Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tausig ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1303
Tavaraliikenne—Tavaraliikennekeskusta
1304
oman tavaransa kilpailijainsa tavaroista.
Helmikuun 11 p. 1889 annetun asetuksen mukaan voi
jokainen lavarainvalmistaja talii myyjä
rekisteröimisellä saa/la yksinomaisen oikeuden
tavaraleimansa käyttämiseen yleisessä
kauppaliikkeessä. Sellainen oikeus käsittää kaikkia
tavaralajeja, ellei sitä rekisteröimisessä ole
rajoitettu määrättyihin tavaralajeihin.
Tavaraleima-rekisterin pitäminen kuuluu
teollisuushaUit.uk-selle, jolta rekisteröimistä on kirjallisesti
haettava. Tavaraleimaa ei saa rekisteröidä, jos
samanlainen tavaraleima jo on toisen puolesta
rekisteröity tahi haunalainen tavaraleima muuten on
erehdyttävä tahi siihen on otettu toisen nimi
tahi toiminimi, ei myöskään, jos leimassa on
kuvauksia, jotka sotivat siveellisyyttä tahi hyvää
järjestystä vastaan tai ovat pahennusta
herättäviä, taikka jos tavaraleimaan kuuluu vaakunoita
tai muita julkisia merkkejä. Nämä säännökset
osoittavat samalla, missä määrin
elinkeinonharjoittajan vapaa oikeus määrätä tavaraleimansa
ulkomuoto on rajoitettu. Rekisteröimisellä saatu
yksinoikeus kestää 10 vuotta, mutta se voidaan
aina 10 vuoden kuluttua saada jatketuksi
rekisteröimisen uudistuksella. Mainittu oikeus ei ole
henkilökohtainen, se seuraa sitä liikettä, jota
varten tavaraleima 011 rekisteröity, ja siirtyy
sen uudellekin omistajalle, ellei nimenomaan ole
toisin sovittu. — T:n suojelukseen nähden
tikoslaki säätää (36: 13) rangaistuksen sille, joka
pitää kaupan taikka panee liikkeeseen tavaraa,
johon hänen tietensä 011 pantu väärä
valmistajan. kauppiaan, toiminimen tai laitoksen merkki,
taikka merkki, joka on niin toisen käyttämän
merkin näköinen, että erehdys helposti saattaa
tulla. Laittomalla tavalla pantu t. on sen ohella
tavarasta hävitettävä ja, jollei niin voida tehdä,
on itse tavara hävitettävä. T:n oikealla
omistajalla on tietenkin oikeus saada korvausta
hänelle t:n luvattomasta käyttämisestä syntyneestä
vahingosta. Näin on laita myöskin, kun
oikeuden loukkaus on tapahtunut tarkoittamatta.
A. Ch.
Tavaraliikenne, tavaran vastaanotto
kuljetettavaksi ja perille toimittaminen. Nimitys on
etusijassa tullut merkitsemään rautateiden
t:tä, kun vesitse tapahtuvasta
tavarankuljetuksesta yleensä käytetään nimitystä
rahtiliikenne, ja konevaunuilla y. m. s. tapahtuva
t. on enimmäkseen samalla paikkakunnalla
tapahtuvaa jakelu- tai p a k e 11 i 1 i i k e n n e 11 ä sekä
maanteillä hevoskuormin tapahtuva
rahdin-vetoa. Tässä alempana selostetaan
nimenomaan rautateiden t :tä.
Suomessa ja useimmissa muissakin maissa
tavaran vastaanotto kuljetettavaksi tapahtuu
vasta itse kuljetuksen yhteydessä (,,mikäli
liike-kalustoa on saatavilla", Liikenneolijesäännön
41 §), jota vastoin esim. Venäjällä
kuljetettavaksi tuotu tavara on asemilla vastaanotettava,
vaikka sillä hetkellä ei olisi tietoa siitä, milloin
tavara saadaan lähetetyksi matkaan (seurauksena
m. m. tunnetut ..viljanietokset", s. o. ulkoilmaan
jätetyt viljakasat, jotka usein huonosti
peitettyinä tai aivan peittämättä sateiden aikana
kastuvat ja rupeavat orastamaan.
T. käsittää yleensä kaikenlaisen tavaran (rahti-,
pika-, sotilastavaran, elävien eläinten, pakettien,
postitavaran y. m. s.) kul jetuksen. Eräissä maissa
kuuluu tähän myös ruumiiden kuljetus, jota
vastoin muutamissa maissa on jakoperusteena vain
kuljetuksen nopeus, niin että esim. pikatavara
lukeutuu matkustajaliikenteeseen. Kun koirien
kuljetuksesta yleensä on voimassa samat
säädökset kuin matkatavarasta, tilitetään Suomen
valtionrautateilläkin v:sta 1913 koirien kuljetus
henkilöliikenteen yhtev ’<ssä.
Kuljetuksien suuruuteen katsoen t. jakautuu:
1. vaunukuorma- ja 2. kappaletavaraliikenteeseen
sekä liikenteen laatuun ja rajoihin nähden,
1. omaan, 2. yhdys- ja 3. läpikulkuliikenteeseen.
,,()maa liikennettä" toisinaan sekoitetaan
paikallisliikenteeseen, vaikka viimeksi mainittu
nimitys kuuluu suurempien kaupunkien ja niiden
lähimmän ympäristön välillä kulkevien
paikallisjunien liikenteelle (lähes yksinomaan
henkilöliikennettä). ..Yhdysliikenne" toisinaan sitoutuu
vieläkin läheisemmäksi ..liittoliikenteeksi".
T:ssä tapahtuu meillä (Liikenneohjesäännön
40 ja 41 §§:n mukaan) rahtitavaran kuljetus
vähintään 100 km:n nopeudella vuorokaudessa ja
pikatavaran 200 km:n nopeudella. Rahtitavara
kuljetetaan säännöllisesti tavarajunissa, mutta
myös, osaksi, (sivuradoilla) sekajunissa. Pika
tavaran kuljetus tapahtuu joko erityisissä pika
tavarajunissa tai, meillä enimmäkseen,
matkustajajunissa. Tavarajunat ovat joko yleisiä tai
erikoislaatunsa mukaan malmi-, hiili-, öljy-,
karja-, hedelmä- y. m. junia. Tavara
kuljetetaan erityisissä tavaravaunuissa paitsi
jolloinkin tapahtuvaa pikatavaran kuljetusta
henkilö-vaunuihin luettavissa konduktöörivaunuissa.
Tavaravaunuja on eri maiden rautateillä
tavallisesti n. 10-20 kertaa enemmän kuin
henkilö-vaunuja, ja tavarankuljetuksen eri lajeja varten
ovat tavaravaunut myös hyvin erilaisia.
Tavaraliikenteessä käytetään sitä paitsi runsaasti
lähettäjäin omia erikoisvaunuja (meillä valsinkin
öljy- ja rikkihappovaunuja).
Kuljetusmaksun suoritukseen nähden t. eroaa
henkilöliikenteestä suuresti, kuljetusmaksu
tavarasta kun tavallisesti maksetaan vasta perillä.
Vastaanottajana voi tavaraliikenteessä olla joko
nimitetty henkilö (t. toiminimi) tai ..kuitin
omistaja" (oik. rahtikirjan kaksoiskappaleen
haltia). Vilkkaassa liikkeenvaihdossa ulkomaalla
tavara voi matkalla ollessaan monasti jo vaihtaa
omistajaa; omistusoikeus (rautatien kannalta
katsottuna) siirtyy toiselle rahtikirjan
kaksois-kappal en mukana. — Kuljetusasiakirjana t:ssä
käytetään rahtikirjaa. Ulkomailla
useimmiten voi yksi rahtikirja käsittää vain yhden
vaunukuorman, kun taas meillä omassa
liikenteessä voi samalla rahtikirjalla lähettää useita
kin vaunukuormia, jos" vain sama lähettäjä ne
samana lähetyksenä panee matkaan samalla
osoitteella varustettuina. J. IL K.
Tavaraliikennekeskusta, rautatii liikenteessä
erityisesti sellainen asema, joka joko on
liikenneyhteydessä (alle puolen tonnin vuosimäärää ei
oteta tässä lukuun) mahdollisimman monien
muiden rautatieasemain kanssa taikka osoittaa
suurimpia lähetetyn ja saapuneen tavaran
tonni-lukuja (tahi tonnikilometrimääriä). Edellistä
puolta, liikenteen yleisyyttä, jota tilastossa
kuvataan liikenneyhteyksien luvulla, edustivat
Suomen valtionrautateillä 1913 etusijassa: Helsinki,
285 liikeyhteyttä. Turku 281, Pietari 273, Kotka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
