Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teatteri - Teatterikiikari, ks. Kaukoputki - Teatterimusiikki - Teatterinohjaaja l. regissööri - Teatterisensuuri, ks. Senssuri - Tebaiini - Tebris, ks. Tabris - Techmer, Friedrich Heinrich Hermann
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1323
Teatterikiikari- Techmer
1324
Shakespearen Globc
teatteri.
tyyppi, pitkulainen neliskulmainen sali, jonka
kolmelle sivulle oli järjestetty istumapaikkoja
neljännen lyhyen sivun muodostaessa näyttämö
aukon. Tällainen pitkulainen (puolikehaän
päättyvä) salimuoto oli Ludvik XIV:n toimesta
Tuilerioihin tehdyllä ja suurenmoisen
näyttämö-koneistonsa vuoksi „Salle des machines" nimen
saaneella t:11a, joka Napoleon I:n aikana
uusittiin Persier & Fontainen suunnitelman mukaan,
tällöinkin silmällä pitäen perinnäistä salimuotoa
ja siten järjestettynä, että katsomo ja
näyttämö tarpeen tullen voitiin yhdistää suureksi,
eheän arkkitehtuurin muodostavaksi juhlasaliksi.
Uudemman tyypin mukaisia ovat esim. Soufflotfn
Lyonin t. (1754). V. Louis’n B o r d e a u x’n t.
(1778) ja Garnier’n Pariisin suuri
ooppera (1875).
Englannin vanhimmasta t:sta on ensi
sijassa mainittava Shakespearen kuuluisa
G 1 o b e-t., joka tosin
rakennuksena ei ollut
mikään merkillisyys, mutta
jonka yksinkertainen ja
nerokas näyttämösovitus
yhä vieläkin näyttää ole
van esimerkkiä, antava.
Siinä oli näyttämön (D)
perällä pieni, verhon (V)
peittämä keskusnäyttämö
(E), jonka avulla monet
näyttämövaihdokset ai
kaansaatiin.
Saksassa syntyy
varsinaisesti uusi t.-tyyppi
vasta meidän päivinämme. Omista t
^-rakentajista vallitsi puute. Tällä alalla 1700-luvulla
toimineista ulkomaalaisista mainittakoon Galli
Bibienan suku, jonka jäsen Francesco 1704
rakensi Wienin H o f t h e a t e r i n ja Guiseppe
1747 valmistuneen upeakoristeiscn Bayreuthin
M a r k g r ä f 1 i e h e s II o f t h e a t e r i n,
molemmat it. tyypin mukaan; Guiseppe oli myös
huomattava kulissien suunnittelijana.
Meidän päiviemme t.-rakennusten
korkeimpina saavutuksina voinee pitää Richard
\Vagner-t:ia Bayr. uthissa (1.400 istumasijaa)
ja Münchenin P r i n z-1? e g e n t e u-T h e a
-teriä (1,100 istumasijaa). Jälkimäisessä t :ssa
ei ole mitään parvia, katsomo muodostaa
antiikin t:n tapaan yhtenäisen, asteittain kohoavan
permannon (ainoastaan perällä on muutamia
aitioita), ratkaisu, joka katsomohuoneelle antaa
tyynen ja vakavan leiman. Erikoista huomiota
on m. m. pantu siihen, että kaikilta
istumapaikoilta saattaa nähdä suurimman osan
esitettävää näyttämöä ja että tulipalon sattuessa yleisö
äkkiä pääsee poistumaan katsomosta.
K. S. K.
[Wieseler, ..Theatergebäude und Denkmäler des
Biihnenwesens bei den Griechen und Römern"
(1851) ; Arnold, „Pas altrömische
Theatergebäude" (1873) ; Ribbeck, ..Die römische
Tragö-die" (1875) ; Dörpfeld & Reisch, ,.Das griechische
Theater" (1896) ; Puchstein, ..Die griechische
Biihne" (1900); A. E. Ilaigh. ..The attic theatre"
(1907); Cecil Brodmeier, ,.Die
Shakespeare-Bflhne" (1904) : Wegener, ..Die Bühneneinrichtung
des shakespeareschen Theaters" (1907) : Bourdon,
„Les théàtres ànglais" (1902); Sachs & Woodrow,
Münchenin Prinz-Hegenten-Theaterin pohjakuva.
,.Modern operahouses and theatres" (1896-98);
Filippi & Contant, „Théatres de 1’Europe et
machines théätrales" (2:nen pain., 1860); Streit.
..Das Theater" (1903) ; Petit de Jullevitle, ..Les
mystères" (1880) ; Celler, ..Les décors, les
costu-mes et la mise-enscène au XVII si&cle" (1869):
Karl Mantzius. ..Skuespilkunstens Historie"
(I-V, 1897-1916).] V. T.
Teatterikiikari ks. K a u k o p u t. k i.
Teatterimusiikki, mns., on kahta lajia: var
sinaiset säveldraamat 1. oopperat sekä
puhenäv-telmiin liittyvät, enemmän tahi vähemmän
tilapäiset musiikkiesitykset (näyttämömusiikki).
Kura-paisessakin tapauksessa vaaditaan t:lta tyylin
puolesta draamallista sävyä tai väritvstä.
I. K.
Teatterinohjaaja 1- regissööri, teatterin
palveluksessa oleva, näyttämötaiteeseen ja
-tehtäviin perehtynyt henkilö, jonka pääasiallisena
tehtävänä on näytelmän näyttämöllepano (regia),
näyttämökoristeiden valmistuksen.
näyttämö-koneiston, -sisustuksen, pukujen y. m.
näyttämö-tarpeiden ja näyttämövalaistuksen yleisvalvonta.
teatteriharjoitusten yksityiskohtainen ohjaus ja
itse teatterinäytännön kulun ohjailu.
Pienemmissä teattereissa teatterinjohta ja samalla myös
suorittaa t:n tehtävät tai on niissä tehokkaasti
osallisena.
Teatterisensuuri ks. Sensuuri.
Tebaiini, opiumin alkaloidi. Väritön, karvas,
veteen tuskin liukeneva aine.
Tebris ks. Tahri s.
Techmer [teli-J, Friedrich Heinrich
Hermann (1843-92). saks. kielentutkija,
v:sta 1S80 yleisen kielitieteen dosenttina
Leipzigin yliopistossa, kirjoitti joukon arvokkaita
tutkimuksia fonetiikan alalta, m. m. ..Zur
ver-gleichenden 1’hysiologie der Stimme und Sprache.
Phonetik" I-1T (1880), ,.Naturwissenschaf tlielie
Analyse und Synthese der hörbaren Sprache"
(1884), „Zur veranschaulichung der Lautbildung"
(1885), „Beiträge zur Gesehiclite der franz. und
engl. Phonetik und Phonographie" I (1889).
Foneettista kirjaimistoansa T. esittelee ja perus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
