei peritä takaisin. Ne tilat, jotka ovat
saaneet. liiemmäksi viljelyksiä, määrätään tav.
raivaamaan vastaava määrä uutisviljelvksiä niille,
jotka ovat saaneet liian vähän viljelyksiä.
Huonosti hoidetut viljelykset on entisen omistajan
lannoituksen, kynnön, ojituksen y. m. avulla
korjattava säännölliseen ja niiden jyväarvoa (ks.
Jyvitys) vastaavaan kuntoon. Metsätasinkoa
varten taas tav. kaikki saha- ja rakennuspuut
luetaan ia hinnoitellaan, muu metsä arvioidaan
tav. kuutiometreissä, jonka jälkeen lasketaan
korvauksen suuruus joko rahassa tahi puissa
suollettavaksi niille tiloille, jotka ovat saaneet
vähemmän puita, kuin mitä heille jakoperusteen
mukaan olisi ollut tuleva. Tasinkokorvaukset on
sallittu suorittaa vuotuisina apumaksuinakin
enintään 10 v:n kuluessa, ja tila on semmoi-
sesta apumaksusta panttina, jos apumaksua ei
ole oltu suorittamatta pitempää aikaa, kuin
Maakaaressa muusta ulosteosta sanotaan.
E. A. P.
Taskent [e’-] (=,,kivinen kaupunki"), kau
punki Venäjän Keski-Aasiassa, Turkestanin ken
raalikuvernementin ja Syr-Darjan provinssin pää
kaupunki, hedelmällisellä, keidasmaisella
tasangolla Tjansanin läntisten haarakkeiden juurella
8 km Syr-Darjaan laskevasta Tsirtsikistä polijoi
seen, Orenburgiin ja Krasnovodskiin vievän radan
varrella; 271.600 as. (1912; Venäjän Aasian väki
rikkain kaupunki), joista vajaa ’/3 venäläisiä,
suurin osa sartteja, tataareja, kirgiisejä, uzbekeja
y. m. -— T. jakaantuu vanhaan, osaksi
savi-muurien ympäröimään, alulaskujäiseen, siivotto
maan aas. kaupunkiin ja sen kaakkoispuolella
olevaan leveäkatuiseen, verraten hyvin
rakennettuun, uuteen (rak. jälkeen 1865) ven. kaupun
kiin, jota puistokadut ja kastelukanavat,
halkovat. Talot savesta tai tiilestä, yksikerroksiset
(maanjäristysten takia), tav. puutarhan ympä
röimät. Tavattoman kuumana kesäaikana
(heinäkin keskilämpö -f- 26,s° C. tammikin
sitävastoin — l,i° C; sää hyvin tyventä) eurooppalai
set suurin joukoin muuttavat T:sta 100 km:n
päässä olevaan Tiimganiin. Vanhassa kau
pungissa: basaari (n. 4,500 myymälää),
nios-keioja, medressejä (Barak-lian, Hodza-Ahrar-Bali
y. m.), karavaaniseraijeja, muutamia kouluja.
Ven. kaupungissa: kymmenkunta kirkkoa (myös
luterilainen), tälitit. havaintoasema, useita
oppilaitoksia, teattereita, museo. Kaufmannin kirjasto
(n. 60.000 nid., varsinkin Turkestania koskevaa
kirjallisuutta), muutamia tiet. seuroja, T:n
valloituksen muistomerkki v. m. Harjoitetaan
inaan-ja hedelmäin viljelyä, sekalaista käsiteollisuutta
ja kauppaa (vilkastunut varsinkin Orenburgin
railan avaamisen johdosta 1905). — T:n (ennen
myös Tsats, Sas. Dzadz, Binkent) perustamisesta
ei ole tietoa; ensi kerran se mainitaan 600-luvulla
j. Kr. Se oli järjestään arabialaisten, turkki
laisten, mongolien (Tsingiskaanin), uzbekien,
kirgiisien, bukaralaisteu, kokandilaisten,
uudelleen bukaralaisten ja taasen kokandilaisten hai
lussa, kunnes venäläiset kenraali Tsernjaevin
(Turkestanin kenraalikuvernöörin) johdolla s:-n
väkirynnäköllä valloittivat. — T:ssa ven.-vallan
alkuaikoina vallinneiden hallinnollisten laitosten
kurja tila ja sen virkamiesten tavaton
kelvottomuus on antanut aiheen nimitykseen
taskent-tilainen (= röyhkeä, lahjusten ottaja,
kykenemätön virkamies).
E. E. K.
Taskuheinä (Thlaspi), risti
-kukkaisheimoon kuuluva kalju
ruoho, jolla on pitkänpyöreät
t. vastapuikeat lidut. Meillä
2 lajia, joista valkeakukkainen
yleinen t. (T. arvense) on
yleinen peltorikkaruoho koko
hiaassa. A 1 p p i-t. (T. alpestrc),
jolla on punertavan valkeat
kukat ja runsaslehtinen
alus-lehtiruusuke, on vista 1882
levinnyt maahamme useihin
kymmeniin paikkoihin
varsinkin heinänsiemenen mukana.
K. h.
Yleinen taskuheinä,
alhaalla
poikkilei-kalin litu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
