Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Techmer, Friedrich Heinrich Hermann - Teck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1325
Teck
—Tee
1326
telee vv. 1884 90 julkaisemansa aikakauskirjan
..Internationale Zeitschrift fiir allgemeine
Spracli-«issensehaft" I ja IV osassa. Y. VV.
Teck [lek], vviirttembergiläinen. Englantiin
siirtynyt aatelissuku, polveutuu Wiirttembergin
herttuan Aleksanterin ja kreivitär Hohensteinin
avioliitosta. Heidän vanhin poikansa Franz
11837-1900) sai ensin ruhtinaan ja 1871 T:n
herttuan arvon; meni 18G6 naimisiin engl.
prinsessan Mary Adelaiden kanssa. Näiden tytär
Victoria Mary (s. 1807) joutui 1893
naimisiin silloisen Walesin prinssin, nykyisen
Englannin kuninkaan Yrjö V:n kanssa. J. F.
Tecoma. etupäässä Brasiliassa kasvavia
Bignn-ni«<( (r-heimoon kuuluvia puita t. pensaita, joilla
on sormiliuskaiset lehdet ja suuret kukat.
7’. ItHCO ri/lou-lajista saadaan vihreää t. keltaista
cbenholtsipuuta. K. L.
Tectona ks. T e a k p u u.
Tedeum (lat. te Deum = sinua, Jumala [me [-kiitämme]-] {+kii-
tämme]+} l, mus., n. s. Ambrosiuksen kiitosvirsi
(ks. t.<. juhlamessuun liittyvä päätöslaulu. Sen
alkuperäinen sävelmä on vuorolauluna esitettävä
psalmiresitatiivin muunnelma. Sittemmin ovat
lukemattomat säveltäjät sen sanoja pukeneet
niitä loistoisimpaan ja mahtavimpaan sävelasuun
esim. kaksoiskuorolle, orkesterille ja uruille.
I. K.
Tee, teepensaan kuivatut lehdet: niistä
val-mist ttu juoma. Teepensas (Tliea chinensis
1. Camellia thea) on
Tern-strümiacræ- 1.
Tlieaceæ-heimoon kuuluva, Camellia
nimiselle huonekasville
sukua oleva, aina viheriöivä,
n. 2 m:n korkuinen
(vapaasti kasvaessaan
puumainen ja n. 7-15 m korkea)
pensas, jolla on vuorottaiset,
kiiltävät, nahkeat, suikeat,
hyvin selväsuoniset, harvaan
sahalaitaiset, 3-10 cm: n
pituiset lehdet. Valkoiset
tai punertavat, jossain
määrin kirsikan kukkia
muistuttavat. hyvätuoksuiset
kukat sijaitsevat
lehtihangoissa yksitellen. Hedelmä on 3-lokeroinen,
pyöreä kota, jonka seinä on puiseva ja siemenet
kirsikan siemenien kokoiset. Villinä
(suurilehtinen. tav. kantalajina pidetty Tltea assamica)
t.-pensas kasvaa Assamissa, Himalajan
kaakkoispuolella. kenties myös Lounais-Kiinan sisäosissa.
Nykyisin sitä viljellään lukuisina muotoina
(=T. ihinrnsis) eri osissa subtroopillisia, osaksi
troopillisia seutuja, eniten Kiinassa ja Japanissa,
myös Etu- ja Taka-Intiassa, Jaavalla (v:stal826),
Brasiliassa ja Pohjois-Ameriikan eteläosissa
y. m. Euroopassakin t.-pensas viihtyy
jokseenkin hyvin Sisiliassa. Portugalissa ja
Länsi-Ranskassa, mutta viljelys on täällä vähäinen.
Parhaiten t.-pensas menestyy subtrooppisessa,
kosteahkossa ilmanalassa. T.-pensas kasvatetaan
siemenistä. »/s-l-vuotisina taimet istutetaan
uudelleen ja pidetään sitten leikkelemällä
matalina. pensasmaisina. Istutukset ovat tav.
etelärinteillä ja muistuttavat
karviaismarjapuutar-hoja. Tjehtiä poimitaan tav. 3-10 v. vanhoista
pensaista. Sato. joka tuottaa keskimäärin
Kukkiva teepensaan oksa
seka hedelmä.
I Teepensaan lehti.
II Teepensaanlehden reuna
(suurennettuna).
n. 3,000 kg vuodessa
1 ha:ia kohti,
korjataan Kiinassa 3-4
kertaa vuodessa. Nuorista
silmuista saadaan
hienointa t:tä,
keisarin- 1. k li k k a-t :tä,
jonka korjuu ennen
tapahtui keisarillisten
virkamiesten
valvonnan alla ja jota ei
lasketa kauppaan.
Myöhemmin kerätyistä
lehdistä saadaan
tavallisia t.-lajeja. Vihreä
t., jota Euroopassa
vain vähän käytetään,
saadaan nopealla kuivauksella: ensin 1-2 tuntia
ulkona, sitten nopeasti sekoittamalla kuumissa
paahdinpannuissa, senjälkeen pusertamalla ja
leipomalla bamburuokopöydillä, joiden raoista
vesi tippuu pois, ja sitten taas n. 1 tunnin ajan
pannussa kuumentamalla. Mustat., joka on
yleisin, saadaan hitaalla kuivauksella: lehdet
pidetään ensin päivän verran ulkona, senjälkeen
13 vuorokautta kasoissa jonkunlaisen
käymisprosessin alaisina, jolloin lehdet ruskettuvat ja
t:n aromi ilmestyy, sitten niitä useita kertoja
vuorotellen pyöritellään ja paahdetaan, kuten
vihreää t:tä valmistettaessa. Valmiina tämä t.
on harmahtavan mustaa. Mustaa t:tä
parfymoidaan tuoksuvilla (varsinkin Olca fragransin)
kukilla; t:n värjäyksestä alempana.
Kuljetus tapahtuu tinapaperilla vuoratuissa säiliöissä,
jottei aromi vähenisi. Eri t.-laatujen sopiva
sekoitus t. m. s. menettelyt, joilla saadaan
erilaisia aromi- ja makuvivahduksia, on eri
kauppahuoneiden salaisuutena. Varsinkin pohjois- ja
keski-aasialaiset kansat käyttävät halpaa, alas
varisseista t, muuten lakastuneista lehdistä ja
oksista puristamalla ja eläinten verivettä
joukkoon sekoittamalla valmistettua, suurissa
palasissa kaupiteltua tiili-t:tä, joka tekee
aroseu-tujen huononkin veden juomakelpoiseksi.
Kiinassa t:n käytäntö on hyvin vanha, mutta
tuli yleiseksi vasta n. tuhat vuotta sitten.
Japanissa se on nuorempi. Nykyään t. on todellinen
kansallisjuoma, näissä maissa, missä sitä juodaan
hyvin mietona ja ilman sokeria t. muita
lisäaineita. Sieltä se on levinnyt ympäri maailman
ja sen nimi johtuu kaikissa kielissä
kiinalaisesta nimityksestä tsai. Eurooppaan t. tuli
1600-luvun alkupuolella. Ranskaan se tuli 1636,
Saksaan 1657. Englantiin 1660. Oli alussa
harvinaista, mutta sen käytäntö alkoi tulla yleiseksi
1700-luvulla. Osaksi kuljetettiin sitä Ettroop
paan karavaaneilla maitse; täten saatiin
hienompaa tavaraa kuin meritse tuomalla, koska
merimatka huononsi aromia. Nykyään tuodaan
suurin osa t:tä meritse. T.-nimitystä käytetään
us-ille muillekin juomille, joita valmistetaan
erilaisista kasviosista samaan tapaan kuin
varsinaista t:tä. Tällaisia ovat matte-(ks. t.) 1.
Paraguay-t., Abessiinian-t. (ks. C a t h a e d u 1 i s)
y. m. Meillä käytetään vadelma . mansikka .
mustikka-, porkkana-, y. m. t:tä. K. L.
Kaupassa on m. m. seuraavat kiinalaiset
t.-lajit : Vihreitä: Young Hyson, nuoria
poikittain kierrettyjä lehtiä, Haysan-lajit. Haysan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
