Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tasavirta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1287
Taskuhiiri—Tasmania
1288
Taskuhiiri (Oeomi/s), oman heimon (Gcnmi/idæ)
muodostava jyrsijäsuku, jonka lajeilla on uiko
puoliset poskipnssit 1. taskut, mihin keräävät
ravintoa. Tunnetuin laji, t., taskurotta 1.
gofferi (G. bursariua) on vähän isoa. rottaa
suurempi, nmtta lyhyempihän täinen (häntä
n. 6,5 cm), kömpelöhkörakenteinen, etupäässä
maanalaista elämää viettävä eläin. Se tavataan
Pohjois-Ameriikan keskiosissa, missä sitä
kaikkialla innokkaasti vainotaan sen suuren vahingon
takia, mitä se tuottaa puunjuuria, kaikenlaisia
juurikasveja y. m. s. syömällä. — T:ien heimoon
yhdistetään usein alaheimona (t.. erotetaan
omaksi heimoksi; Pohj.-Ameriikassa tavattavat
tasku hyppääjät (Dipodomy s), joilla
niinikään on ulkopuoliset poskipnssit, nmtta jotka
ulkomuodoltaan aivan muistuttavat hyppyrottia
(vrt. t.). Näiden tavoin tasku hyppääjät
liikkuvat pystyssä pitkillä takajaloillaan hyppien;
etujalat ovat pienet, kuitenkin suhteellisesti
pitemmät kuin hyppyrotilla. Tunnetuin laji,
kalifornialainen D. Philippii, on selkäpuolelta
vaaleanruskea, alta valkea; pituus n. 13 cm,
Valkoja tupsupäinen häntä 17 cm. /. V-s.
Taskuhyppääjät ks. T a s k u h i i r i.
Taskukello ks. Keli o.
Taskuravut ks. Lyhytpyrstöiset
äyriäiset.
Taskusammakko (Nototrema), pyrstöttömiin
sammakkoeläimiin kuuluva suku. jonka lajeilla
(naaraalla) on selän takaosassa tasku 1. pussi,
missä munat kehittyvät joko vedessä elämätään
jatkaviksi toukiksi t. suoraan valmiiksi pikku
sammakoiksi. Lajeja tunnetaan 6, kaikki
troopillisessa AmeriikasSa; tunnetuin on Ecuadorissa
ja Perussa tavattava .V. marsupiatttm. I. V-s.
Taskut (Saxicola), rastaitten heimoon
(Turdidae), varpuslintujen lahkoon (Passeres) kuuluva
suku. Nokka on heikko ja
suora; sierainten kohdalla
siinä on kapea harja.
Ylä-perö on tav. valkea. T. ovat
vilkkaita lintuja; asuvat
aukeilla mailla, kivikoissa,
pelloilla ja niityillä, mutta
ei koskaan oikeassa
metsässä. Syövät hyönteisiä
ja matoja. Kaikkialle
maahamme levinneenä tavataan 2 lajia.
Kivitaskulla (8. ænanthe) on selkäpuoli yksivärisen
harmaa, alapuoli, otsa, juova kulmilla, pyrstön
tyvi ja yläperä valkeat, posket, siivet ja
kärki-puoli pyrstöä mustat tai (naaras) ruskeat. Asuu
viljelysmailla ja vesien rannoilla, varsinkin
kivisillä seuduin. Pensastasku (8. tai
Pruiin-rola rubetra) on pienempi edellistä. Selkä ja
yläperä ovat ruosteenharmaan- ja mustankirjavat.
Asuu pensaisilla viljelysmailla ja myös nevojen
laiteilla. ’ E. M-o.
Tasman, Abel Janszoon (n. 1603-59),
kuuluisa alankom. merenkulkija ja
löytöretkeilijä, teki useita purjelidusmatkoja Itä-Intian
merillä sekä Isolla valtamerellä, lähti 1642
maaherra Van Diemenin toimesta kahdella aluksella
tutkimaan ..Etelämannerta", jonka eteläosista ja
ulottuvaisuudesta etelään siihen asti ei tiedetty
mitään; löysi Tasmanian (jonka hän nimitti Van
Diemenin-maaksi), todeten samalla Austraalian
mantereen saariluonnon, sekä Uuden Seelannin
Kivitasku (koiras).
(T:u Staaten landt) ja setir. v:n alussa
muutamat Tonga-saariston ja Fidzi-saariston
saarista. Toisella matkallaan 1(144 T. tutki
Carpen-tarian-lahden rannikkoa sekä Austraalian
länsirannikkoa 22° :lle asti et. lev. [Jakob Swart,
...Journal van de reis naar het onbekende
Zuid-land 1012 door Abel Jansz. T." (1860).1
E. E. K.
Ta3inania Leugl- äänt. täzme’inio] (v:een 1856
Van Diemrn’s land), Austraalian liittovaltioon
kuuluva valtio, käsittää samannimisen saaren
Austraalian mantereen kaakkoiskulmasta etelään
(Hassin-salmen erottama), 62,750 km®, sekä
muutamat Hassi n-sai messa olevat saaret; 67,894 km2,
196,758 as. (1914; 1911: 191,211 as.), 3 kms:llä
(Victorian jälkeen liittovaltion taajimmin asuttu
valtio). — T:n saari on kolmionmuotoinen,
n. 395 km pitkä idästä länteen, 320 km leveä
etelästä pohjoiseen. Rannikko on varsinkin
eteläosassa lahtirikasta: idässä Oyster bay
(Freyei-net peninsula-niemen merestä erottama), Storin
bay (Tasman peninsula), lännessä Port Davey,
Macquarie barbour (Cap Sorell). Länsirannikko
on hyvin jyrkkää; muuallakin vuoret monessa
kohdin ulottuvat mereen. Rannikkosaarista
suurimmat: Bruni island, Maria island, Hunter
islands. Bassin-salmessa ovat King’s, Flinders,
Cap Barren ja Clarke island-saaret.
Hallinnollisesti T:aan kuuluvat myöskin asumattomat
Macquarie-saaret (ks. t.) Isossa valtameressä,
1.100 km Uudesta Seelannista lounaiseen.
Geologisesti T. on Itä-Austraalian vuoriston jatkoa;
yhteys katkesi tertiäärikauden lopulla. Jo
kivi-hiilikaudcn alussa T:n vuoriston perusta oli
poi-mettunut. Pohjimmaisena ovat graniitit ja
kiteiset liuskeet, joiden päällä lännessä ja pohjoisessa
on siluurikauden aineksia: lisäksi kaakossa on
devoni- ja liitukauden kerroksia sekä mahtavia
purkautuneita aineksia. Tertiäärisiä sedimenttejä
on pohjoisrannikolla y. m. T:n sisäosan täyttää
n. 900 m korkea, järvirikas ylänkö, jonka
itä-ja länsipuolella pohjoisesta etelään kulkee kaksi
vuoristojonoa (läntisen korkein huippu Cradle
mountain 1,535 m yi. merenp.. itäisen Ben Lomond
1,527 m yi. merenp.). Niistä lähtee paljo
erosio-nin silpomia haarakkeita. Maisemamuodot hyvin
kauniit, usein suurenmoiset. — Keskusylängön
suurimmat järvet: Great lake, St Clair, Sorell,
Echo. Useimmat joista lähtevät näistä järvistä;
mainittavimmat ovat Derwent, Tamar ja Gordon,
kaikki vuonomaisesti laajentuneine suineen.
Alajuoksultaan kuljettavia. — Ilmasto paljo
tasaisempi ja saderikkaampi kuin yleensä
Austraalian mantereella, valko-ilioisellekin hyvin sovelias.
V:n keskilämpö Hobartissa -f- 13,i° C, tammik-.n
-f 17,4° C, heinäkin + 8,s° C. Tavallisesti
puhaltavat länsituulet tuovat sadetta. Hobartissa
v: n sademäärä 580 mm, Port Arthurissa
1,160 mm. — Kasvillisuus keskusylängöllä on
suureksi osaksi heinäaroa. Vuoristoissa on
saukkoja aarniometsiä (eucaJyptuksia, puusaniaisia
y. m.). Troopillisen ilmaston palmut eivät enää
T:ssa menesty. Havupuita on 11 lajia. —
Eläimistö samanluontoinen kuin Ivaakkois-Austraa
lian; pussieläimistä mainittakoon T:lle erikoiset
pussihukka (Thylacinus) ja pussiahma (Sarcophilr-*
ursinus), tasmanialaisten ..paholainen". Din^o
puuttuu. — Väestö ja asutus. T:n alkuasukkaat
tasmanialaiset (ks. liitekuvaa A u s t r a a-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
