Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taso ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1289
Taso—Tasso
1290
lian ja Oseaanian
kansantyyp-p <• j ii 1. jossa 5 tasmaanialainen nainen,
viimeinen heimoansa) ovat kokonaan sukupuuttoon
kuolleet. Ulkomuodoltaan he erosivat melkoisesti
Must raalialaisista: useat tutkijat pitävät heitä
myöskin Austraalian alkuperäisinä asukkaina,
joihin sitten sekaantui pohjoisesta tulleita
papualaisia. Kulttuuriomaisuus oli vieläkin
köy-hempiiä kuin austraalialaisten, esim. bumerangi
ja heittopuu puuttuivat. Pääelinkeinona oli
kalastus. Eurooppalaisten kanssa he tulivat
tekemisiin 1800 luvun alussa. Pian oli molempien
välillä ilmi sota. Tasmanialaiset karkoitettiin
saaren sisäosiin, josta heidät vihdoin muutettiin
Bassin-salmen saarille, lopuksi Flinder’s islandille,
jossa 1854 vain 16 oli hengissä (1815 heitä
lienee T:ssa ollut n. 5,000). V. 1876 kuoli
Lontoossa viimeinen. T:n valkoinen väestö on
kasvanut verraten hitaasti; usein se Austraalian
kultalöytöjen vaikutuksesta tuntuvasti vähenikin.
Maastamuutto on jo monta v. ollut melkein
säännöllisesti maahanmuuttoa suurempi; 1913
kuitenkin edellisiä oli 45.165, jälkimäisiä 45,883
lesim. 1911 sitävastoin maastamuuttaneita oli
4.161 henkeä enemmän kuin maahanmuuttaneita).
Väestön kasvaminen jää niinollen kokonaan
syn-tyneisyyden varaan, joka melkein säännöllisesti
on alenemassa, eikä aina edes vastaa
muuttoliikkeen aiheuttamaa menetystä (1911
ylisynty-neisyys 3.513 henkeä). As:sta 1911 T:ssa syn
lvneitä oli 79,s Englannissa 11,5 % ja
Englannin austr. alusmaissa 7,»%. Sam. v. as:sta
oli 97,591 miestä, 93,620 naista. — Uskonto
kunnista anglikaanisella oli 88,158 tunnustajaa,
roomal.-katolisella 28,581, metodisteilla 24,975.
presbyteriläisillä 15,735. — Koulupakko; 431
kansakoulua, joissa 33,953 oppilasta (1913).
Lukutaitoisia 82% väestöstä. Yliopistossa 162
ylioppilasta (1913). — Pääelinkeinona on
vuori-työ; se tuottaa tinamalmia (Mount Bisehoffin
y. in. kaivokset) 13,4 milj. mk:n, vaskimalmia
(Gormanstoniu läheltä) , 9,s milj. mk:n,
hopea-malmia (Mount Zeehan y. m.) 8 milj. mk:n,
kultaa 3.e milj. mk:n, kivihiiltä 0,a milj. mk:n
arvosta (kaikki 1913). Maanviljelyksessä ei ole
sanottavaa kehitystä havaittavissa; maa on kyllä
tavattoman viljavaa (satomäärät ha:ia kohden
tavallisesti suuremmat kuin missään muussa
Austraalian valtiossa), mutta viljelysala ei kasva
juuri lainkaan, ajoittain päinvastoin pienenee.
V. 1913 korjattiin vain 127.000 lii vehnää (1910
esim. 404,000 hl), 579.000 hl kauraa, perunoita,
heinää y. m. Hedelmäpuutarhanhoito (omenoita,
päärynöitä) sangen tärkeä („Austraalian
puutarha"); 1913 hedelmäsato oli arvoltaan
12.1 milj. mk. Karjanhoito kehittyy hitaasti;
1914 T:ssa oli 1,745,400 lammasta. 205,700
nautaa. 43.900 hevosta. 38,000 sikaa. Teollisuus
verraten vähäinen; mainittakoon
hedelmäsäilyketeli-taat (valmistusarvoltaan 7.s milj. mk. 1913). —
Y 1913 vietiin T:sta suoraan liittovaltion
ulkopuolisiin maihin tavaroita arvoltaan 13.2 milj. mk.
(villaa, kultaa, hopeamalmia, tinamalmia,
hedelmiä. hedelmäsäilykkeitä, puutavaroita, viljaa,
vuotia y. m.) ja tuotiin ulkomailta tavaroita
25.t milj. mk:n arvosta. Lisäksi käydään suurta
kauppaa Austraalian mantereen ja sen
välityksellä ulkomaiden kanssa. Pääsatamat Hobart ja
Launeeston. — Rautateitä 1,128 km (1914), sähkö-
lennätinlinjoja 3,343 km, postiasemia 552,
puhelinjohtoja 7,371 km (1912). Kauppalaivastoon
1913 kuului kaikkiaan 217 alusta, yhteensä
12,704 rek.-ton. netto. — Hallituksen etunenässä
011 Englannin hallituksen nimittämä kuvernööri;
lakia säätävässä parlamentissa on lakiasäätävä
neuvosto, legislalive council (18 jäsentä) ja
edustajainhuone, house of asscmbly (30 jäsentä).
Austraalian liittoparlamenttiin T. lähettää 6
senaattoria ja 5 edusmiestä. Pääkaupunki Hobart.
Valtion tulot 29 milj., menot 29,» milj. mk.
(tiliv. 1913-14). valtiovelka 310 milj. mk. (1914).
— Ilistoria. T:n löysi Tasmau 1642^ antaen
sille nimeksi Van Diemeniu-maa. T. sai ensi
mäiset valkoiset asukkaat 1802 ja 1803, jolloin
sinne (etelärannikolle) saapui ensimäinen
lähetystö pakkotyöhön tuomittuja rikoksellisia.
Niiden ohella alkoi vähitellen tulla vapaita
uutis-asukkaita, mutta kehitys oli kuitenkin kovin
hidas (1821: 7,400 as.). M. 111. taistelut alku
asukkaiden kanssa vaikeuttivat uutisasutusta.
V. 1825 T. tuli riippumattomaksi Uudesta
Etelii-Walesistu. V. 1835 asukasmäärä oli kohonnut
40,172 henkeen. Vasta 1853 lopetettiin
rikoksel-Iisten lähettäminen T:aan ja sam. v. T. sai
eduskuntalaitoksen sekä 1856 vastuunalaisen
hallituksen. V. 1901 T. yhtyi Austraalian
liittovaltioon. E. E. K.
Taso ks. Tasapinta.
Tasohöyläkone, höyläkone, jonka työpöytä 1.
taso on edestakaisin liikkuva (ks. Höyläkone).
P-o P-o.
Tasoitushakku, hakku, jolla kivi hakataan
tasaiseksi, ks. K i v i t e o 11 i s 11 u s.
Tasoituskaarre 1. t.-k ä y r ä ks. Rautatie.
Tasoitusmerkki - palautusmerkki
(ks. t.).
Tasoitusvasara, kevyehkö pyöreä- ja hieman
kupurapohjainen levysepän työssä levyn
kuhmujen ja epätasaisuuksien tasoittamiseen
käytettävä vasara (ks. L e v y s e p ä n t e o 11 i s u u s).
P-o P-o.
Tasojyrsin, jyrsin (ks. t.) jolla tasapintoja
jyrsitään. P-o P-o.
Tasovasara ks. Levysepänteollisuus.
Tassilo (n. 742-94), Baierin herttua, viimeinen
Agilolfingien sukua, hallitsi v:sta 749; tunnusti
757 sukulaisensa frankkilaiskuninkaan Pipin
Pienen lääniherruuden, yritti Kaarle Suuren aikana
vapautua tästä riippuvaisuudesta, mutta
pakotettiin alistumaan 787. Kun T. uudisti yrityksensä,
riistettiin häneltä 788 Baieri ja hänet tuomittiin
kuolemaan; tästä rangaistuksesta T. tosin
vapautettiin, mutta suljettiin sensijaan elinkautiseen
luostarivankeuteen. G. R.
Tasso, Torquato (1544-95), it. runoilija,
s. Sorrentossa 11 p. niaalisk. 1544. Hänen isänsä
oli huomattu runoilija Bernardo T. ja tämän
mukana poika joutui jo lapsena usein
muuttamaan olinpaikkaa. Napoli’ssa hän oli 2 v.
kasvatettavana jesuiittakoulussa ja näyttää saaneen
tältä ajalta syviä vaikutteita. V. 1557 isä tuli
Urbinon hovin palvelukseen, ja täällä
hienostuneen ja ylellisen seuraelämän keskellä T. varttui
nuorukaiseksi. Sittemmin hänet lähetettiin
Pado-vaan tutkimaan lakitiedettä, mutta hän käytti
kin aikansa etupäässä filosofian ja runouden
opiskeluun. Jo 15-vuotisena hän valmisti
sankari-runoelman „Rinaldo", joka osoitti melkoista oma-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
