Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tegucigalpa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1333
Tegucigalpa—Teheran
1334
mielenkiintoisesti se kuvastaa T:n
humaniteetti-uskontoa, jossa hän koettaa yhdistää
kristinopin ja vanhan aasa-uskon. Neljäs suurempi
runoelma ..Gerda", jota T. suunnitteli 1820-luvun
alkupuolella ja jonka piti käsitellä keskiaikaista
tarinaa Finn jättiläisestä ja piispa Absalonista,
jäi keskeneräiseksi. Säilyneistä katkelmista
päättäen siitä olisi saattanut tulla T:n huomatuin
teos. T. valittiin 1818 Ruotsin akatemiaan,
1825 hänet nimitettiin Vexiön piispaksi ja seur. v.
luopui hän opetta jatoimestaan Lundin
yliopistossa. Tämä muutos merkitsee käännekohtia Tm
elämässä. Uusi tehtävä, jota hän kuitenkin
tunnollisesti hoiti, ei soveltunut hänelle ja aiheutti
hänessä sisäisiä ristiriitoja. Hänen
raskasmielisyytensä puhkeaa entistä voimakkaampana esiin,
ja siihen näyttävät vaikuttaneen myöskin
jonkinlaiset eroottiset pettymykset. Runoilijan
henkinen tila huononi vihdoin siinä määrin, että hän
1840 tuli mielisairaaksi, mutta parani siitä
kuitenkin oltuaan ulkomailla hoidettavana. T-.n
runotuotanto tietenkin väheni näinä aikoina ja
käsitti suurelta osaltaan vain tilapäärunoja.
Niiden joukossa on kuitenkin muutamia verrattomia
helmiä, kuten esim. promotsiouirunoelma 1829 ja
loistavan suurenmoinen juhlaruno akatemian
50-vuotiseen muistojuhlaan. Vielä mainittakoon
inaalaishäitä kuvaava idylli ..Kronbruden" sekä
ihana rakkausruno ,,Den döde", epäilemättä Tm
puhtaasti lyyrillisen tuotannon kaunein saavutus.
Paitsi runoilijana T. tuli huomatuksi myöskin
etevänä kaunopuhujana, jonka monet
suuripiirteiset juhlapuheet ja aaterikkaat koulupuheet
ovat alallaan parasta Ruotsissa. Vielä
korkeammalle hän kohoaa proosan käyttäjänä kirjeissään,
jotka usein ovat tyylillisesti kerrassaan
mestarillisia. samalla kuin ne opettavat läheltä
tuntemaan hänen omaa persoonallisuuttaan.
Murtuneena miehenä T. eli viimeiset vuotensa, kunnes
kuolema hänet vapautti 2 p. marrask. 1846. —
I. on Ruotsin kirjallisuuden suurimpia edustajia
ja hänen runoutensa kuvastaa oivallisesti ruots.
kansanluonteen parhaita piirteitä. Se on
useimmiten retorista sävyltään, sille on ominaista
loistava ulkoasu, varmat, komeat rytmit,
harvinainen knvarikkaus ja ylevä aatesisällys. T:n
runo-tyyli tulikin esikuvaksi seuraaville polville. —
Tmi kootut teokset ilmestyivät 1847-51 (7 nid.,
B"ttigerin kirjoittamalla elämäkerralla
varustettuina) ; „Nationalupplaga" (1871-72, 2 nid.);
,.Jubelfestupplaga" (1882 85. 7 nid.); „Ur E.T:s
papper" (1882); ,.Tal vid särskilda tillfällen"
(1831-42. :; nid.); „Smärre dikter" (1866) ;
„Kyrk-liga tai" (1873); ..Efterl mnade skrifter" (1873-74,
3 nid.); „Opuseula latina" (1875); „E. T:s
filosofiska o. estetiska skrifter" (1913).
[Böttiger. ,.E. T." (1847); Brandes, „E. T." (1875);
Erdmann. ..E. T." (1896); Wrangel, „Tegnérska
släktminnen" (1913), ,.T:s kärlekssaga" (1916);
Bergstedt, „Meter o. rvtm i T;s prosatal" (1913) ;
Levertin, ..Svenska gestalter" (1903); Böök,
„Essayer o. kritiker I" (1915).] E. W-s.
2. Esaias Henrik Vilhelm T. (s. 1843),
kielentutkija, edellisen pojanpoika, vista 1865
seemiläisten kielten dosenttina, vista 1872
vertailevan kielitieteen apulaisena ja v:sta 1879
itämaisten kielten professorina Lundin yliopistossa;
valittiin 1882 Ruotsin akatemiaan. T., jonka
tutkimukset aluksi koskivat seemiläisiä kieliä, siir-
tyi vähitellen vertailevan indoeurooppalaisen
kielitieteen (oli m. m. yksi niitä, jot.ka toisistaan
riippumatta keksivät n. s. palataalilain, vaikka
keskeytti teoksensa painatuksen muiden
ennätettyä edelle) ja vihdoin pääasiallisesti ruotsin kie
Ien alalle. Erikoisen huomattava on hänen
perusteellinen tutkimuksensa ,,Om genus i svenskan"
(1891). Tieteellisesti arvokkaita ja
esitystavankin puolesta erittäin viehättäviä ovat useat
laajemmille piireille aiotut kirjoitukset ja
tutkielmat, esim. ,,Ninives oeh Babylons kilskrifter"
(1875), „Om språk och nationalitet" (1874),
„Språkets makt öfver tanken" (1880), „Om svenska
familjenamn" (1882) ja „Om poesins språk" (1882).
Oikeinkirjoitustaistelussa 1880-luvulla T. asettui
välittävälle kaunalle, joutuen täten sekä
vanhoillaan olijain että jyrkimpien uudistajien
vastustajaksi (..Natur och onatur i fråga ora svensk
rättstavning", 1886). T. on myös erittäin
tehokkaasti ottanut osaa sekä
raamatunkäännöskomitean että akatemian suurten sanakirjain töihin.
y. w.
3. El o f T. (1844-1900), historiantutkija ja
kirjastomies, edellisen veli. tuli filosofian tohto
riksi 1865, palveli 1870-83 Tukholman kunink.
kirjastossa ja nimitettiin 1883 Lundin yliopiston
kirjastonhoitajaksi. T. on m. m. julkaissut
teokset „Lunds universitets historia 1668-1868"
(1868), Suomen uusimmalle historialle tärkeän
elämäkerran „Gustaf Mauritz Armfelt" (3 osaa,
1883-87) ja „Från farfarsfars och farfars tid"
(1900). Hänen historialliset teoksensa ovat
huomattavat perinpohjaisen tutkimuksen ja
puolueettoman, sujuvan esityksensä takia. Myöskin
kirjastonhoitajana hän oli varsin etevä ja saattoi
hoitamansa kirjaston mallikelpoiseen kuntoon.
K. O.
Tegucigalpa
piga’1-J, Honduraksen [-tasavallan ja Tin provinssin pääkaupunki, sisämaassa
Clioluteca-joen varrella; 28,950 as. (1914). —
Keskustassa olevan puiston (jossa Francisco
Mora-zanin ratsastajapatsas) ympärillä on kaunis
tuomiokirkko, yliopisto, hallituksen
hallintorakennus, oikeuspalatsi y. m. Yliopistossa 4
tiedekuu-taa; keskuskoulu, teollisuuskoulu. Pääelinkeinona
maanviljelys. — Honduraksen pääkaupunki vista
1880. Nicaraguan joukot miehittivät 1907 Tin
joksikin aikaa.
Tehdas, teollisuuslaitos, missä suurempi
joukko työväkeä valmistaa samankaltaisia
tavaroita paljottain, ks. Teollisuus.
Tehdaslainsäädäntö ks. Työväensuoj
e-luslainsäädäntö.
Tehdaslääkäri ks. Tehtaanlääkäri.
Tehdasseurakunta on emäseurakuntaan
samassa suhteessa kuin kappeli (Kirkkolain 151 §).
Tällaiseen seurakuntaan kutsuu saarnaajan se,
joka asianomaisen tehdaslaitoksen omistaa.
Valtakirjan antaa tuomiokapituli, jos kutsuttu on
virkaan kelpaava (Kirkkolain 248 §). E. K-a.
Tehdasteollisuus ks. Teollisuus.
Teheran [-a’n] (Tehran), Persian ja T:n
provinssin pääkaupunki Pohjois-Persiassa, Elbursin
eteläjuurella 1,132 m yi. merenp. 110 km
Kaspianmerestä etelään; talvisaikaan n. 280,000 as.
(kesällä suuri osa muuttaa vuoristoon), joista
tuhatkunta eurooppalaista, n. 4,000 juutalaista ja
sama määrä armeenialaisia. — Tiia ympäröi 20
km pitkä, 12-porttinen muuri (rak. 1874). Poh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
