Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tatar ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1293
Tatar—Tåtra
1294
Pihatatar.
tunnetuksi, mutta kun vierasten tulokkaiden
kansallisuutta ei osattu erottaa, joutui tämä
nimitys pysyvästi merkitsemään jokseenkin kaikkia
Mustaltamereltä ja Kaspian mereltä pohjoiseen
asumaan jääneitä turkkilaisia eli
turkkilaistataa-rilaisia kansoja. Näistä ovat tunnetuimmat
Kasaani» t. eli Volgan t.. Astrakaanin t.. Krimin t.
ia Puolan t. sekä Kaukaasian t. Sitäpaitsi on
venäläisten esimerkin mukaan tapana tällä
nimellä nimittää useita Siperiassa asuvia pieniä
tn i kkilaistataarilaisia heimoja, esim. Baraban t.,
1’siilymin t., Abakanin t., Altai’n t. j. n. e. ks.
T u r k k i 1 a i s-t a t a a r i 1 a i s> e t . kansat,
Turkkilais-tataarilaiset kielet ja
Voijan tataarit. 0. J. R.
Tatar (Polygonum), hyvin erinäköisiä
Poly-gonuceæ- heimoon kuuluvia ruohoja, joilla on
ehyet, vuorottaiset lehdet,
valkeat t. punaiset kukat
tertuissa t. tähkissä ja
yleensä 3-kulmainen
hedelmä verhiöön suljettuna.
Meillä 12 lajia, joista
yleisiä ovat pelloilla kasvava
k i e r t o-t. (P.
convolvu-lus), jolla on köynneliäs
varsi ja herttamaiset
lehdet, samoin
peltorikkaruo-hona kasvava,
suikealeliti-nen u k o n-t. (P.
tomen-tosiun), jolla on
tiheäkuk-kainen. tähkämäinen terttu
ja keskeltä tav.
mustahko-täpläiset lehdet, varsinkin
pihoilla ja teillä hyvin
vh isesti esiintyvä kapea-ja pienilehtinen p i h a-t.
(/’. nviculare), kosteilla, avoimilla paikoilla
kasvava katkerot. (P. liydropiper), jolla on
ka|uat. kitkcränmakuiset lehdet ja
harvakukkai-uen kapea tähkä, niityillä usein runsaasti
kasvava n u r m i-t. (P. viviparum), jonka
tasasou-kan tähkän alaosassa on kukkien asemasta
sipuli-maisia silmuja, jotka voivat kasvaa uusiksi
yksilöiksi. ja vesissä ja rannoilla kasvava, kauniin
punakukkainen v e s i-t. (P. amphibium). Suuria,
komeita koristekasveja ovat P. cuspidalum
(Japanista . jonka suurilehtiset varret ovat n. 2 m
korkeita ja P. suchalineiisr (Sahalinilta), joka on
vielä suurempi, n. 3 m korkea. Molempia on
meilläkin alettu yhä yleisemmin viljellä
puutarhoissa. V i 1 j a-t:sta (P. tataricum) ks.
Tattari. K. L.
Tataria (väärin Tartaria), keskiaikana
Ki.-ki-Aasiasta ja turkkilaisten heimojen
asumasta Kaakkois-Euroopasta käytetty nimitys;
erotettiin toisistaan pikku T. (Etelä- ja
Itä-Venäjä), iso T. (Iveski-Aasia) ja Kiinan T.
(Itä-Turkestanii. J. F.
Tatar-Pazardzik [-a’r- -i’k],
piirikunnankau-punki Bulgaariassa, Itä-Rumeelian länsiosassa,
viljavalla tasangolla Maritzan ja
Sofian-Konstantinopolin radan varrella, useiden
liikennetei-den risteyksessä; 18,098 as. (1910). - Viljellään
riisiä, hirssiä, tupakkaa, harjoitetaan kankaiden
valmistusta. — T.-P:n perustivat 1485 sulttaani
Muhammedin sinne lähettämät tataarit.
Tate Iteit], N a hu m (1652-1715), engl.
runoilija ia näytelmänkirjoittaja, kotoisin Dublinista,
|ossa -ai kasvatuksensa Trinity Collegessa. Tul-
tuaan Lontooseen hän julkaisi kokoelman
runoelmia 1672 ja antautui sitten teatterin
palvelukseen näytelmänkirjoittajana, sepittäen m. m.
kappaleet ..Brutus of Alba or the enchanted lovers"
11678) ja „The loyal general" (1680). llänen
tuotantonsa kohdistui kuitenkin pääasiassa eli
-sabethilaisten dramaatikkojen (kuten
Shakespearen. Eletclierin, Wibsterin v. m.) kappaleiden
mukailluin ja näyttämölle sovitteluun. Yhdessä
Nicholas Bradyn kanssa hän sepitti „New ver
sion of the psalms of David" nimisen
virsikokoel-man; hänen omintakeisista runoelmistaan on
huomattavin ,,Panacea, a poem on tea" (1700).
V. 1692 hänestä tuli Sliadwellin jälkeen
Englannin hovin „poeta laureatus". E. W-s.
Tatianus
ä’n-J, vanhan ajan kirkon [-apolo-geetti (ks. Apojogia), hellenistisesti
sivistynyt syyrialainen, joka ennen v. 152 kääntyi
Roomassa kristinuskoon. Antautuen yhä
kiihkeämmin ajamaan erinäistä askeettista suuntaa hän
rikkoi v:n 172 vaiheilla välinsä Rooman
seurakunnan kanssa ja palasi itämaille, jossa hänen
sanotaan omaksuneen gnostilaisia mielipiteitä
(ks. Gnostilaisuus). Etupäässä
länsimaisessa kirkossa joutui hän kerettiläisten
kirjoihin. Syyrian kirkossa hän teki itsensä
muistettavaksi varsinkin „Diatessaron"in,
syyriankieli-sen evankeliumiharmonian (ks. t.) kautta, joka
kauan pysyi yleisessä kirkollisessa käytännössä.
Hänen lukuisista muista, kreikaksi kirjoitetuista
teoksistaan mainittakoon „Logos pros hellenas"
(„Puhe kreikkalaisille"), jossa hän lausuu
ankaria tuomionsanoja pakanallisesta tieteestä, jos
kohta itse ahkerasti ammentaa tietoja
pakanallisesta kirjallisuudesta. Ar. II.
Tatistsev
ti’-J. 1. Vasilij Ni kitit s T.
(1686-1750), ven. historioitsija; teki useita [-opintomatkoja ulkomaille, oleskeli m. m. Ruotsissa
1724-26 tutkien vuoriteollisuusoloja ja suorittaen
diplomaattisia tehtäviä; toimi Uralin
vuorikai-vosten hallintomiehenä ja Astrakanin
kuvernöörinä 1741-45; T. ryhtyi kokoamaan aineksia
Venäjän historiaan ja 1739 hän antoi
tiedeakatemian haltuun tavattoman laajat, osittain
järjestetyt ainekset, jotka julkaistiin vasta hänen
kuolemansa jälkeen 1768-1848. T:n historia
päättyy Vasilij III:n kuolemaan, mutta aineksia on
v:een 1613. LP°P0V> ,,T. ja hänen aikansa"
(ven.), Bestuzev-R.jumin, ,,Elämäkertoja ja
luonteenkuvauksia" (ven.).]
2. Sergej S p i r i d o n o v i t s T. (s. 1846),
kirjailija; toimi ensin diplomaattisella alalla,
otti vapaaehtoisena osaa 1877-78 sotaan;
palveltuaan sen jälkeen jonkun aikaa
sisäasiainministeriössä antautui kirjalliseen työhön; julkaissut
joukon historiallisia tutkimuksia, „Keisari
Nikolai I:n ulkopolitiikka" (ven. 1887), „Alexandre
I et Napoléon d’après leur correspondance
iné-dite 1801-1812" (1891), „Keisari Aleksanteri II:n
biografia" (ven. 1897), y. m. J. F.
Tatit ks. Pillisienet, palsta 619.
Tatra [td ], Korkea-T. (unk. Magas-T., saks.
Ilolie ’/’.), vuoristo Poh.jois-Unkarissa, osaksi
Ga-litsian rajan sisäpuolella, Länsi-Karpaateissa,
Karpaattein ja Unkarin korkein. Se kohoo
seinämän tapaisena, jylhänä, graniittimassaua
silpoutuneena n. 800 m korkeasta ylätasangosta.
jota kaikilta puolin ympäröivät Dunajec,
Pop-råd, Eéhér Våg ja Arva nimiset joet (ks. kuvaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
