Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tatar ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12!>5
Tatsetti—Taube
1296
kirjoituksessa Karpaatit, puista 407). Pituus
idästä länteen on n. 60 km, leveys 15-23 km.
Korkeimmat huiput: Ferencz-Jözsef (myös
Ger-lachfalvi, 2,663 m), Lomniez (2,634 m), Jégvölgy
(2,629 m), Fecskehegy (2,617 m), T. 1. Viszoka
(2,555 m). Suurenmoisille maisemamuodoille
ominaisia ovat lukuisat pienet vuorijärvet. —T:ssa
on paljo suosittuja kesänviettopaikkoja,
tunnetuimmat Tätraftired (saks. Sehmeeks; 3.582
vakinaista kjlpyvierasta 1911), Tätralomnicz (1,329
vierasta) ja Tät rasztfplak (1,166). —
Korkean-T:n eteläpuolella, yhdensuuntaisena sen kanssa
on M a t a 1 a-T. (unk. Alacsony-Tsaks. yicdcrc
7’.), n. 75 km pitkä, 25-30 km leveä. Korkein
huippu Gyömbér, 2,045 m. E. E. K.
Tatsetti ks. N a r s i s s i.
Tattari (Polygoniini fagopyrum 1. Fagopyrum
esculcnlum), Polygonacece-heimoon kuuluva
0,is-0,6 m korkea, 1-vuotinen ruoho, jolla on
punertava varsi, herttamaisen nuolimaiset, leveähköt
lehdet, valkeanpunervat t. valkeat kukat
liuis-kilomaisessa kukinnossa ja mustanruskea,
kiiltävä, 3-kulinainen pähkylä (vrt. Tatar). T. on
viljelyskasvi, joka on kotoisin Itä-Aasiasta,
missä sitä jo kauan on viljelty. T. tuotiin
keskiajan lopulla Eurooppaan, missä sitä viljellään
monin paikoin karuissa, varsinkin hiekkaisissa
seuduissa, kuten eräissä osissa Pohjois-Venäjää,
Pohjois-Saksaa, Tanskaa, Alankomaita y. m.
Meilläkin t :ia viljellään, kuitenkin melkein vain
Mikkelin ja Viipurin lääneissä ja sielläkin
vähän (sato koko maassa 1913 oli 2,398 hl, vv.
1896-1905 vielä keskimäärin 8,138 hl).
Tuntuu luultavalta, että t:n viljelys, joka
pääasiallisesti sidottuna kaskiviljelykseen
alituisesti on vähentynyt ja jota hallat suuresti
vaikeuttavat, ennenpitkää meillä lakkaa. Hyvänä
hunajakasvina t:n viljelystä voi suositella. T:n
hedelmiä, jotka irroitetaan puimalla, käytetään
kuorittuina ja ryyniksi valmistettuina tav.
puuroksi; t.-jauhoja käyttävät etupäässä venäläiset
varsinkin blinin (ks. t.) valmistukseen. —Erästä
toista t.-lajia, P. tataricum, jolla on pienet
vihertävät kukat, terttumainen kukinto ja kurttuiset,
harmaat, edellistä huonompimakuiset pähkylät,
viljellään myös, vaikkei meillä. Kasvi on
kotoisin Siperiasta, mistä se 1700-luvulla tuotiin
Eurooppaan. K. L.
Tatti ks. Piil is ien et, palsta 619.
Tatti, Jacopo (1486-1570), it. kuvanveistäjä
ja arkkitehti, tunnettu nimellä Sansovino,
oli synnyinkaupungissaan Firenzessä Andrea
San-sovinon oppilas (sai opettajansa mukaan
liikanimensä) ja opiskeli Roomassa rakennustaidetta
ßramanten johdolla. Paitsi näissä kaupungeissa
T. työskenteli v:sta 1527 Venetsiassa, saavuttaen
siellä johtoaseman rakennus ja veistotaiteessa.
T:n pääteos arkkitehtina on koristeellisella
rikkaudellaan vaikuttava San Marcon marmorinen
kirjastotalo 1. Libreria (aloitettu 1536)
Venetsiassa, jossa hän sen lisäksi rakensi palatseja
(esim. Palazzo Corner della Cä Grande),
kirkkoja (parhain on S. Giorgio de’ Greci) sekä
Log-getta nimisen siron marmorihallin Campanilen
viereen y. m. Hänen juhlallisen iloista
elämäntunnetta ja luontevaa kauneusaistia ilmaisevista
veistokuvistaan mainittakoon Firenzessä apostoli
Jaakob vanh:n kuvapatsas tuomiokirkossa ja
,,Bacchus" Museo nazionalessa. Roomassa madon
nankuva S. Agostino-kirkossa ja Venetsiassa dogi
Venierin hautamerkki S. Salvatore-kirkossa, eräät
pronssiovet San Marcossa ja suuren suuret
Marsin ja Neptunuksen kuvapatsaat dogipalatsin
jättiläisportailla. E. R-r.
Tatueerata 1. tatuoida ks. Tat uoi m
i-n e n.
Tatuoiminen (ransk. lalouer), ihon
koristaminen kuvioilla ja piirroksilla, juontuu
todennäköisesti haavaiu arvista ja erinäisten
lääkintä-menettelyjen ihoon jättämistä merkeistä. T. on
kahta laatua: plastillista ja ihon tasoon
mukautuvaa. Edellinen on n a p p i t a t n o i m i s t a. jos
ihosta osittain irroitetaan pieniä nahkalappuja,
jotka parannuttuaan muodostavat nappi- ja
helt-tainaisia kohokkeita, tai a r p i t a t u o i m i s t a,
jos kuvio muodostetaan ihoon leikkaamalla tai
polttamalla. Ihon tasoon mukautuva eli
varsinainen tatuoiminen, joka vaikuttaa
maalauksellisesta aikaansaadaan hienoilla pistoksilla.
Tatuoitti japanilainen.
Dajaakin tatuoitu käst
(Borneo).
joihin väriainetta pannaan. Nappiarvet ovat
Afrikassa hyvin tavallisia. Arpi-t. vallitsee
raaim-massa muodossaan Austraaliassa. Varsinainen t.
kukoistaa eniten Tyvenenmeren Baarimaailmassa,
malaijilais-polyneesialaisen rodun itäisellä
levene-misalueclla sekä tämän naapurimaissa Japanissa,
Uudessa Guineassa, Luoteis-Ameriikan ränni
koilla, Pohjois-Siperiassa y. m. Tatuoimiskuvioissa
esiytyy usein perheen, suvun ja heimon
tuntomerkkejä, heimojumaluuksien vertauskuvia, joilla on
suojeleva merkitys; ne ovat usein määrättyjen
tapausten muistiinpalauttajia; niillä on tärkeä
sija myös kypsyysjuhlissa. Miehet ja naiset
koristautuvat tavallisesti eri tavalla; korkeamman
säädyn ]äsenet käyttävät rikkaampaa t:ta j. n. e.
ü. T. S.
Taube [töb], 1. Gustaf Adam T.
(1673-1732), kreivi, ruots. sotilas, valtaneuvos; otti
osaa Pfalzin sotaan ja sittemmin pohjoismaiseen
sotaan; joutui Pultavan taistelussa venäläisten
vangiksi, mutta pääsi pian vapaaksi, kunnostau-
Tatuoitu maori.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
