Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taubila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
129’J
Taunus—Tausen
1300
St Mary Magdaleue), vanha linna (osaksi
1100-iuvulta; aikanaan Winchesterin piispain asunto) ;
grammar school-koulu (per. 1522). Harjoitetaan
silkki-, pellava-, hansikas-, rauta- y. m.
teollisuutta. — 2. Kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Massachusettsin valtion kaakkoisosassa
Bostonista etelään, T:n-joen (kuljettava T:iin
asti) varrella, useiden ratojen risteyksessä;
35,631 as. (1914). — Kauntin oikeuspalatsi,
kaupungintalo, kirjasto y. m. rakennuksia. Useita
oppilaitoksia. Huomattavaa puuvilla-, veturi-,
tiili . rautatavara- y. m. teollisuutta (valmistus
arvoltaan 79,» milj. mk. 1909), melkoista
kahistusta ja rannikkoliikennettä. — Per. 1638.
Taunus (myös Die lliihe, aikaisemmin E
ulrich ), Reinin liuskevuoriin kuuluva vuoristo
Länsi-Saksassa, Hessen-Nassaun provinssin
lounaisosassa, Reinin, Mainin ja Lahnin välissä, n. 90
km pitkä, pääharjan keskikorkeus vain 480 m,
korkein huippu Grosser Feldberg, 880 m,
kaakkoisosassa. Etelään T. laskeutuu jyrkästi ja vielä
jyrkemmin länteen. On yleensä hyvin metsäinen,
mutta Reinin ja Mainin puoleiset rinteet ovat
viini- ja hedelmätarhojen peittämät. Paljon
keskiaikaisten ritarilinnain raunioita. —
Vuori-työ n tuotteita ei saada juuri ollenkaan.
Sitävastoin T. on rikas kivennäisvesilähteistä, joista
monet Saksan kuuluisimpia (Wiesbaden, Selters,
Homburg, Soden, Ems y. m.).
Tauria (Krimin 1. Taurian niemimaan muk.),
kuvernementti (ven. Tavritseskaja gubernija)
Etelä-Venäjällä, Asovan-ineren ja Mustanmeren
rannalla, käsittää Dneprin alajuoksun
eteläpuolella olevan alueen; 63,447 km2, 2,006,500 as.
(1913), 30 km2:llä. — T:n rannikko on alavaa,
limaanien reunustamaa, paitsi Krimin
etelärannikolla, jossa Jaila-vuoristo kulkee lähellä
rantaa. Kuvernementin mannerpuoli on alavaa,
tasaista aroa, idässä mustaamultaa, lännessä
monessa paikassa eräinaanluontoista hiekka
aavik-koa. Krimin pohjoisosa on samanlaista kuin
kuvernementin mannerpuoli. Pääjoet: Dnepr,
Molotsnaja, Salgir. Kuljettavia vesiteitä 208 km,
kaikki höyryaluksilla. Ilmasto Krimin
etelärannikolla lauhkea (ks. Kr im), pohjoisempana ja
mantereella talvet sitävastoin voivat olla hyvin
kylmät (Orlovissa Melit-opoljista koilliseen v:n
keskilämpö -f-8,0oC, tammik:n —6,»°C, heinäk:n
-†-22,i°C). Vuotuinen sademäärä vaihtelee
200-500 mm. Metsiä T:ssa on kaikkiaan vain 7,;%
(1907) pinta-alasta (Krimillä). — Asukkaista
70,»% venäläisiä (isovenäläisiä), 13,8%’ tataareja,
5.i% saksalaisia (uutisasukkaita), 3,8%
juutalaisia. Uskonnoltaan 74,j% on kreik.-katolisia,
13,i% muhamettilaisia, 4,8% protestantteja, 4.«%
juutalaisia. Lukutaitoisia 27,»% (Euroopan
Venäjän keskimäärä 22,»%). — Maataloutta
harjoittaa 67,«%, käsi- ja tehdasteollisuutta 9,8%,
kauppaa ja liikennettä 7,s%. Maanviljelys
tuottaa vehnää 1,302,200 ton. (paljo myödään), ruista
149.400 ton., kauraa, ohraa, maissia, perunoita
(1913). Lisäksi viljellään tupakkaa, hedelmäpuita
ja viiniköynnöstä (Krimillä). Karjanhoito
huonolla kannalla; 1913 oli hevosia 493,400,
nautakarjaa 455,900, lampaita ja vuohia 903,000,
sikoja 208,551 kpl. Tehdasteollisuus: aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo 28,s milj. mk.
(myllyjä, öljytehtaita). työväestö 6,650 henkeä;
aksiisin alaisissa tehtaissa työskenteli 1,818 hen-
keä (1910; melkein kaikki tupakkatehtaissa).
Suolaa saadaan suuret määrät (1907 400.000 ton.).
Kotiteollisuus vähäinen. Siirtolaisuus Siperiaan
suuri; 1913 läliti sinne T:sta 14,141 henkeä.
Rautateitä 859 km (1912); tärkeä Moskovan
Se-vastopolin rata kulkee T:n halki. —
Kansakouluja 2,233 (oppilaita 126,127), keskikouluja 55
(opp. 13,918), ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 38 (opp. 3,914), muita kouluja 64 (opp. 3,180;
1912). Sairaaloita 118, lääkäreitä 480 (1911).
-Hallinnollisesti T. jakaantuu 8 piirikuntaan. Pää
kaupunki S i m f e r o p o 1 j. — Historiasta k>.
K r i m ja S i m f e r o p o 1 j. E. E. h.
Taurian niemimaa ks. K r i m.
Taurian palatsi ks. Pietari, palsta 556.
Tauriini, kiteinen, pysyvä kem. yhdistys, jota
on sapessa ja munuaisissa. S. S.
Tauroggen (ven. Taurogen), kauppala
Venäjällä, Kovnon kuvernementissa. lähellä
Itä-Preussin rajaa, Riian-Tilsitin viertotien ja Niemeniin
laskevan Juran varrella; ’8,773 as. (1910).
Rajatulliasema, vilkasta kauppaa. — T:ssa
Aleksanteri 1 21 p. kesäk. 1807 allekirjoitti Tilsitin
rauhaa valmistavan aselevon. T:n lähellä
olevassa kylässä preuss. kenraali Yorck ja ven.
kenraali Diebitsch 30 p. jouluk. 1812 tekivät
aselevon ja puolueettomuussopimuksen.
Taurokolihappo, sapessa esiintyvä rikinpitoi
non kem. yhdistys, joka alkalissa keitettäessä
hajaantuu tauriiniksi ja kolaliliapoksi. S. S.
Taurus (kreik. Tauros), Vähän-Aasian
ylä-tasangon reunavuoristo etelässä. Välimerta
vastaan, ulottuu Eufratista idässä
Aigeian-me-reen lännessä, laskeutuu jyrkästi etelään,
loivasti pohjoiseen käsin. Korkeimmat
kohdat ovat Kilikian itäosissa (Ardost 3,560
m yi. merenp.). T:n yli vievistä solista on
mainioin Giilek-boghas (vanhan ajan Pylre
Cili-ciæ, „Kilikian portti"), Tarsoksen
pohjoispuolella. Sen kautta kulki suuri sota- ja
karavaanitie ja nyk. Bagdadin-rata. Seihun- (Saros-)joen
tienoilla T:sta haarautuu A n t i-T. koillista
kohden. Sen korkeimmat huiput ovat n. 2,700 m yi.
merenp. Solia on siinä runsaasti.
Tausen, Hans (1494-1561), tansk.
uskonpuhdistaja, oli sepän poika Birkendesta.
Johanniit-taluostarin Antvorskovin munkkina hänet
lähetettiin 22-vuotiaana opintomatkalle Saksaan.
Opiskeltuaan siellä etupäässä Rostockin
yliopistossa hän toimi v :sta 1521 alkaen jumaluusopin
opettajana Kööpenhaminan yliopistossa, kunnes
hän 1523 meni Wittenbergiin opintojaan
jatkamaan. Siellä hän lähes parin vuoden aikana
perehtyi uskonpuhdistuksen aatteisiin.
Kotimaahan palattuaan hänet Antvorskovissa pantiin
mielipiteittensä vuoksi vankeuteen, mutta
lähetettiin sittemmin Viborgin johanniittaluostariin
harhaopistaan raitistumaan. Täällä hän
kuitenkin voitti priorin suosion niin, että sai n. v :sta
1525 alkaen luostarinkirkossa saarnata kansalle.
Kuu munkit loukkaantuivat hänen
vaikutuksestaan. niin hän luopui munkkisäädystä. Lyhyessä
ajassa kertyi hänen ympärilleen melkoinen
seurakunta, joukossa kaupungin huomattavimpia
henkilöitä. Kannattajat suojelivat häntä
kirkollisia viranomaisia vastaan, ja 1526 kuningas
Fredrik T otti hänet turviinsa. Pian oli T:n rinnalla
toisiakin saarnamiehiä, ja liike levisi
laajemmalle. T. meni naimisiin, vihki saarnaajia pa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
